Sain idean uuteen topikkiin alla virinneestä keskustelusta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000006&posting=22000000027864758
Ko. ketjussa (kuten itseasiassa todella monissa ketjuissa) pohdittiin, että minkälaisia ovat sinkkuina pyörivät miehet. Eikö olisi kaikenkaikkiaan hedelmällisempää pohtia, minkälaiset ihmiset niitä parisuhteita ovat onnistuneet luomaan kuin sitä, ketä on yrityksissään epäonnistunut/erehtynyt.
Näitä sivuja lueskellessa tuntuu, ettei kenelläkään ole mitään mahdollisuuksia parisuhteeseen ja ainakin miehet valittavat, että naisia kyllä onnistaa, mutta miehiä ei. Kuitenkin samaan aikaan avioliittoja solmitaan heterosuhteissa esim. kesän jokaisena viikonvaihteena lähes kaikissa Suomen pitäjissä. Avoliittojen määrästä en tunne tilastoja, mutta kyllä niitäkin runsaasti on.
Kysymys kuuluukin:
Ketkä mielestänne päätyvät helpoiten parisuhteeseen?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000006&posting=22000000027864758
Ko. ketjussa (kuten itseasiassa todella monissa ketjuissa) pohdittiin, että minkälaisia ovat sinkkuina pyörivät miehet. Eikö olisi kaikenkaikkiaan hedelmällisempää pohtia, minkälaiset ihmiset niitä parisuhteita ovat onnistuneet luomaan kuin sitä, ketä on yrityksissään epäonnistunut/erehtynyt.
Näitä sivuja lueskellessa tuntuu, ettei kenelläkään ole mitään mahdollisuuksia parisuhteeseen ja ainakin miehet valittavat, että naisia kyllä onnistaa, mutta miehiä ei. Kuitenkin samaan aikaan avioliittoja solmitaan heterosuhteissa esim. kesän jokaisena viikonvaihteena lähes kaikissa Suomen pitäjissä. Avoliittojen määrästä en tunne tilastoja, mutta kyllä niitäkin runsaasti on.
Kysymys kuuluukin:
Ketkä mielestänne päätyvät helpoiten parisuhteeseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikös se nyt ole selvää? Ne joilla on lipevä sana hallussa ja ulkomuoto kondiksessa, todennäköisimmin päätyvät parisuhteeseen. Ole vähän ujompi ja/tai vaatimattomamman näköinen ja sinkkunapa pysyt.
Mielestäni asia on aivan päinvastoin ainakin naisilla. Omasta ystäväpiiristä ja jos nyt piiriä laajennetaan naapurustossa ne ihan tavalliset, melko hiljaiset, ovat naimisissa. Oikeastaan sama päteen miehiin.
Jotenkin ääripäät ovat jääneet yksin, menevimmät sekä erakot. Itse lukeudun luokkaan menevät. Ei niin, että miehiä laahaisin kotiin baarista änkyräkännissä viikonloppuisin, vaan harrastukset, työ ja elämä noin ylipäätään kuljettaa.
En voi puhua kuin omasta puolestani. Olen päässyt vähän erakoitumaan, eivätkä sosiaaliset taidot ole mitkään mahtavat. Ymmärrettävistä syistä siis olen ollut yksin, eivätkä naiset minusta kiinnostu, kun en osaa puhua heiltä jalkoja alta.
Kaikki muut taas pariutuvat minkä ehtivät. Joten ainakin minä väittäisin, että kunhan osaa edes jotain puhua vastakkaiselle sukupuolelle, pariutumismahikset ovat montastaa prosenttia paremmat kuin tällaisella tuppisuulla.
päätyvät ihan normaalit ihmiset, jotka kykenevät hyväksymään oikeita ihmisiä joita omassa elämässään tapaavat. Asiaa helpottaa sosiaalisuus ainakin siinä mielessä, että toisesta pitää olla oikeasti kiinnostunut. Yhdessäelo vaatii myös jonkun verran joustavuutta joten, jos on kovin kangistunut omiin kaavoihinsa voi odottaa ongelmia. Parisuhteelle on myös osattava tehdä tilaa. Jos elämä on jo täynnä kaikkea, on sieltä kyettävä raivaamaan jotain pois, että kumppanille löytyy aikaa. Sen sijaan esim. ulkonäkö on toissijaista....se vaikuttaa lähinnä siihen kuinka kauniiseen kumppaniin on realistiset mahdollisuudet ja epäsuorasti terveen itseluottamuksen ja omanarvontunnon syntymiseen, joita tarvitaan terveissä ihmissuhteissa.
Minulla on kai outo elämä.. Olen ollut psyykkisesti sairas, olen laiha ja ruma, olen työtön, en ole kovin sosiaalinen, olen kaupungin huhujen mukaan käyttänyt huumeita..
Yksin olen ollut silti vain omasta tahdostani, koska olen tullut petetyksi. Tälläkin hetkellä elän suht onnellista elämää ja oikeastaan en ole yksin saanut juuri kauaa ollakkaan, kun joku kaunis tyttönen tulee taas sanomaan, kuinka on ollut minuun ihastunut jo pitkään.. minkäs teet..