Taas lapsi hukkui ....

Me elämme kuoleman varjon maassa ja jokainen täältä kerran lähtee tavalla tai toisella...
Toki lapsen menetys on vanhemmille varmaankin järkytys ja suru..
Miksi JUmala ei ollut suojelemassa?
Lapsi oli vielä niin pieni että uskon hänellä olevan asiat nyt paremmin kuin konsanaan kotonaan ,vaikka olisi ollut kuinkakin hyvä koti.
Me ihmiset emme tiedä sitä, että miksi tälläisiä asioita tapahtuu..
Eikä meidän tarvisekkan tietää kaikkea...

Jaa-a ei niitä lapsia ennen hukkunut niiden määrään nähden läheskään niin paljon kuin nykyään; mistähän se johtuu? Johtuisiko toisenlaisesta kasvatuskulttuurista. Silloin lapsia oli enemmän ja heitä opetettiin huolehtimaan myös toisistaan, eikä pelkästään pitämään huolta vain omasta edustaan. Oli olemassa myös sellaista rukoilemiskulttuuria, että esim. jo 3v. ikäiselle lapselle olisi opetettu jonkinlainen iltarukous, sekä myös vanhemmat ja isovanhemmat saattoivat rukoilla ja pyytää varjelusta lapsille ym. asioitten puolesta rukoiltiin.

Ennen vanhaan kun oli huonommat ajat, muistettiin siis Jumalan olemassa olo muulloinkin kuin silloin kun esim. joku pieni kullanmuru menetetään täällä, eikä aina vain jossain muualla päin maapalloa joissa lapsia kuolee tuhansia päivittäin. No, eikö se sitten oikein enää ole trendikästä tuo rukoileminen, eikä sitä ehtisikään muilta kiireiltään, kun täytyy töissä käydä, harrastukset on ja salkkaritkin ym. täytyy keritä katsomaan ym. ym.

Sinä joka nyt muistat Jumalan olemassa olon kun pieni lapsi on päässyt hukkumaan, kuinka usein olet muistanut Häntä rukouksin lähestyä. Jos et ole muistanut niin toivottavasti muistat vastaisuudessa esim. rukouksissa pyytää Jumalan varjelusta maamme lasten uimaleikkeihin. Tulkoon se nyt vielä sanottua että ei Jumala kuitenkaan sitä lasta hukuttanut. Syynsä tietysti on sillekin tapahtumalle, mutta ne saattavat olla niin mutkikkaiden kehityskulkujen takana, että tässä ei liene niitä mahdollista selvittää.

sukupolvesta toiseen. Tämä lapsi oli kolme vuotta perheensä ilona ja nyt hän on siellä, mistä tulikin tähän maailmaan, taivaan kodissa.

Olen tippunut noin yksivuotiaana rantakiveltä veteen. Äitini kerkesi siihen ja minä elän vielä tässä ajassa. Miksi? Olen löytänyt vastauksen: Minua odotetaan taivaan kotiin yhdessä ystävien kanssa. Se on minun missioni näinä elämänpäivinäni.