Joskus teininä tuli kohellettua varattujen miesten kanssa ja tunsin siitä valtavaa häpeää ja kaduin koko sydämestäni,että lankesin näihin "naistenmiehiin".
Vielä myöhemminkin mietin näitä asioita ja edelleen kaduin mitä olin tehnyt.Päätin,etten enää koskaan tee niin ja kuinka ollakaan...Olen taas samassa jamassa.Mä oon niin vihainen ja pettynyt itseeni.Miksi mä annan kauniiden sanojen ja komean ulkokuoren viedä järjen mun päästä?!
Enkö mä ikinä opi mitään????
Luulisi,että jo kolmatta kertaa ja 30 vuoden iällä olisi jotain oppinut,mutta ei.Aina mä annan tunteiden viedä,niin kuin nyt ja tiedän tasantarkkaan,että mulle jää luu käteen ja huono omatunto.En edes sitä miestä itselleni saa.Saan vain itseni hajalle tällä ja ehkä perheenkin tässä samassa,vittu,että voi olla ihminen tyhmä!
Vielä myöhemminkin mietin näitä asioita ja edelleen kaduin mitä olin tehnyt.Päätin,etten enää koskaan tee niin ja kuinka ollakaan...Olen taas samassa jamassa.Mä oon niin vihainen ja pettynyt itseeni.Miksi mä annan kauniiden sanojen ja komean ulkokuoren viedä järjen mun päästä?!
Enkö mä ikinä opi mitään????
Luulisi,että jo kolmatta kertaa ja 30 vuoden iällä olisi jotain oppinut,mutta ei.Aina mä annan tunteiden viedä,niin kuin nyt ja tiedän tasantarkkaan,että mulle jää luu käteen ja huono omatunto.En edes sitä miestä itselleni saa.Saan vain itseni hajalle tällä ja ehkä perheenkin tässä samassa,vittu,että voi olla ihminen tyhmä!
Vastaukset 10
Vanhimmat
"En edes sitä miestä itselleni saa.Saan vain itseni hajalle tällä ja ehkä perheenkin tässä samassa,vittu,että voi olla ihminen tyhmä!"
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
tunnistanut/tunnustanut nämä tosiasiat jo alunperin.
Silti mä jouduin/halusin tähän kierteeseen taas.
Sotkin asiani niin pahasti,etten tiedä enää mitä tehdä.=(
Kamalaa,ku tiesin tämän lopputuloksen ja silti lähdin tähän juttuun mukaan.
ihan suoraa sulle, olet aikuinen ihminen ja itse vastuussa teoistasi (jollet ole oikeustoimikelvoton/ holhouksen alainen)...Miksi edelleen käyttäydyt samalla tavalla kuin teini iässä...eipä tainnu olla sun ns."katumus" suoraan sieltä sydämmestä...ei ole näkojään pääkopassa kehitystä tapahtunu, todella surullista kuulla et kolmekymppisenäkin voit tehdä tuollaista, säälittävää! Et piittaa muist, turha puolustella et sil on kotona vaikeeta vaimon kans, jos miehest ei ole puhumal selvittään asioita ni on selkärangaton raukkis ja sinä olet toisista ihmisistä väliinpitäämätön tunnevammainen, moraalinton jne...
kaksjakoinen.
lapsia...?
parempaa tuuria ensi kerralla. Älä turhia murehdi, elämässä eteenpäin vaan.
Johan tuli mukavia vastauksia...en kyllä muuta odottanutkaan.
Tässä on lapsia mukana,omani ja hänen.
En mä tiiä miten tähän taas jouduin,lopettaa pitää kuitenkin tai harmeja on tiedossa.
Mä tiedän olevani tyhmä,sitä ei tarvi enää sanoa.
Ja katumukseni oli täysin aitoa,en toivoisi kenenkään kokevan tätä.
Sitä mä tässä itsekin ihmettelin,ettenkö opi ikinä???
Aina vaan saan itseni samaan kuseen uudestaan ja uudestaan.
muuta voit tollases tilantees odottaa, jotain kehuja vai??????
Jollet toivo kenellekkään tollaista, ni miksi sinä teet sitten sitä???? Mietippä sitä...hae nyt ihmeessä jotain ammattiapua esim. käy terapeutin kans juttelees...ehkä se auttaa!!
Pistät siis viattomat/syyttömät lapset kärsimään tyhmyyttäsi ja itsekkyyttäsi...ai et oot sit ällö!
Parasta mitä voit tehdä petetylle puolisollesi, on kertoa totuus nyt heti, niin "syvältä kuin pystyt. Mitä enemmän kaverillesi selviää asioita myöhemmin sen pitempi ja raskaampi toimpumisesta tulee. Buy the way, miten tuolla kokemuksella voi jäädä kiinni?
taas. Mä en ole jäänytkään kiinni.Kai se juuri johtuu tästä kokemuksesta.=)
Mä jätin mieheni heti,kun huomasin,että ihastuin tähän toiseen.Ja en itse laske,että petin miestäni paljoakaan,koska olemme vain suudelleet.Aikaisimmilla kerroilla olen itse ollut aina vapaa,miehet ovat olleet suhteessa.