Minkälainen

Edelliseen pitää lisätä, että myyttinen peräkammarinpoika on myös ruma, tyhmä, karkea ja juopotteleva sinkkumies, joka asuu yksin.

höpöhöpö mikä selitys...




Peräkammarinpoika asuu totta kai vanhempiensa tai jomman kumman vanhempansa kanssa, on aina asunut ja haluaa asuakin. Kotona on mukava olla ja vanhempiin on läheiset välit niin kuin kuuluu jokaisella itseään kunnioittavalla ihmisellä ollakin. Ruoka ja vaatetus tulee kuin tilauksesta ja mitä muuta tarvitsee, saa tilata itse (Pamela Anderssonin kuvat Pleiboissa). Ikää alkaa olla lähemmäs 30 vuotta tai yli. Seurustelukokemuksia ei juuri ole, sillä peräkammarinpoika voi olla toivottoman ujo lähestymään vastakkaista sukupuolta ja kerää luonnollisesti mitä erilaisempia patoumia itselleen mukaan lukien fyysiset patoumat. Ujous on itseään ruokkiva luonteenpiirre. Kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen ovat vähäisiä ja jos niihin tarjoutuu mahdollisuus ei peräkammarinpoika tiedä miten tulisi menetellä. Kokemattomuus alkaa kalvamaan peräkammarinpojan mieltä ja häntä pelottaa miten vastakkainen sukupuoli häntä tulkitsee. Näkeekö tämä oikealla tavalla hänen herkkyytensä ja kykynsä olla possujen ja vasikoiden kanssa, ymmärtääkö hänen sielunsa herkkyyden ja elokuisella niityllä keinuvan viljan? Nämäkin kun tarvitsevat huomiota ja hellyyttä voidakseen hyvin. Peräkammaripoika käy metsällä ja hän omistaa palkitun SM tason suomenajokoiran (voi olla lintukoirakin tai molempia) "Ei ole kauniimpaa näkyä maailmassa kuin metsässä juokseva suomenajokoira". Näin ollen loistoyksilö peräkammarinpojasta jää usein edelleen elämään äitimuorinsa kanssa, koska vastakkainen sukupuoli toteaa hänen olleen liian kokematon, liian moukka, liian ujo, liian epähygieeninen, liian metsäläinen, liian eläimissään kiinni, liian ehdoton, liian juoppo, liian nopea, liian metsäläinen, you name it.Ei ymmärtänyt hänen juoksunsa kauneutta luojan asussa saunalta järveen.



miksei komea, älykäs, herkkä ja lujatahtoinenkin ja ruma tahdoton ja karkea. Mitä vaan näistä tai kaikki yhdessä.












Peräkammarinpoika on kuitenkin aina ilman naista. Naisia onneksi saa muualtakin kuin Suomesta

höpö ja höpö kirjoitti:

höpöhöpö mikä selitys...




Peräkammarinpoika asuu totta kai vanhempiensa tai jomman kumman vanhempansa kanssa, on aina asunut ja haluaa asuakin. Kotona on mukava olla ja vanhempiin on läheiset välit niin kuin kuuluu jokaisella itseään kunnioittavalla ihmisellä ollakin. Ruoka ja vaatetus tulee kuin tilauksesta ja mitä muuta tarvitsee, saa tilata itse (Pamela Anderssonin kuvat Pleiboissa). Ikää alkaa olla lähemmäs 30 vuotta tai yli. Seurustelukokemuksia ei juuri ole, sillä peräkammarinpoika voi olla toivottoman ujo lähestymään vastakkaista sukupuolta ja kerää luonnollisesti mitä erilaisempia patoumia itselleen mukaan lukien fyysiset patoumat. Ujous on itseään ruokkiva luonteenpiirre. Kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen ovat vähäisiä ja jos niihin tarjoutuu mahdollisuus ei peräkammarinpoika tiedä miten tulisi menetellä. Kokemattomuus alkaa kalvamaan peräkammarinpojan mieltä ja häntä pelottaa miten vastakkainen sukupuoli häntä tulkitsee. Näkeekö tämä oikealla tavalla hänen herkkyytensä ja kykynsä olla possujen ja vasikoiden kanssa, ymmärtääkö hänen sielunsa herkkyyden ja elokuisella niityllä keinuvan viljan? Nämäkin kun tarvitsevat huomiota ja hellyyttä voidakseen hyvin. Peräkammaripoika käy metsällä ja hän omistaa palkitun SM tason suomenajokoiran (voi olla lintukoirakin tai molempia) "Ei ole kauniimpaa näkyä maailmassa kuin metsässä juokseva suomenajokoira". Näin ollen loistoyksilö peräkammarinpojasta jää usein edelleen elämään äitimuorinsa kanssa, koska vastakkainen sukupuoli toteaa hänen olleen liian kokematon, liian moukka, liian ujo, liian epähygieeninen, liian metsäläinen, liian eläimissään kiinni, liian ehdoton, liian juoppo, liian nopea, liian metsäläinen, you name it.Ei ymmärtänyt hänen juoksunsa kauneutta luojan asussa saunalta järveen.



miksei komea, älykäs, herkkä ja lujatahtoinenkin ja ruma tahdoton ja karkea. Mitä vaan näistä tai kaikki yhdessä.












Peräkammarinpoika on kuitenkin aina ilman naista. Naisia onneksi saa muualtakin kuin Suomesta

Etkö ole huomannut, että käsite "peräkammarinpoika" vedetään aina esiin halveksuvaan sävyyn? Sen tekee useimmiten tavallinen nainen, mikä juuri tekee peräkammarinpojasta myyttisen antisankarin. Peräkammarinpoika ei ole vain tarkoin määriteltävissä oleva mies vaan miestyyppi, joka nostetaan esiin säälien ja halveksuen. Siihen oikeaan eli todellisuuden peräkammarinpoikaan voisi tuo peräkammarinpoikaa halveksiva nainen jopa rakastua, mutta myyttiseen peräkammarinpoikaan ei tietenkään, koska myyttinen peräkammarinpoika ei ole todellinen yksilö vaan halveksuttava miestyyppi hierarkian alimmalla askelmalla.

huomannut kirjoitti:

Etkö ole huomannut, että käsite "peräkammarinpoika" vedetään aina esiin halveksuvaan sävyyn? Sen tekee useimmiten tavallinen nainen, mikä juuri tekee peräkammarinpojasta myyttisen antisankarin. Peräkammarinpoika ei ole vain tarkoin määriteltävissä oleva mies vaan miestyyppi, joka nostetaan esiin säälien ja halveksuen. Siihen oikeaan eli todellisuuden peräkammarinpoikaan voisi tuo peräkammarinpoikaa halveksiva nainen jopa rakastua, mutta myyttiseen peräkammarinpoikaan ei tietenkään, koska myyttinen peräkammarinpoika ei ole todellinen yksilö vaan halveksuttava miestyyppi hierarkian alimmalla askelmalla.

sulla ei käsityskyky näyttänyt riittävän kuin omiin ajatuksiin tällä kertaa. Ei tuo edellinen kirjoitus kovin ihannoiva ollut. Myyttisiä hahmoja tarvitaan molemmissa sukupuolissa, miten muuten selittäisimme itsellemme kaikki parhain päin....