Väitän, että 1=50. Ainakin monen työtätekevän itseriittoisen Hra/Rva Pöljän mielestä. No miten?
Paikasta A lähtee eläkkeelle henkilö B. Hänen paikkansa ilmoitetaan avoimeksi. Se paikka ilmoitetaan avoimeksi Helsingin Sanomissa, Kahdella rekrytointisivustolla, työvoimaviranomaisten sivulla ja paikallislehdessä. Kas näin Hra/Rva Pöljä huomaa, että onhan noita työpaikkoja auki, kokonaist 5 kpl. Näin olemme saaneet jo yhtälön 1=5.
Sitten B:n tilalle valitaan toisesta työpaikasta tuleva henkilö C. Hänen paikkansa ilmoitetaan samalla tavoin auki ja näin yksi avoin työpaikka on lisännyt toisen työpaikan, joka taas ilmoitetaan ehkä auki viidessä eri paikassa. Tätä kiertoa jatkuu niin kauan, kunnes ehkä kymmenteen paikkaan valitaan joku vastavalmistunut opiskelija, eli YKSI uusi tekijä on saanut paikan. Avoimia paikkoja tästä kuitenkin tulee Hra/Rva pöljän päättelykyvyn mukaan 50. Eli näin on todistettu, että 1 voi olla yhtäsuuri kuin 50.
Paikasta A lähtee eläkkeelle henkilö B. Hänen paikkansa ilmoitetaan avoimeksi. Se paikka ilmoitetaan avoimeksi Helsingin Sanomissa, Kahdella rekrytointisivustolla, työvoimaviranomaisten sivulla ja paikallislehdessä. Kas näin Hra/Rva Pöljä huomaa, että onhan noita työpaikkoja auki, kokonaist 5 kpl. Näin olemme saaneet jo yhtälön 1=5.
Sitten B:n tilalle valitaan toisesta työpaikasta tuleva henkilö C. Hänen paikkansa ilmoitetaan samalla tavoin auki ja näin yksi avoin työpaikka on lisännyt toisen työpaikan, joka taas ilmoitetaan ehkä auki viidessä eri paikassa. Tätä kiertoa jatkuu niin kauan, kunnes ehkä kymmenteen paikkaan valitaan joku vastavalmistunut opiskelija, eli YKSI uusi tekijä on saanut paikan. Avoimia paikkoja tästä kuitenkin tulee Hra/Rva pöljän päättelykyvyn mukaan 50. Eli näin on todistettu, että 1 voi olla yhtäsuuri kuin 50.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noinhan se kusetus menee.
"SikaRiisto Oy" :))))
http://fundeeraaja.ihmisarvo.org/tyopaikkamaar.htm
"Ah, työllisyys kaunistui
Työllisyysaste nousi kesäkuussa 73,5 prosenttiin.
Tiistaiaamuna julkistetun Tilastokeskuksen työvoimatilaston sanoma on riemullinen. Työllisyysaste on parantunut vuodessa 1,4 prosenttiyksikköä. Vielä paremmalta näyttää, jos katsoo kuukausittaista muutosta, sillä toukokuussa samainen työllisyysaste oli 70,2 prosenttia.
Eikö tämä ole juuri uuden hallituksen kirkkaimpia päämääriä? Hallitusohjelma tavoittelee työllisyysasteen nousua 72 prosenttiin tämän vaalikauden aikana eli vuoteen 2011 mennessä. Hallituksen pitkän aikavälin tavoite on 75 prosentin työllisyysaste.
Hupsista. Työllisyyskäyrä näyttää puhkaisevan tuota pikaa hallituksen kaukaisen tavoitetason.
No, kesän työllisyysluvuissa ovat tietenkin kesätyöläiset mukana. Oikeamman kuvan kehityksestä antaa työllisyysasteen kausivaihteluista tasoitettu trendi, joka on 70,2 prosenttia. Työllisyysaste on kuitenkin parantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2004.
Kansantalouden - siis veronmaksajan - kannalta työllisyysasteen paraneminen triplahieno juttu.
Ensinnäkin se vähentää työttömyyden hoitoon kuluvia julkisia menoja. Toiseksi se kasvattaa valtion tuloja, sillä sillä palkkatyötä tekevä maksaa enemmän tuloveroa kuin työtön. Kolmanneksi se kasvattaa kansalaisten ostovoimaa ja sitä kautta tavaroiden ja palveluiden kysyntää.
Näin parempi työllisyys luo talouteen suotuisan pyörteen.
Työllisiä eli 15-64-vuotiaita työssäkäyviä on nyt 2 619 000 kappaletta. Kuinkahan monta työllistä näemme ensi kuussa?"
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1198026&s=k
... tietää, kuinka suuri osa noista työllisistä on niitä, joilla on töitä vain muutama tunti viikossa. Eikös nekin lasketa työllisiksi? Ja ostovoima sen kun paranee ... =D
... mutta tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut sitten ollenkaan parin kuluneen vuoden aikana vaan se on jopa kääntynyt laskevaksi =D
Eiköhän Talouselämä-lehti ja sen sidosryhmät puolestaan tiedä tasan tarkkaan sen, mitä tapahtuu, jos niin käy, että suomalaiset menettävät luottamuksensa talouden kasvuun - tai siihen illuusioon, että siitä saattaisi jotain muruja heillekin tipahtaa. Suomen pääomasijoittajat pelkäävät yli kaiken kulutuksen laskua, minkä jälkeen lama tulee Suomeen oikein kolinalla... Asuntojen hinnoistahan se silloin aikaisemminkin lähti, kun niiden nimellishinnat eivät vastanneet enää todellisuutta.
käytetään tilastokeskuksenb tietoja, viime vuonna tilastokeskus kertoi, että työttömiä on pikkasen päälle kahdeksan prosenttia, Sailas sanoi saman aikaan, että todellinen työttömyys on n.16 prosenttia, kaikki Euroopan maat piilottelevat todellista työttömyyttä ja työtömyyslukuja, mikä tältäkin palstalta selviää takasivuja lukiessa, kansaa kusetetaan, sivistyneesti sanoen: Pissataan silmään:)
avoimet työpaikat, joita pidetään auki vain pelkästään sen takia. Jotta voitaisi esittää, että menee lujaa. Lisäksi voidaan edelleen myös lisätä työvoimapula illuusiota.
Tämän illuusion olemassa olon tajuaa helposti, kun ottaa puhelimen käteen ja soittelee summassa vaikkapa 20 firmaan joissa on mollin sivujen mukaan työpaikka auki.
Työvoimapula illuusio on helppo tunnistaa siittä, kun firmassa puhelimeen vastaa ihminen, jonka ääni muuttuu ankeaksi viimeistään siinä vaiheessa. Kun tulee ilmi, että kysellään auki olevaa työpaikka. Ja vastauksien saaminen muuttuu hankalaksi jne. Kokemusta on.