Olemme mieheni kanssa eroamassa ja tarkoituksena olisi mennä vielä terapiaan katsomaan olisiko siitä apua. Kokemuksia? Itselläni on ongelma se etten enää tunne rakastavani miestäni ja mies taas ei haluaisi luopua totutusta suhteesta. Saiskohan ne ihmiset siellä pääni umpisolmuja avatuksi.
Terapia
auttaako?
111343
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tiedät vastauksen. Se on tahdon asia haluatko jatkaa vai jäädä. Auttaako tarapia? Mene ja tiedä. Et voi toista muuttaa ainoastaan itseäsi. Mielestäni tekstissäsi kävi ilmi, että haluat jotain muuta kuin nykyistä liittoasi. Mitä sitä pitkittämään. En kannusta eroamaan, mutta tämä oli mielipiteeni ja sitähän sinä kysyit.
Meille terapiasta ei ollut apua, ehkä siinä mielessä kyllä, että mieheni (kohta ex) tajuaa NYT ettei syy ollutkaan minussa, vaikka kovasti koettikin syyllistää. Toki syyt voivat olla moninaisia tai sitten hyvinkin yksinkertaisia.
Parisuhdeterapian ainoa tavoite ei ole saada parisuhde toimivaksi. Se voi sitäkin olla, mutta terapiaa voidaan pitää täysin onnistuneena silloinkin, jos lopputulema on, että pari ei kertakaikkiaan voi jatkaa enää yhdessä. Silloin terapiasta on se hyöty, että eroaminen voidaan tehdä asiallisesti ja turhaan toinen toisiaan loukkaamatta ymmärtäen ja toinen toistaan kunnioittaen.
Terapian vaihtoehtona on muuten kurssit ja leirit.
Kurkkaapa tuonne: http://www.katajary.info/
http://www.katajary.info/linkkilista
Meillä vaimo alkoi terapiassa tajuta, että syytähän on myös hänessä ja halusi sitten lopettaa. Ero tuli, kun ei halunnut muuttua vaan yritti vain muuttaa muita.
tarkoitin, että terapiassa käynnit ei välttämättä pelasta avioliittoa, mutta kuten kirjoitin on siitä JOTAIN apua.
terapian jälkeen tiesimme mitä halusimme ja miksi. Ei tarvinnut enää kummankaan syytellä toista eikä haukkua sukulaisille. Kyllä ulkopuolisen osaavan ihmisen panos oli hyväksi, vaikka sis erottiinkin. Ei tarvitse enää kummankaan itsekseen kelailla, mikä meni pieleen..
Molemmat ollaan selkeästi tyytyväisiä sekä terapiaan että sopueroon.
ainoa tarkoitus on saada rahat pois tyhmiltä asikkailta jotka tulevat kertomaan asioita omasta elämästään.
eivät maksa palvelun käyttäjälle mitään. Mikä heidän toimintansa ainoa tarkoitus on?
Kovin olet kyyninen asenteessasi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joku muu saa hyvänkin avun, vaikket sinä saanutkaan. Ei terapeutti mikään poppamies ole, vaan varsinaisen työn tekee asiakas itse. Tulee mieleeni se tv-mainos, jossa nainen vaatii kuntosalikortin hintaa takaisin, koska kortissa oli selvästi joku vika, koska maksusta huolimatta hänellä edelleen käsivarret roikkuu ja vyötärömakkara pullottaa.
Me olemme käyneet miehen kanssa perheneuvojan luona jo monta kuukautta, mutta ei ne miehen päässä olevia "solmuja" ole auki saaneet. Tai en tiedä onko saanut mutta ei mies niistä suostu puhumaan terapiassa eikä muulloinkaan. Hän vain sanoo, ettei tiedä miksi ei ole onnellinen minun kanssani ja miksi avioliittomme ei ole hänestä mukavaa. Uusi nainen on kuvioissa mukana ja niinpä laitoin lopulta miehen kävelemään yhteisestä kodistamme. Minua terapia on auttanut siinä mielessä, että pikkuhiljaa alan hyväksyä sen tosiasin ettei mies rakasta minua eikä halua jatkaa yhteiselämää. Minä olen kuten miehesi, haluaisin jatkaa tutussa ja turvallisessa suhteessa. Minä olen ollut tyytyväinen ja onnellinen tässä liitossa, mutta mies ei. Edelleen mies sanoo, ettei hän tiedä mitä elämältään haluaa. Kummallinen tyyppi!
sama...ainoa asia on ettei olla menty terapiaan.Koska hän ei halua.Olen toki ajatellut itse meneväni,koska kenenkään pää ei tällaista kestä.Mutta syyt kuulostavat hyvin tutuille.
Olet sentään ratkaisun tehnyt ja laittanut ukon kävelemään.Tsemppiä sulle paljon tulevaan ja voimia!!!Itse vielä roikun ja mietin omaa päätöstäni...
ja hyvä oli, että menin. Ero siitä tuli, mutta vuoden jälkeen voin sanoa olevani voiton puolella. Mies sitä vastoin tuntuu edelleen painivan samojen tietämättömyysongelmien kanssa kuin eroprosessin käynnistäessään. Ei se onnellinen elämä sitten auennutkaan, vaikka pääsi avioliitostaan eroon. Eilen viimeksi nähtiin, kun kutsui lasilliselle kanssaan. Aihe oli lasten asiat, mutta huomasin puheessa apeutta ja yht'äkkiä kyyneleitä silmissä. Lähetti perään s-postin, jossa sanoi tehneensä väärin kaikkia kohtaan ja haluavansa pyytää anteeksi. Taivas, että ihminen ajaa mielummin itsensä ihan nurkkaan, kuin suostuu auttamaan itse itseään silloin kun vielä jotain olisi tehtävissä.
onko se rakkaus lopulta sellainen tunne että se pysyy selvästi arjessakin tiedostettavana, ei kai. se että toisen lahellä on hyvä olla riittää vuosien myötä. terapia auttaa löytämään uusia ulottuvuuksia ja näkökantoja sekä yhdessäoloon että eron, ei valmiita ratkaisuja, ne teette te.