Miten monta suhdetta täytyy käydä läpi, et on kärsiny tarpeeks ja särkeny sydämensä riittävän monta kertaa? Mikä on se "hinta", että löytää vierelleen sen oikean, jota rakastaa ja joka sua itteäs rakastaa? Olen itse 25-vuotias ja olen käynyt läpi neljä parisuhdetta noin 9 vuoden sisällä.En jaksa enää yhtään eroa, en yhtään pettämistä, enkä jättämistä! En jumaliste ole muuta pyytänyt kun pikkuisen rakkautta ja rehellisyyttä. Sekin on ihan liikaa näköjään vaadittu.
Kokemuksia?
Kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itsellä samanlaisia kokemuksia. Tuntuu että nyt melkein 28 vuotiaana ei tällaista suhderumbaa enää jaksaisi. Olenkin päättänyt keskittyä itseeni ja unohtaa miehet. Ehkä eräänä kauniina päivänä joku sopiva joka kohtelee oikein ja jonka kanssa asiat sujuvat osuu kohdalle, ehkä ei. Romanttinen rakkaus on ihanaa, mutta olen valmis luopumaan siitä, koska en haluaisi särkeä sydäntäni enää kertaakaan.
Olen seurustellut 1,5 vuotta aivan ihanan miehen kanssa, jonka kanssa haluisin viettää loppuelämäni. Ongelmana kuitenkin on, että tämä mies on epävarma tunteistaan, toisinaan sanoo rakastavansa, toisinaan sanoo, ettei tiedä olenko se oikea. Kuka sen edes voisi tietää? Nyt meillä on toista kertaa menossa miettimisaika eli hän haluaa olla jonkin aika itsekseen ja miettiä, haluaako vakiintua ja kokeilla yhdessäasumista vai haluaako erota. 3 kk sitten oli sama tilanne, silloin mies tuli luokseni, mutta nyt on ollut taas ahdistusta ilmassa ja ei kuulemma tunne sitä "paloa" joka kerta, kun katsoo silmiini. Mielestäni on epärealistista edes odottaa tuollaista pitemmän yhdessäolon jälkeen, mutta mies ei ole aikaisemmin seurustellut näinkään pitkään, joten hän odottaa suhteelta todella paljon. Tämä on todella raskasta ja helpommalla kenties pääsisin, kun vain lopettaisi jutun, mutta kun rakastan häntä niin, että olen valmis tekemään mitä vain... Minun tekemisistäni ei taida vain olla mitään apua eli hänen se päätös on tehtävä... Olen aikaisemmin seurustellut 6 vuotta ja ero ei silloin ollut näin vaikea eli välttämättä suhteen pituus ei vaikuta, miten paljon sattuu vain se kuinka tosissaan on ollut.
Tiedän mistä puhut.Tilanteesi on sama kuin minulla on juuri ollut.Vain sillä erotuksella,että poikaystäväni on seurustellut aiemminkin vakavasti muutaman kerran.Seurustelimme noin kaksi vuotta ja joka vuosi on tullut vastaan samat keskustelut miettimisaikoineen,haluaako hän jatkaa vai erota.Rakastaako minua vai eikö rakasta.
Viimeiset kaksi kertaa hän palasi luokseni ja sanoi rakastavansa.Nyt hän halusi erota,kun ei enää rakasta.Meilläkin olisi seuraava askel ollut yhteenmuutto.Olen niin rikki,etten tiedä koska pääsen tästä yli.
Tiedän miten raskasta on odottaa toisen päätöstä, varsinkin kun itse rakastaa ja on varma tunteistaan. Jos hänen vastaus ei olekaan toivomasi,voitaisiin vaihtaa aiheesta joskus ajatuksia vaikka sähköpostitse,mikäli haluat? Mutta toivotaan nyt että teidän suhteellenne käy vielä hyvin ja asiat kohdallanne järjestyvät parhain päin! Pidän sen puolesta peukkuja. Paljon voimia!
Pari ihan lyhyttä, yksi muutaman kuukaudne juttu ja yksi kuusi vuotta kestänyt on nyt takana. Tällä hetkellä virittelen uutta kuviota täydellisen naisen kanssa ja pelottaa. Jos tämäkin menee mönkään niin kaikki menee perseelleen...ei ole kohta enää kuin yksinhuoltajia tarjolla ja oman perheen tahtoisin perustaa.
Minäkin olen 28 ja yksi 1,5 vuoden juttu päättymässä ja ero pelottaa, kun kokemuksesta tietää, miten raskasta se on, joten yrittää vielä kaikkensa vaikkei tässä enää taida järkeä olla. Tätä ennen olin 1,5 vuotta sinkkuna ja sitä ennen 6 vuotta suhteessa ja nyt olen niin pettynyt, kun tämäkään ei onnistu. Meitä on siis vielä vapaita alle 30-vuotiaita naisia, jotka haaveilevat perheestä ja omakotitalosta, mutta se oikea vain puuttuu...
Ihmiset ajattelee, vaikka kaikki suhteessa olisi hyvin, että "kyllä mä paremman ansaitsen ja löydän". Ja ne joiden oikeesti tarviis lähteä suhteesta väkivallan yms. takia niin jumittaa ja kärsii vuosia. Turhaan!!
Paskaa tämä elämä!