Osallistutteko molemmat perheen laskujen hoitoon? Olemme molemmat työelämässä ja tuottaa vaikeuksia saada vaimo ymmärtämään, että laskuja syntyy muualtakin kuin vain maitokaupassa käynnistä. Hän ei haluaisi millään kajota omaan tiliinsä ja osallistua mokomaan touhuun. Olen tähän mennessä maksanut molemmat asuntomme yhtiövastikkeen ja toisen vuokran. Lisäksi molempien autojemme vakuutukset. Vaimollani ei ole minkäänlaista kuvaa (ei edes halua ymmärtää), että jo pelkästään autojen vakuutksista kertyy vuositasolla lähes 2 000 euroa! Laadin taulokun, johon kirjasin nämä ns. kiinteät kulut. Laskujen hoitoon kirjasin itselleni isomman osuuden palkkojemme suhteessa luonollisesti. Nyt on ainakin mustaa valkoisella. Muttei tunnut oikein kiinostavan. En suoraan sanoen ymmärrä hänen asennettaan. Mitä pitäisi tehdä!!! Hänen mielisanansa minusta on kaiken lisäksi egoisti. Teen erittäin paljon ylitöitä mikä rassaa minua. Mielelläni olisin myös poikani kanssa. Mitä enemmän hänen kanssaan viettää, sitä mukavammalta se tuntuu. Mutta - on pakko tehdä ylitöitä, koska peruspalkka ei ole järin suuri. Vaimonkin haluaa, että teen ylitöitä, joilla rahoilla sitten maksan laskut ja annan vielä hänelle rahaa. Ruokakaupassa käyntiä varten.
Kiitos naisnäkökulmaakin kehiin. Mitä te olette mieltä tilanteestamme? Olenko egoisti ja kelvoton perheenisä?
Kiitos naisnäkökulmaakin kehiin. Mitä te olette mieltä tilanteestamme? Olenko egoisti ja kelvoton perheenisä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
kuulostaa kyllä aika älyttömältä,kun vaimokin on töissä,niin sillon pitäis hänenkin osallistua jollain lailla laskujen maksuun.meillä ainakin menee homma,niin,että minä maksan sähkölaskun ja ostan syömiset kanssa sen mukaan miten on rahaa.mies hoitaa vuokran ja auton menot on kyllä epäreilua todellakin sua kohtaan,mutta teeppä,niin,että joku kerta lyöt vaimos nenän eteen jonku laskun ja teet selväks,että nyt sinä maksat tämän ja sillä selvä tai sit saa jäädä maksamatta kokonaan kannattaa kokeilla mitä sanoo.
Vaimosi on todennäköisesti ollut "vanhempiensa pikku prinsessa", hän on todennäköisesti saanut aina kaiken tahtomansa eikä ole näin saanut kotoa realistista kuvaa elämästä ja sen menoista. Toisaalta tiedän myös erään naisen joka toimii juuri näin, ihan vaan koska voi..
Onko vaimosi koskaan asunut omillaan? Se olisi todella tarpeen, jotta hän ymmärtäisi mitä eläminen taloudellisesti vaatii.
Tuossa elämäntilanteessa omillaan elo ei tietenkään helposti onnistu. Joten suosittelisin nostamaan kissan pöydälle! Tee selväksi että näin ei voida jatkaa ja että sinulla on täysi oikeus viettää enemmän aikaa poikasi kanssa. Hänen tulee myös osallistua säännöllisesti kodin kuluihin, mikäli hänen palkka on pienempi niin ei sentään 50/50, mutta kuitenkin.
Toinen vaihtoehto on luopua hyödykkeistä; toisesta autosta, pienempään asuntoon, tinkiä vaatteiden/kalusteiden muodikkuudesta ja hinnasta yms.. Jotta rahaa kuluu vähemmän eikä ylitöitä tarvitse alvariinsa paiskia.
Et ole kelvoton perheenisä, mutta tee piste ylityöputkille jottet poikasi silmissä ala siltä näyttää. Pistä perhe ykköseksi ja raha-asiat vasta sitten, luulisi lopulta vaimonkin pitävän ratkaisusta kun huomaa miten paljon mukavampi on olla yhdessä kotona yms..
Ota jyrkkä kanta asiaan ja pysy kannassasi. Voimia "taisteluun", mikäli vaimollasi ei todella ole realistista käsitystä asioista voi edessä olla mykkäkoulua, tahtojen taistelua ja mökötystä.. Luulisi vaimollasikin kuitenkin sen verran todellisuuden tajua olevan ettei ero-uhkauksia tähän sotketa. Oli miten oli elämänlaatu ykköseksi, vaikka egoisti leiman uhalla!
Vaimoni on kyllä elänyt itsekseen ennen liitoamme. En sitten tiedä minkä verran ollut äitinsä hoivissa. Nykyään hän turvautuu yhä enemmän äitiinsä. Nähdäkseni koska ennen ja nyt äiti on hoitanut kaiken. Minä taasen edellytän jonkin kaltaista tasa asrvoa. Siihen kuuluu myös osalistuminen perheen yhteisiin laskuihin. Vaimoni on ollut ja on ilmeisesti edellenkin "pieni ja avuton" tytär, jolle ei voi sanoa ei. Jos kiletäytyy jostain palvelusta, vastauksena on egoisti! Näin meillä menee.
Arvostaa minussa juuri itsellisyyttäni,joka tarkoittaa että osaan hoitaa tulo- ja menoarviot jo ennenkuin menimme yhteen.Maksut: Minä maksan oman autoni kulut hän omansa.Jokapäiväiset kulutustarvikkeet puoliksiKiinteät kulut vuorotellen jne.Mitä sinä ylipäätään vaimostasi tiedät!!?? Sinä voisit luokitella hänet vastaavasti arjesta irtaallaan pää pilvissä käveleväksi satukeijuksi.
Venäläinen tuttuni jatkuvasti ihmettelee,kuinka paljon parempipalkkaiset miehet täällä huutaa naisia maksamaan fiftyfifty.Hän arvostaa miehessä
nimenomaan kaikkinaista huolehtimista,myös rahallisesti,koska muutenhan ei kannata olla yhdessäkään.Yksin kulut vähenee automaattisesti.
Joku kirjoitti, että itse asiassa kutsuessaan minua egoistiksi onkin itse juuri parhaimmillaan tätä! Minä olisin täysin samaa mieltä.
Harmittaa pirusti kun joutuu täällä moista asiaa mieltä keventämään. Tällaisista perheen perusasioista kinastelemaan. Pitäisi kyllä olla itsestään selvä juttu.
... niinhän ne venäläiset naiset just tekee, mutta meillä Suomessa on toisenlainen mentaliteetti ja tasa-arvoisempi meiniki! Näin se vain on.
Epäilemättä vaimosi nimissä on toinen auto, tai hän ainakin pääsääntöisesti käyttää toista autoa, niin kokeile seuraavalla kerralla, kun hänen käyttämänsä auton vakuutusmaksu / vero tulee, niin laita lasku hänelle ja sano, että maksa sinä kun kerta käytätkin. Jos ei maksa, huomaa seuraukset. Raakaa peliä, kun ei muuten tunnun tajuavan.
Meillä ei onneksi ole ollut mitään ongelmia rahojen suhteen. Kumpikin tässä avoliitossa tietää mihin rahat menevät. Yhteiseen elämiseen.
ja tasa-arvon kannattaja.. Meidän yhteiskunnassa on yleisesti hyväksytyt normit, joiden mukaan koko järjestelmä on rakentunut ja sen mukaan mies ja nainen käyvät molemmat töissä ja maksavat yhdessä elämiseen liittyvät kulut.
Luonnollisesti kuitenkin äitiys/hoitovapaalla se osapuoli, joka käy töissä, joutuu maksamaan enemmän tulojen epätasaisuuden vuoksi.
Mutta ei enää, kun tilanne on palautunut ennalleen.
Mielestäni laskut ja muut kulut täytyy jakaa siten, että ne on suhteutettu kummankin tulojen mukaan. Ja jos on jotain täysin omia hankintoja, joista toinen ei juurikaan hyödy, niin silloin kustannukset lankeavat sen ostajalle/käyttäjälle.
Itse olen omassa parisuhteessani naisena huomattavasti paremmin tienaava osapuoli, jolloin luonnollisesti maksan enemmän laskuista ja elämisestä ja miehelleni lankeaa pienempi osuus. Sitten jos ja kun jään joskus äitiyslomalle, niin on mieheni vuoro hankkia rahat jostain vuoden ajan.
Olen yllättyneenä todennut samankaltaista asennetta oman tuttavapiirini naisilla kuin vaimollasi on. Osalla johtuu siitä, että ei ole koskaan joutunut ottamaan vastuuta omasta elämästään ja osalla taas siitä, että he ajattelevat yksinkertaisesti niin vanhanaikaisesti, että miehen kuuluu olla se maksava osapuoli. Mielestäni mikä tahansa ratkaisu on ok, kunhan molemmat osapuolet ovat samaa mieltä ja parisuhde toimii niin.
Jos olette asiasta eri mieltä ja vaimosi ei suostu kustannuksia jakamaan, niin silloin karsit rankalla kädellä niitä ja ilmoitat vaimollesi, että maksavana osapuolena sinulla on enemmän päätäntävaltaa hankinnoista ja kuluista ja that's it. Eli vaimosi käyttämä auto pois tai jos auto on hänen nimissään niin lopetat vakuutusmaksujen maksamisen.
Älä anna hänen enää hööpöttää sinua ja käyttää kiltteyttäsi hyödyksi vaan sopivana hetkenä laitat tekemäsi taulukon hänen eteensä ja ystävällisesti ja tiukasti kerrot, miten itse koet tilanteen ja miten haluat toimittavan tulevaisuudessa. En usko, että lähtee kiristämään sinua esim. uhkaamalla lähteä lapsen kanssa, jos mies ei pysty elättämään tms. Johan jo nykyinen tilanne osoittaa sen, että hän ei halua ottaa vastuuta omasta elämästään vaan vaatii sinua maksamaan enemmistön.
Kiitos asiallisesta ja hyvästä kommentistasi! Laillasi tilanteen näen myös itse.
Olen laatinut tämän listan perheemme kiinteistä kuluista ja esittänyt sen vaimolleni. Häntä se ei tunnut kiinostavan. On tuo mainitsemasi vanhanaikainen asenne rahankäytöstä perheessä!
Hänelle uusi auto ostettiin, jotta voi käydä omin päin kylässä ettei minun tarvi toimia autokuskina. Tilanne on vain se, ettei häntä tuota minun maksamaani autoa käytä, tuliterää sellaista. On juuri saanut ajokortin, eikä uskalla ajaa. Laskut on kuitenkin maksettava, minun tietysti! Kinkkinen tilanne.
Kannatan tasa-arvoa perhe-elämässä enkä ymmärrä vaimoani enää ollenkaan. Hän on pikku hiljaa lipunut tähän rahanpyytnöasenteeseenkin. Jopa suuttuu, jos hänen pitää itse jotain maksaa, ruoaasta tms. Viime kädessä sitten oma äiti alkaa tulla kuvioihin mukaan ja komennella/arvostella minua miehenä, joka ajattelee vain itseään. Ei suoraan sanoen oikein tee enää mieli käydä anopillakaan kylässä. Pahinta tässä on, että meillä on pieni poika, jota rakasta ja jota ikävöin näinä ylityötunteina. Vaimoni ajattelee päinvastoin, etten välitä pojastani. Ajattelen siis edelleen egoistina vain itsenäni. Välillä tuntuu, että onkohan tässä mitään tolkkua. Millä saisin hänet ymmärtämään tilanteen "vakavuuden".
Ei naisesi sitä tajua ennen kuin sinä lopulta kyllästyt ja lähdet tuosta suhteesta. Sillä siihen se ajan oloon menee - et sinä ikuisuuksia tuollaista väärinkohtelua ja epäoikeudenmukaisuutta kestä. Se onkin sitten vaimollesi kasvun paikka (ja ehkä myös äidilleen)?
mutta rahat ovat yhteisiä.
Meillä on yhteinen rahatalous vaikka mä tienaan tuplasti sen, kuin naiseni.
Se on mun mielestä ihan ok koska me olemme perhe.
Käytännön rahaliikenteen hoidan minä, mutta meillä molemmilla on realistinen kuva siitä, missä mennään (tiedämme tilanteen).
Kannattaisikohan teidän harkita vaihtoehtoa, jossa avaatte yhden tilin lisää. Tämä tili olisi nk. laskujen hoitotili.
Kun tiedätte kiinteät kulut ja sovitte sitten paljonko sille tilille pitää joka kuukausi laittaa rahaa, jotta laskut tulevat hoidetuksi.
Pankissa pystyy sopimaan hyvin, että summat menevät sinne tilipäivinä automaattisesti molempien palkoista.
Tässä systeemissä näkee hyvin, paljonko rahaa jää käyttöä varten. Sen voi sitten vaikka mielessään helposti jakaa 30, jolloin tietää paljonko käyttövaraa on päivää kohti.
Kannattaa myös miettiä esim. tarvitseeko välttämättä kahta autoa, se on helkkarin kallista.
Me olemme pärjänneet hyvin yhdellä.
Elämistä ei kannata alkaa rahoittamaan ylitöillä, se on vaan niin, että kulutustottumukset muuttuvat sitä mukaa, mitä enemmän rahaa on käytössä (sulla on hienompi auto, ostat kalliimman telkkarin, kännykän jne....)
Ylärajaa ei ole.
Kannattaa sopeuttaa menot tuloihin ja miettiä mitä haluaa, elämä on liian lyhyt pelkästään töissä vietettäväksi.
Nainen kutsuu sinua sillä sanalla mikä itse on. Ennaltaehkäisevä isku.
Joko idiootti tai ahne. Pahimmillaan molempia.
Ja että teillä on sitten jo lapsikin. Minkähän ikäinen pariskunta olette? Aika uskomatonta, että nainen ei ota vastuuta omasta elämästä, mutta on synnyttänyt lapsen, josta pitäisi sitten vastuuta kantaa.
Tilantenne jatkuu samanlaisena juuri niin kauan kuin annat sen jatkua. Tuleehan siitä itku ja hammasten kiristys, kun ilmoitat vaimolle, että hänen autonsa täytyy myydä, että sulla ei ole siihen varaa tms.. ...
Onkohan nyt niin, että vaimosi mielestä egoisteja ovat kaikki, jotka eivät pidä häntä maailman keskipisteenä ja tyydytä hänen tarpeitaan ilman, että hänen täytyy tikkua ristiin laittaa. Ja tuo äitisidonnaiuusuuskin viittaa eriytymättömyyteen ja keskenkasvuisuuteen.
Eli teet pelin selväksi nyt tai sitten tuskailet asian kanssa tulevat vuosikymmenet...
No kartottakaa kaikki kiinteät menot ja verratkaa kumpi maksaa suhteessa palkkaansa enemmän.Miten voi avioliitossa tuosta tulla erimielisyyttä.Haittaako sua nyt se epäoikeudenmukaisuus vai onko sun rahat vähis oikeesti näitten laskujen jälkeen.Eiks teil makseta yhteistä elämää!!!! Vie faktat muijan eteen ja pista se tarkistelemaan tilannetta!!!
Minusta kuulostat päinvastoin erittäin kohtuulliselta. Olethan suhteuttanut maksettavien menojen osuuksia teidän molempien palkkoihinkin, ottaen kontollesi suurempia määriä maksettavaa vaimon pienempien tulojen vuoksi.
Ehkä sinun kannattaisi vielä yrittää vihjata ja kertoa vaimollesi, että todella teet hyvin paljon töitä ja että töiden määrä myös stressaa sinua. Vaimosi voisi esimerkiksi karsia jotain omista mukavuustuotteistaan. Kerro vaimolle, että taloustilanteenne on nyt sellainen, että ylimääräisiin huvituksiin ei ole liikaa varaa.
Kaverini ei enää ehdi tai jaksa kaveriporukalla
ulos,sillä thaisuttura pakottaa tienaamaan omistusasunnot,tyylihuonekalut,uuden auton ja lähettämään Thaimaahan suvulle rahaakin.Millä rahoilla pienipalkkainen duunari näitä laskuja makselee,joten kamuni tekee kahta,kolmeakin duunia
ja kauhulla odotellaan,koska sydän tekee stopin tätä menoa.
Olen aikoinani mennyt ensimmäiseen kesätyöhön 16-vuotiaana ja siitä alkaen on pankkitililläni aina ollut rahaa vaikka olen opiskellut vuosikausia yliopistossa ja muuallakin. Käynyt aina samaan aikaan työssä.
Olen ollut naimisissakin toistakymmentä vuotta. Ja elänyt vuosikausia myös yksin.
Olen aina halunnut pitää huolta siitä, että maksan itse omat menoni. En odota elättäjää enkä halua myöskään ketään elättää.
Minusta olisi kauhistuttavan alistavaa, jos jättäytyisin miehen elätettäväksi, hui.
Oma tupa, oma lupa. Omat rahat, omat valta.
Miten on mahdollista? Onko hän muutenkin hiukan yksinkertainen... ei ymmärrä miten mahdollista tuollainen?
Eihän ollut provo?
Ei ap:n muija hullu ole. Onpahan vain saanut kasvaa pumpulissa siten, että ei ole milloinkaan joutunut itse ottamaan vastuuta itsestään tai elämisestään. Nainen IHAN OIKEASTI ajattelee, että asioiden kuuluu mennä näin ja että "hänen kuuluu saada" - pitää sitä itsestään selvyytenä.
Hän ei tule tajuamaankaan tilannetta koskaan ellei joskus "putoa" alas prinsessatornistaan maan tasalle...
Ja jos siellä vanhemmillaan on paljon varoja, joita tyttärelle syydetään sekä eläessä että perintönä, niin voi hyvinkin olla, että tämä nuori nainen saa koko elämänsä elää omassa illuusiossaan...
Tässä viesti niille miehille, jotka inhoavat feminismiä. Tätä se on varmaan ollut aikoinaan vielä suuremmassa määrin.
Näin varmaan käy, jos naiset yhtäkkiä siirrettäisiin syrjään työelämästä.
Kaikki kunnia sinulle, kyllä naisen pitää nykypäivänä osallistua perheen elämän rahoitukseen, tietenkin kykynsä mukaan! Tasa-arvoa siis toisinkin päin..
Itse en suostuisi maksamaan kaikkea, jos molemmat ovat kerran töissä. Jos en olisi töissä ja toinen olisi, kantaisin oman osani kuitenkin maksuista joka tapauksessa. Kuulostaa melkein hyväksikäytöltä naisesi puolelta, jos itse et halua maksaa kaikkea.
Kun teet paljon ylitöitä ja ressaat niin elinikäennusteesi ei ole kovin hyvä. Eli et edes ns. pääse nauttimaan työsi hedelmistä. Siis..normaalit työpäivät jotta voit elää tässä ja nyt sekä pienemmät menot. Mitä iloa on sinulle haudassa pohtia että olisimpa ollut poikani kanssa enemmän.
Tee muutos. Nyt!
Meidän perheessä se menee niin että maksan vuokran sähköt tv maksun yms.Vaimo ei mitenkään osallistu laskujen maksuun vaan käyttää omat rahansa idiootti kirja ,dvd ja muihin huihai tilauksiin.Olen yrittänyt vääntää rautalangasta,ei mene perille
Akkojen aivot ei ymmärrä. meilä tilanne seuraava rouva kotona 12 vuotta tulot 500kk ja lapsilisät 350kk mun tienestit pätkätöistä mitä o kauhea melu ku esitin et hänkin vois osallistua lainojen maksuun ei meinannu ymmärtää miksi hänen lapsilisistä pitäis käyttää yhteisiin menoihin eli mitä opimme tästä akka lähtee tienaamaan iteki tai näytän ovea kana mikä kana
Kyllä meillä molemmat käyvät töissä ja maksavat laskuja! isäntä hoitaa kylläkin auton osamaksut ja talon lainat minä muut mummuassa ,sähkö,kuukausilyhennykset ( hobyhall,ym n. 300,- /KK) Tässäkin taloudessa isäntä tienaa 2000-3500 E /KK joten sen tajuaa että isännän pussista menee suurin osa laksuihin ,mutta omastani rahat kauppaan ! n.400/KK
ei ole kertaakaan sanomista tullut meillä homma toimii .
Niinpä...
Täällä asuva "mies" ei ymmärrä että naisen tili ei riitä, kuin vain kaikkiin arkisiin kuluihin; tv-lupa vesi ,sähkö,vuokra,koti-vakuutus,puhelinmaksut (naisen ja lapsien),ruoka,nettimaksu,vaatteet,pesuaineet,lääkkeet,sitten kun on aika perheen kesäloman yms....
naisen kuuluu maksaa myös ns.lomarahoillaan matkat ym kulut...
mies hoitaa milloin "jaksaa".... oman puhelilaskunsa,auton vakuutukset,sekä ne lukemattomat reisuunsa milloin minnekin ,sukunsa kanssa,jolloin muu perhe ei sovi mukaan,
että sillälailla täällä.
Tasan ei käy onnenlahjat... :(