No viimeisin oli nyt sitte uskovainen mies. Ei hän suinkaan uskossa ole koko elämäänsä ollut vaan vasta äskettäin "herännyt". Nuoruutensa rellestänyt ja kaikenlaista. Noh, itse en ole koskaan ollut noista uskonnollisista asioista millään lailla kiinnostunut ja kirkossakin käyn ainoastaan silloin kun on pakko, eli häät, hautajaiset ja rippijuhlat. Tosin rippijuhliinkin menen useimmin vasta kirkkomenojen jälkeen..
No, monien sattumien kautta tähän mieheen tutustuin ja muutaman kerran ollaan nyt tavattu. Hän on ulkoisesti ihan kiinnostava ja monella muullakin tavalla, mut ainut mikä ärsyttää, on hänen lähes alati höpöttäminen henkevistä. Eikö hän millään vois pitää niitä omana tietonaan, miks pitää tyrkyttää niitä jollekin sellaiselle, jota ne ei vaan kiinnosta. Hän mm. kertoi, että olettaisi seuraavan kumppaninsa käyvän kirkossa, ei nyt joka päivä, mutta kunhan edes kerran kk:ssa. No siihen sanoin suoraan, että mua ei sinne saa kirveelläkään huvikseen menemään, kun ei vaan kiinnosta. Ja sitä hän taas ei millään voi käsittää.
Siis voisin kyllä kuvitella, että meistä saattais jotain jopa tullakin, jos tää toinen vaan tajuaisi, että kaikesta ei voi olla samaa mieltä, ei edes parisuhteessa!
Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia??
Ja se vielä kerrottakoon, että tää on ihan täysin poikkeava kaikista mun edellisistä miehistä..
No, monien sattumien kautta tähän mieheen tutustuin ja muutaman kerran ollaan nyt tavattu. Hän on ulkoisesti ihan kiinnostava ja monella muullakin tavalla, mut ainut mikä ärsyttää, on hänen lähes alati höpöttäminen henkevistä. Eikö hän millään vois pitää niitä omana tietonaan, miks pitää tyrkyttää niitä jollekin sellaiselle, jota ne ei vaan kiinnosta. Hän mm. kertoi, että olettaisi seuraavan kumppaninsa käyvän kirkossa, ei nyt joka päivä, mutta kunhan edes kerran kk:ssa. No siihen sanoin suoraan, että mua ei sinne saa kirveelläkään huvikseen menemään, kun ei vaan kiinnosta. Ja sitä hän taas ei millään voi käsittää.
Siis voisin kyllä kuvitella, että meistä saattais jotain jopa tullakin, jos tää toinen vaan tajuaisi, että kaikesta ei voi olla samaa mieltä, ei edes parisuhteessa!
Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia??
Ja se vielä kerrottakoon, että tää on ihan täysin poikkeava kaikista mun edellisistä miehistä..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pakana ja uskovainen, vielä kuvittelet että teistä vois tulla jotain? HERÄTYS.
Olen ateisti enkä kuulu kirkkoon, mutta tyttöystäväni uskoo vakaasti Jumalaan ja on muutenkin "kunnon kristitty" pitäen Raamattua hyvänä ohjekirjana. Siksi hän tahtoo kirkkohäät ja käydä joulukirkossa, joka on mulle ihan ok. Kun en asiaan usko niin eipä nuo haittaa sen enempää kuin juhannuskokon pystyttäminenkään.
Alkuperäisen kirjoittajan mies kyllä ottaa uskonsa väärällä tavalla muille tuputtaen ja liian vakavasti. Ei mun tyttis höpötä minulle mitään uskonasioita, ellei se satu olemaan keskutelun aihe.
Kannattaa ottaa asia puheeksi. Jotkut uskovat järkipuhetta, toiset eivät. Varsinkin nuo vasta asiasta innostuneet ovat rasittavia. Ehkäpä se siitä ajan kanssa rauhoittuu?
Minäpä luulen, että sinun parisuhteessasi tämä asia tulee ajan kanssa kärjistymään. Jompi kumpi tai molemmat teistä alkavat jossain vaiheessa kypsyä ajatusten ja elämänkuvan eroihin tai asia purkautuu uudenlaisena ongelmana.
Muista tämä viesti, vaikket ottaisi sitä tällä hetkellä vakavasti.
Kyllä sen nyt tietää tampiompikin ettei tommoset voi toimia. Mulla itelläki ateistina käy joskus todella työstä olla uskovaisten kavereiden seurassa, se on sellasta "kiltin" esittämistä. En vois kuvitellakaan olevani edes uskovaisen kaverin kanssa pidempää aikaa yhdessä kun ei kehtaa sanoa minkäänlaista perkelettä tai saatanaa, mitenköhän se sitten mahtais toimia jossain parisuhteessa. EI MITENKÄÄN.
ihan lähes joka uskovaisen ominaisuus, että yrittävät käännyttää muita omaan uskoonsa kuulumattomia. Ihan varmasti sitä miestäkin alkaa tympii katella tommosta ateistiakkaa joten pakkohan sitä on alkaa käännyttämään.
Ellei kyseessä ole feikki koko äijä, kuka tosiuskovainen muka harrastaa seksiä ennen avioliittoa :-)
"Minäpä luulen, että sinun parisuhteessasi tämä asia tulee ajan kanssa kärjistymään. Jompi kumpi tai molemmat teistä alkavat jossain vaiheessa kypsyä ajatusten ja elämänkuvan eroihin tai asia purkautuu uudenlaisena ongelmana.
Muista tämä viesti, vaikket ottaisi sitä tällä hetkellä vakavasti."
Voit olla oikeassa. Mutta ei tässä maailmassa mitään saavuta, jos ei uskalla ottaa riskejä.
Tuntuu että tämä ei voi edes teoriassa mennä enemmän perseelleen kuin aikaisempi suhteeni (se nainen oli ateisti). Luulen että jos tämä johonkin kaatuu, niin niihin samoihin juttuihin mihin muidenkin suhteet, ei uskontoon.
Että ihan mielenkiintoista kuulla et joillakin tuo onnistuu. Tätä tää kyseinen mies ei just ymmärrä, et meidän suhde vois hyvinkin jopa onnistuu, jos hän ottais hiukan rennommin tuon asian kanssa.
Mut hän on nyt päättäny joko käännyttää minut myös uskoon tms. tai sit luovuttaa.
Ja vielä se, että tää koko jupakan alku on ollu nyt vaan puhetta siitä, mistä hän on kiinnostunu, mitä hän haluaa. Kun mainitsin, että kiinnostaako häntä yhtään, mikä mua kiinnostaa, mitä mä haluan, siihen se ei vastannu. Että näin.
Mikä vimma sinulla on seurustella juuri tuollaisen miehen kanssa?
Koko juttu on samanaikaisesti jotenkin niin säälittävä, naurettava ja typeryydessään käsittämätön.
Uskonnolla on ilmiselvästi erittäin suuri merkitys kyseisen miehen elämässä. Ihminen on pohjimmiltaan se, mitä ja miten hän ajattelee ja arvottaa asioita, maailmaa, elämää jne. Etkö käsitä, miten järjetöntä on väkisin yrittää seurustella ihmisen kanssa, jolla on aivan erilaiset arvot ja ajatukset kuin sinulla? Ei se mene enää osastoon "parisuhteessa ei voi olla kaikesta samaa mieltä" vain siksi, että pidät kyseisen kaverin ulkonäöstä.
Totta puhut.. Äskeinen puhelu hänen kanssaan tökkäs taas jotenkin sen verran, että tää koko homma alkaa tuntua yhtä huvittavalta, kuin että jos vaikka hetero yrittäs seurustella homon kanssa.
Ei sillä nyt mene millään jakeluun se, että mua ei joutavat höpinät uskonasioista kiinnosta. Äskenkin se just sanoi, että sellainen, jolla olis samanlaiset mielenkiinnonkohteet, ei pitäis hänen juttujaan lainkaan tuputuksena.. No, mä olen mielipiteeni hänelle tehnyt selväks.
Etsiköön sen kumppaninsa sitten sieltä kirkossakävijöiden joukosta, hittoako hänen tarttee mun kanssani väkisin yrittää! Tai löysätköön sitä uskonnollista pipoaan, jos välttämättä haluaa mun kaltaiseni kanssa seurustella!