Kuinka moni

Luultavasti kaksi, mutta kolmannellekin annetaan ainakin ajatuksen tasolla mahdollisuus. Miehellä on samat aatteet ja varsinkin jos kaksi ensimmäistä ovat tyttöjä (esikoinen on), haluaisi vielä koittaa josko saataisiin perheeseen yksi jalkapallonpelaajakin. ;o)
Töissä haluamme käydä molemmat. Olisi toki ideaalia, jos jokainen lapsi pystyttäisiin hoitamaan 3-vuotiaaksi kotona, mutta ainakin esikoisen kohdalla palasin työelämään tytön ollessa 1v 2kk. Työ sukuni yrityksessä on minulle niin tärkeä, että poisoleminen tuntui lusmuilulta, vaikka lastamme kotona hoidinkin. Toivottavasti seuraavan kanssa ei iske samat tunteet, vaan maltan olla sen 3 vuotta kotona. :o/ Pidempi aika ei kuitenkaan kiinnosta, enkä koskaan ryhtyisi lopullisesti kotiädiksi. Emme ole valmiita tinkimään elintasosta, vaan haluamme elää mahdollisimman mukavasti ja matkustella pari kertaa vuodessa. Yhden palkalla tämä ei olisi mahdollista kun mieheni ei ole mikään it-miljonääri. ;o)

Mies tykkää ajatuksesta, että vaimo hoitaa lapset kotona. Itse jo jokusen vuoden päiväkodissa työskennelleenä saattaisin myös olla ihan mieluusti kotona ainakin kunnes lapsi olisi 2-vuotias. "Lopullisesti" en kotiin jäisi. Mieskin on sisäistänyt tämän, että Suomessa yleensä ollaan kotona korkeintaan se kolme vuotta. Ollaan kyllä puhuttu siitäkin, että mies jäisi kotiin lapsen kanssa, jos minun uranäkymäni ovat edelleen silloin paremmat kuin hänen. Toisaalta, jos tehdään edelleen vähän satunnaisesti vuorotellen töitä, saattaisi lastenhoito järjestyä isovanhempienkin avulla.

Mies on sitä mieltä, että kaksi lasta on ihan tarpeeksi. Itsellään on sisaruksia paljon enemmän, minulla on vain yksi. Minä olen meistä se, joka enemmän lapsia toistaiseksi haluaa.. toki voidaan katsoa ensimmäisen synnytyksen jälkeen, haluanko vielä kolme lasta. Näin kuitenkin tällä hetkellä, totuus nähdään kun sen aika on.

Jos mies olisi saanut kaikki toiveensa läpi; meillä olisi enemmän kuin kaksi lasta ja minä olisin jäänyt työelämästä. Ja vaikka sossun tuella, vuokralla jne. En suostunut. 2 tyttöä tuli ja hoidin heitä taaperoiän kotona. Sitten menin töihin ja mies jäi kotiin (tai oikeastaan oli jo jäänyt töistä pois, työtön), joten hän hoiti lapset, kunnes menivät kouluun. Nyt kadun, että en laittanut päiväkotiin, kun kuulen miten ne päivät meni silloin. Siis ei mitään pahaa tapahtunut, mutta vähän sellaista laiskaa se oli. Pidin itsekkäästi kiinni omista suunnitelmistani, en halunnut jäädä työelämästä pois. Enkä etenkään mieheni talouden hoidon armoille. Olen silti tyytyväinen, eikä toi mieskään ole lähtenyt hakemaan vaimoa, joka tekis sen lapsikatraan.

Mutta jos saadaan lapsia niin minä haluaisin sen "katraan", eli 3-4 lasta, mies toivoisi ennemminkin 1-2:ta..
Molemmat töissä, mies kyllä elättäisi ihan mielellään, mutta minä olen kertonut että tulisin todennäköisesti hulluksi vain kotona. Olen kuitenkin suunnitellut niin, että kunhan saisin jatkokoulutukseni reilaan, niin voisin tehdä puoltapäivää töitä ja saada silti saman liksan.. Sitten voisi olla mahdollistakin tuo "katraan" hoivaaminen, koska en kyllä halua laittaa lapsiani päiväkotiin heti 10kk ja kokopäiväisesti..
Kahtellaan miten tämä tästä menee..ensin kuitenkin koulutus- ja työasiat kondikseen, sitten vasta on lasten aika, näin olemme sopineet.

ole lapsia, mutta mies haluaa kaksi tyttöä ja yhden pojan ;) Joten luultavasti 2-3 lasta. Minulle ehkä kaksikin riittäisi, mutta sen näkee sitten kun sen aika tulee. Lopullisesti en kotiäidiksi jää, eikä sitä kumpikaan meistä halua.

Olen aina halunnut 3 lasta, joten niitä tulee varmaan sen verran olemaan. Jälkikasvun lukumäärästä olemme samaa mieltä.

Miehelle käy ihan hienosti, että palaan työelämään niin nopeasti kuin se on mahdollista ja laitamme lapset päiväkotiin. Haluaisin palata työelämään pian, koska tunnen olevani omalla alallani ja tylsistyn nopeasti jos en pääse takaisin töihin. Jos jostain syystä haluan olla kotona pidempään niin sekin käy, koska miehen palkka on riittävä koko perheen elättämiseen ja hänellä ei ole mitään sitäkään vastaan.

mun vaimo menee vuoden päästä takaisin töihin. nyt hän on hoitovapaalla.tilanne on vähän sellainen että katsotaan myöhemmin niitä sisaruksia.jossain vaiheessa hän haluaisi opiskelut loppuun.vaikka olenkin muslimitaustainen on hyvä,että hänellä on töitä ja opiskelu pian loppusuoralla.