Näin viime yönä unta mummolasta, touhusin siellä jotakin isovanhempieni kanssa. Herättyäni minut täytti valtava ikävä mummooni ja vaariini, vaikka he kuolivat jo kauan sitten.
On hämmentävää ja pettävää, miten sitä ajattelee ikävän ja surun jo himmentyneen ja sitten ei oikeastaan tarvitse kuin pienen muistutuksen ja suru syntyy uudelleen. Uni repi pois vuodet ja toi heidät taas niin elävinä eteeni.
Selasin valokuviani ja itkin jo kauan sitten kuolleita isovanhempiani, miten minun onkaan heitä ikävä.
On hämmentävää ja pettävää, miten sitä ajattelee ikävän ja surun jo himmentyneen ja sitten ei oikeastaan tarvitse kuin pienen muistutuksen ja suru syntyy uudelleen. Uni repi pois vuodet ja toi heidät taas niin elävinä eteeni.
Selasin valokuviani ja itkin jo kauan sitten kuolleita isovanhempiani, miten minun onkaan heitä ikävä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.