Hei

Hei

Olin seurustellut kerran hetken erään henkilön kanssa.Hän jätti minut kuitenkin. Rakastin häntä...Hän sanoi haluavansa yrittää uudestaan kun on vanhempi (Vanhemmat eivät hyväksyneet suhdetta). Kuitenkin aikaa kului ja kyseinen henkilö dissasi minua kun nähtiin jossain sattumalta, ei tervehtinyt, ei sanonut sanaakaan.
Oletin, että kaikki toivo on mennyttä. Myöhemmin löysin toisen henkilön joka vaikutti kivalta ja muutenkin sellaiselta, että suhteesta voisi tulla jotain....mutta ajan kuluessa alkoi tuntua taas siltä, että jos kuitenkin odottaisin mahdollista jatkumista edellisen henkilön kanssa. Nyt olen kuitenkin aika sekaisin tunteiltani, periaatteessa en haluaisi päästää irti tästä, mutta periaatteessa haluaisin. En tiedä enää miten kannattaa toimia. Ja nyt taas ajatukset ovat muuttuneet, tuntuu siltä, että en ole valmis vielä uuteen suhteeseen (tai siis tähän mitä nyt elän)...
4415
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Olen itsekin ollut tuollainen tyttö jonka vanhemmat eivät hyväksyneet suhdetta, ja mies löysi uuden, kuten minäkin.

Juttele tämän ensimmäisen kanssa ensin, oletteko enää samat ihmiset kuin ennen, ja onko vanhaa tunnetta mahdollista saada takaisin ??

Jos toivoa on, joudut päättämään, mutta anna vanhalle lupaukselle tilaisuus.

Äänestä
  • Olen ehdottanut tapaamista monta kertaa, mutta ei sille ole koskaan sopinut, tosin olen nähnyt hänet silti kaupungilla monesti, eli voisin veikata, että hän ei halua nähdä, mutta en ole varma asiasta. Olen säälittävä tapaus. Olen kysynyt häneltä välillä mitä hän ajattelee minusta tällä hetkellä, yleisin vastaus on "en tiedä", kerran vastasi "välitän ja haluan huolehtia ja sillee" tms,hetken päästä sanoi, että ei ajattele niin lievästi. Hän ei kuitenkaan kertonut mitä oikeasti sitten ajattelee. Hän on jättänyt vastaamatta siihen kysymykseen eron jälkeen, en ole kysynyt sitä enää suht pitkään aikaan, en enää...uskalla...tai jotain...jokin tunne estää minua kysymästä sitä. En oikein tiedä miksi näin.

    Äänestä

  • Ehdottanut tapaamista kirjoitti:

    Olen ehdottanut tapaamista monta kertaa, mutta ei sille ole koskaan sopinut, tosin olen nähnyt hänet silti kaupungilla monesti, eli voisin veikata, että hän ei halua nähdä, mutta en ole varma asiasta. Olen säälittävä tapaus. Olen kysynyt häneltä välillä mitä hän ajattelee minusta tällä hetkellä, yleisin vastaus on "en tiedä", kerran vastasi "välitän ja haluan huolehtia ja sillee" tms,hetken päästä sanoi, että ei ajattele niin lievästi. Hän ei kuitenkaan kertonut mitä oikeasti sitten ajattelee. Hän on jättänyt vastaamatta siihen kysymykseen eron jälkeen, en ole kysynyt sitä enää suht pitkään aikaan, en enää...uskalla...tai jotain...jokin tunne estää minua kysymästä sitä. En oikein tiedä miksi näin.

    aika astua eteenpäin. Älä enää roiku tuossa vanhassa asiassa kun ei tuo toinenkaan sitä näytä tekevän. Sun on päästettävä irti. Aloita se uusi suhde ihan vapaasti ja nauti elämästäsi...

    Äänestä

  • emäfemakko kirjoitti:

    aika astua eteenpäin. Älä enää roiku tuossa vanhassa asiassa kun ei tuo toinenkaan sitä näytä tekevän. Sun on päästettävä irti. Aloita se uusi suhde ihan vapaasti ja nauti elämästäsi...

    Kai pitäisi jatkaa elämistä ja unohtaa tuo tapaus, mutta se on vaikeaa...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Chakushin ari kirjoitti:

Hei

Olin seurustellut kerran hetken erään henkilön kanssa.Hän jätti minut kuitenkin. Rakastin häntä...Hän sanoi haluavansa yrittää uudestaan kun on vanhempi (Vanhemmat eivät hyväksyneet suhdetta). Kuitenkin aikaa kului ja kyseinen henkilö dissasi minua kun nähtiin jossain sattumalta, ei tervehtinyt, ei sanonut sanaakaan.
Oletin, että kaikki toivo on mennyttä. Myöhemmin löysin toisen henkilön joka vaikutti kivalta ja muutenkin sellaiselta, että suhteesta voisi tulla jotain....mutta ajan kuluessa alkoi tuntua taas siltä, että jos kuitenkin odottaisin mahdollista jatkumista edellisen henkilön kanssa. Nyt olen kuitenkin aika sekaisin tunteiltani, periaatteessa en haluaisi päästää irti tästä, mutta periaatteessa haluaisin. En tiedä enää miten kannattaa toimia. Ja nyt taas ajatukset ovat muuttuneet, tuntuu siltä, että en ole valmis vielä uuteen suhteeseen (tai siis tähän mitä nyt elän)...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu