Olen sitä mieltä, että naisen rooli on kyllä ‘vuosisatojen kuluessa’ laajentunut mutta siinäkin on jopa ‘tasa-arvon mallimaassa’ Suomessa tiettyjä ylittämättömiltä tuntuvia reunaehtoja. Yksi niistä on se, että naisen koulutustason kasvaessa hänen parisuhdemarkkina-arvonsa vähenee. Maisterius on jo ihan ok mutta siitä ylöspäin mentäessä alkaa kiinnostuneiden miesten joukko ympäriltä harventua. Miksi? Ihan kuin naiseuden määritelmään eivät kuuluisi älylliset intressit? Tunnen monta kaunista korkeasti koulutettua naista, jotka eivät etsi kuuta taivaalta. Vain miestä, joka ei alkaisi skitsoilla naisen koulutustasosta ja työmenestyksestä, ei ottaisi sitä itsetuntonsa päälle, vaan iloitsisi upeasta naisestaan, olisi ylpeä!
Mistä tämä paradoksi voisi johtua, että ei-niin-fiksuilla ja ei-niin-kauniilla naisilla on oikeasti enemmän kysyntää parisuhdemarkkinoilla kuin tosi fiksuilla ja tosi kauniilla (ja nimenomaan sekä fiksuilla että kauniilla)?
Mistä tämä paradoksi voisi johtua, että ei-niin-fiksuilla ja ei-niin-kauniilla naisilla on oikeasti enemmän kysyntää parisuhdemarkkinoilla kuin tosi fiksuilla ja tosi kauniilla (ja nimenomaan sekä fiksuilla että kauniilla)?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Heee ! Minullapas on tästä omakohtaista kokemusta, koska olen seukannut sekä yhden lukioa käymättömän perushoitajan, että kahden kuuden ällän ylioppilaan kanssa. Näistä toinen vielä tohtoriopiskelija ja on nyt vaimoni. Kaikki ulkoisesti oikein hyvännäköisiä naisia.
Voin sanoa, että naiseudestaan itsetietoisin oli se perushoitaja. Tiesi kyllä olevansa haluttava. Näillä ylioppilasneropateilla oli molemmilla taustalla jatkuva epävarmuus omasta kelpaamisesta. Vaimolla (tohtoriopiskelija) on mieletön raivo todistaa kelpoisuutensa. Vaimo on tietty tosi rakas.
Vaimon kautta olen myös päässyt näkemään tätä tohtoriopiskelijanaisten ja professorien piiriä “sisäpuolelta”. Täytyy sanoa, että on vaikea kuvitella mitään ryhmää, jossa katkeruus omaa elämää - ja erityisesti miehiä - kohti tiivistyy vahvemmin. Feministi-tohtori-lesbo-miesvihaaja ei ole karrikoitua puhetta, vaan monen kohdalla täyttä totta. Tästä syystä nämä naiset ovat jo normaalin mies/nais -parisuhteen tuolla puolen, joten ei ihme, jos ei natsaa.
Naiset monesti sanovat, että miehet pelkäävät älykkäitä naisia. Omana näkymyksenäni voin vakuuttaa, että ne pelot ja epävarmuus ovat enimmäkseen älykkäiden naisten puolella…
osta tätä ideaa:
"Feministi-tohtori-lesbo-miesvihaaja ei ole karrikoitua puhetta, vaan monen kohdalla täyttä totta."
Mulla on muutama tohtorituttu/ ystävä ja tiedän itsekin jotain akateemisista kuvioista. Sanoisin, että hyvin suhteellisuudentajuisia ihmisiä kaiken kaikkiaan. Miesvihamielisyyttä ei juuri havaittavissa naisten taholta, vaikka kai niitä poikkeuksiakin on. Jos korostunutta tietoisuutta naisen oikeuksista onkin, kumpuaa se luultavasti enemminkin siitä, että naisia on tavannut olla vähemmän yliopistollisissa 'merkkiviroissa'. Älykkäät naiset joutuvat monasti todella tappelemaan uransa puolesta.
sekoittaan naisten päät. Työelämä tulee kotiin mukaan jolloin kumppanista tulee vastustaja joka pitää voittaa.
joten ns. "kysyntä" tippuu dramaattisesti...
Olen kolmekymppinen yliopistokoulutettu ja vuosikausia työelämässä ollut mies. Ensinnäkin se on hyvin tuttua, että tässä iässä etsiessäni elämäni kumppania, samanikäisten ja suurin piirtein saman koulutuspohjan omaavista naisista, naiset tuntuvat todella olevan erittäin kriittisiä.
Olen tavallisen näköinen, normaalipainoinen, hyväkäytöksinen, ihan hyvää ja älykästäkin juttuseuraa. En ole lihava, en polta, pukeudun hyvin, juon kohtuullisesti, harrastan liikuntaa, käyttäydyn herrasmiesmäisesti… Mikään ei kuitenkaan riitä.
En syytä tästä ketään, mutta elämänkokemus ja opiskelu yhdistettynä muuhun kriittisyyteen lisää sitä, että elämänkumppaniltakin vaaditaan tähdet ja kuu.
Mitä tulee miesten pelkoon naiseen älykkyydestä ja korkeammasta asemasta, minua se ei pelota lainkaan. Jos tapaisin naisen, joka sattuisi olemaan esimiesasemassa, tohtoritason tutkija tai johtaja, olisin siitä pikemminkin iloinen. Hän on päässyt pitkälle, hän on saavuttanut merkittävän uran, hieno juttu, iloitsisin. En todellakaan tuntisi huonoa itsetuntoa siitä, että nainen olisi keinotekoisella työpaikkojen hierarkia-asteikolla minua “ylempänä”.
Nyrkin ja hellan välissä -ajattelu on peräisin sadan vuoden takaa, enkä pysty ymmärtämään niitä miehiä, jotka sitä toteuttavat. Miesten ja naisten odotetut roolit on tehty rikottaviksi.
Ensinnäkin, jos korkeasti koulutetuksi lasketaan maisteri, niin ei sen parinvalinnan pitäisi olla mahdottoman vaikeaa vaikka edellytyksenä olisi sama koulutustaso kumppanilla! Tosin kannattaa pyrkiä tutustumaan kivoihin ihmisiin jo opiskeluaikana, jolloin vaikka humanistinaisen on helppo lähteä teekkarijuhliin tutkailemaan miehiä.
En oikein tajua, kuka mies pelkää tai arastelee vaikka psykologian maisteria, lääkäriä, kansantaloustieteilijää tai kemistiä. Meitä maistereitahan on maa pullollaan ja me olemme ihan tavallisia naisia! Kaikille meistä “ura” ei tarkoita 13 tunnin työpäiviä vaan mahdollisuutta tehdä mielenkiintoisia ja haastavia töitä vapaa-aikaa, ystäviä ja perhettä unohtamatta.
Sitten kun aletaan puhua tohtoritason koulutuksesta, niin ymmärrän kyllä että moni mies saattaa kavahtaa tällaista titteliä naisella. Juttelin erään tutkijaksi aikovan kolmekymppisen jatko-opiskelijanaisen kanssa, ja häntä suretti se, että miehet ovat sanoneet ettei “heillä ole mitään antaa” niin älykkäälle ja korkeasti koulutetulle naiselle. No, nyt nainen on menossa naimisiin tohtorismiehen kanssa, ei ehkä siksi että mies on yhtä hyvin koulutettu vaan koska mies tietää kokemuksesta, että tohtoriksi aikova nainen on ihan tavallinen tyyppi eikä mikään friikahtanut valopää joka suunnittelee ydinpommeja keskellä yötä
Jos ämmä julistaa olevansa femisti, niin mies tietää että tuo muija ei ainakaan lutkuta pillua eikä päässtä painamaan b-rappuun. Eli mies kaipaa kiihkeää ja rajua seksiä ja sitä ei kuivalta femakkoämmältä ole odotettavissa.
Itse ainkin pidän enemmän naisillisesta naisesta, joka panostaa ulkonäköönsä ja onmyös valmis miellyttämään miestä seksuaalisesti.
perääkin? Ei nyt kylläkään itseni kohdalla, mutta olen huomannut olevani aika iso poikkeus.
On monia tuttuja tosi kauniita, tyylikkäitä, hyvinkoulutettuja yms naisia. Mut ei niillä tunnu oikein "miesmarkkinoilla" olevan kysyntää, lukuunottamatta yhdenyön juttuja.
Mulla ei näytä niihin olleen mitään saumaa, liian fiksuja, ei ne rakastu renttuihin. Mut tosi hyviä kavereita ne on.
Nykyisin joka viideskymmenes väittelee tohtoriksi, ei se niin tavatonta ole.
Ihmettelen mihin ne kouluttautuneet naiset piiloutuvat, ei ole kovin monta tullut vastaan.
...että ne todella korkeasti kouluttautuneet, todella älykkäät, todella kauniit ja todella vaatimattomat naiset pelkäävät mua, kun ei ole kukaan tullut kantabaarissani vielä jututtamaan.
Tervetuloa vaan saa minua häiritä.
Epäilen, että miehet kiertävät sinut ihan muista syistä.
Mielestäni älykkyys ei kyllä ole suoraan verrannollinen opintosuorituksiin. Fiksuudella taas ei ole mitään tekemistä kirjaviisauden kanssa...
Kun mies lähestyy tuntematonta naista (ulkonäkö miellyttää) esim ravintolassa, niin mistä helkkarista se voi tietää miten kouluttautunut nainen on?
Jos sillä naisella on tohtorinhattu päässä siellä ravintolassa, niin kehoitan jättämään sen ensi kerralla kotiin, jolloin käy taatusti parempi flaksi.
Ei kai kukaan voi tietää siellä ravintolassa yms. paikassa, kenenkään koulutustasoa. Jos taas nainen alkaa hehkutella itse sillä, niin jälleen kerran pitää töllätä peiliin.
Eli väitän, että sillä ei ole paskankaan virkaa mitä kukakin työkseen tekee, lähestymisvaiheessa on muut asiat mielessä.
Ei koututus haittaa jos ulkonäkö on hyvä ja naisellinen. Rumista ja lyhyttukkaisista naisista en tykkää
Joidenkin kohdalla on ainakin kyse siitä, että he mainostavat
jatkuvasti ja joka paikassa sitä koulutustaan. Ei ole kyse
siitä että toinen tuntisi alemmuudentuntoa yms, vaan siitä,
ettei yksinkertaisesti jaksa sitä jatkuvaa itsensä korostamista.
että kun MINÄ olen käynyt sen-ja-sen koulutuksen ja olen tohtori
ja sitä ja tätä ja kyllähän MINÄ nyt tiedän...
Eihän tavallisetkaan parit tai ihmisetkään jatkuvasti hehkuta
omaa koulutustaan, tai yritä päteä saavutuksillaan.
Juu juu... hieno juttu kun joku on kouluttautunut pitkälle
jne, mutta kyllä se pysyy toisen muistissa ilman jatkuvaa mainostamistakin.
Tosi fiksuja ja kauniita :D Hei ihan tosi, se koulutustaso ei sinällään korreloi yhtään minkään kanssa, korkeintaan sen että nainen on lahna sängyssä. Muahah :D
panoja. Nää kouluttamattomammat naiset ymmärtää paikkansa ja ymmärtävät hyvän kyrvän päälle. Sänkyhommat sujuvat hyvoin kun nainen antaa miehen olla pomo.
Ei miehet pelkää koulutettuja naisia.