Sappivaivat

Minulla leikattu sappikivet ja rakko,35vuotta sitten
>pirullisia vaivat....kipu ylävatsassa palleassa,tuntuu että ei saa ilmaa,pitäs oksentaa,mutta mitään ei tule ulos...ja selkään pistää,nykyään leikkaukset on helppoja,sillon avattiin koko vatsa,vieläkin iso arpi....litalginia kipuihin....vaivat hävisivät sille reissulle.....

JOs sinulla on ollut sappikohtauksia, tiedät miltä ne tuntuvat, eli kipu voi olla aivan kauhea, vannemainen ylävatsalla ja säteilee selkään. Toisia oksettaa toisia ei. Mikään asento ei tuo helpotusta, makaaminen, istuminen käveleminen ei onnistu... Kohtaus menee yleensä ohi tunneissa, paitsi jos käy niinkuin minulle ja sappikivi juuttuu sappitiehyeeseen.

Sappirakonpoisto on nykyisin helppo toimenpide. Tähystämällä pyritään tekemään ja sairaalassaolo aika on 1-2 vrk, joku on päässyt samanakin iltana pois. Leikkaus tehdään yleisanestesiassa ja neljä pientä viiltoa tulee vatsalle. toipumiseen menee muutama viikko, paitsi minulla joka sain komplikaation ja toivuin pari kuukautta.

ruokailun kanssa kannattaa olla varovainen, e rasvaisia käristettyjä ruokia, jokaisen on kai kokeiltava mikä aiheutttaa oireita mikä ei. sait varmasti ruokavalio-ohjeet lääkäristä.

Ennen leikkausta elin kyllä ainaisessa pelossa, milloin kohtaus alkaa, sillä minulla ei oikein ollut selkeitä ruoka-aineita mikä kohtauksen sai aikaan, tulivat omia aikojaan vaikka varovainen ruokailun kanssa olinkin. VAtsaa ei ikinä pystynyt syömään ähkyyn kohtauksen pelossa, tosin onhan se muutenkin epämiellyttävää.

Litalgin auttaa kipuihin, jos ottaa riittävän ajoissa. Itse jouduin ennen leikkausta käymään muutaman kerran litalgin piikillä ensiavussa, kun tabletit eivät tehonneet.

Toivottavasti pääset pian leikkaukseen, sillä kipukohtaukset ovat todella hirveitä ja onhan siinä tuo tukoksen vaara olemassa ja jos sappikivi lipsahtaa haimatiehyeeseeen, alkaa olla jo tiukat paikat kyseessä.

Onnea sinulle leikkausjonotukseen ja toivottavasto säästyt kohtauksilta.

Itse podin monta vuotta muka selkävaivoja öisin. Nukuin olohuoneen lattialla ja tavallinen särkylääke auttoi nukkumaan aamuyön tunnit. Sitten tuli se kauhea päivä kun sain kunnon sappikohtauksen: mihinkään en voinut hetkeen liikkua ja tärisin kuin haavanlehti. Kun lopultakin selvisin päivystysasemalle vieläkin täristen,lääkäri ilmoitti heti syyksi sappikivet ilman mitään tutkimuksia. Leikkauspäivää odotellessani olin aina kauhuissani kun kohtaus hiemankin ilmoitteli itsestään. Kahvi, omena ja kaali oli pakko jättää syömättä tai tuskanhiki hiipi pian niskaan. Leikkaus toipumisineen oli todella kivuton ja muistona on vain kolme pientä arpea vatsassa.
Synnyttäminenkin on paljon kivuttomampaa kuin sappikohtaus.
Toivottavasti pääset leikkaukseen pian.

Olen nyt 25-vuotias nuori nainen. Mulla todettiin sappikivet reilu 2 vuotta sitten, olin silloin 22. Meillä tuo vaiva kulkee suvussa, siitä arvasin mistä yöllisissä kipukohtauksissa oli kyse. Muuten lääkärit ihmettelivät tapaustani, olinhan nuori ja hoikka. Olisiko johtunut perintötekijöiden lisäksi rajusta laihduttamisesta vuosi ennen diagnoosia.

AIvan kaamea kipu, etenkin selän puolella. Missään asennossa ei voinut olla, litalginia meni useampi pilleri ennenkuin auttoi. Kivut tulivat aina yöllä.

Laihduin kovasti kun ei uskaltanut syödä, oména ja kurkku olivat pahoja, samoin kaikki rasvainen ja käristetty ruoka. Loppuajasta ennen leikkausta (jonossa 5 kk) en enää voinut käyttää rintaliivejä kun puristivat, enkä maata oik. kyljellä.

Leikkausta pelkäsin kovasti. Meni kuitenkin ok.Minut leikattiin klo 8 aamulla, iltapäivällä tuli lääkäri sanomaan että voit lähteä kotiinkin makaamaan, en kuitenkaan halunnut lähteä turvallisesta ympäristöstä vielä pois. Seuraavana aamuna sitten kotiin. Kolme pientä arpea muistona.

Kohtaukset loppuivat, mutta vaivoja on edelleen. Välillä närästää niin paljon, että taju meinaa lähteä (kipu on paljolti samanlaista kuin sappikohtauksessa)..Ruoka nousee myös edelleen helposti ylös. Joka tapauksessa, parempi on elämä nyt.

mimmoiset oreet on tuleks kuume huono olo vai jotain muuta...

minulla on ilmennyt viimeyönä oli 4kerta kun alkaa tuntua hirveää puristusta rintojen alla ja selässä mikään asento ei sängyssä ole hyvä tulee kylmä ja viimeyönä oksensin... sain nukutuksi parin tunnin päästä mutta aamulla olo oli kuin hakatulla...

pelottavaa... syytä ilmeisesti hankkiutua lääkäriin

jep sappivaivoja täälläkin

Minulla alkoi yht`äkkiä polttamaan ylävatsa kauheasti ja 2½ tunnin päästä oli pakko lähteä ensiapuun,sillä kipu oli tosi kova.En voinut istu,enkä maata,vaan kävellä edestakaisin voihkien.Ensiavussa heti epäilivät johtuvan sapesta ja sain lääkettä,niin kipu hellitti ja paikallistui oikealle puolelle ja selkään,kunnes loppui kokonaan.Siitä alkoi minulle 6 vrk:den sairaalassa olo,sillä tulehdusarvo oli yli 150. 3päivää tiputuksessa ja antibioottia suoraa suoneen.Tulehdusarvo laski aika nopeasti alle 50. Kolmantena päivänä sain sosemaista ruokaa ja kahtena viimeisenä vasta kunnon aterioita,mutta kaikkea puolet vähemmän kuin normaalisti söisin.Minulla on paljon pippurin kokoisia kiviä ja syyskuussa leikataan tähystämällä.Minulla on pari vuotta ollut normaalia enemmän ilmavaivoja ja närästänyt.

Äsken tulin just terveysasemalta sappivaivojen takia.. Litalginia määräsivät ja vatsansuojalääkkeitä ettei tulis kauheen pahan makusia röyhtäsyjä (niitä ku tulee ni tuntuu että suuhun tulee jotai myrkkyä tuolta jostakin). Minullakaan ei ikää ole kuin 22v. 3 vuotta sitte oireet alkanu, nyt ollut 2 vuotta taukoa ja sitte alko, aluksi en osannut ajaletta mistä vaivat johtuu mutta sitte muistin mitä aijemmin oli ollut.

Onneksi lääkäri otti todesta kun sanoin että perheessä on ollut muillakin sappivaivoja. Huomenna aamulla labraan ja parin viikon päästä ylävatsaultraan katsomaan joskos sieltä minkälaisia kiviä löytyis... Tää on kaameeta!

Näyttää siltä, että on aika selvää mikä tässä on kolme kertaa muutaman päivän sisällä vaivannut. Eilinen yö meni tuskissa kokonaan. Aamulla 7.30 olisin ollut sairaalaan aivan valmis, mutta sovittiin asuinkumppanin kanssa, että odotellaan vielä pari tuntia, josko se vähän helpottaisi ja saisi nukuttua.

Toissa yö oli melkein yhtä järkyttävää sekin ja kolmannen kerran oli eilen päivällä aika pian lounaan jälkeen yhdeltä. Puristin kotimatkalla autonrattia ja yritin vaan pitää järkeni kasassa ja auton tiellä.

Kipu on ylävatsassa niin kova ettei koskaan. Kaksi kertaa oksensin yöllä, mutta siitä ei tullut helpottavaa tunnetta edes hetkeksi (kuten oksentamisesta tulee, jos on vaikkapa krapula:)). Jotain hapanta vihreää oksensin toisella kerralla.

Tänään sovittu iltameno, saas nähdä päätyykö se sairaalaan.

Kertomuksenne vaikuttivat hyvin samanlaisilta kuin omat kokemukseni. Itse olen hoikka ja urheilullinen (en ole koskaan laihduttanut), mutta lukemani perusteella se ei katso kokoa. Saattaa olla perinnöllinenkin, täytyy soittaa ja kysyä?

Kantsii googlettaa sappivaivat niin löytyy hyviä artikkeleita jotka kertoo aika perusteellisesti tärkeimmän, esim HUS:n sivut ja Terveyskirjasto.
Mun tarina on sellanen että marras-joulukuussa tuli muutaman kerran kipukohtaus joka kesti ehkä vartin tai vähän kauemmin, samaan aikaan sattui tosi kovaa oikeeseen hartiaan, ihmettelin et mitä tää voi olla mutta en vielä hakeutunut lääkäriin, nyt sitten helmikuussa kipukohtaukset jatkui ja sain ajan lääkäriin ja sappikiviä epäiltiin, otettiin labrat mutta tulehdusarvoissa ei vikaa ja sain Litalginia. Nyt sit tuli kolme kertaa viikossa kipuja ja päivystyksessä sain Litalginia piikillä, se ei tosin vienyt kipua kokonaan vaan koko päivän sattui. Tulehdusarvot ei ole nousseet ja nyt ootan aikaa ultraan ja sitten toivottavasti leikkaukseen, ei ole kiva koko ajan pelätä, koska taas sattuu.
Sappivaivat ovat perinnöllisiä, sain tietää että suvun naisilla on sappirakko leikattu alle parikymppisenä tai nuorena ainakin, äidiltänikin se on leikattu. Itse olen nyt 29v.

Toinen sappikohtaus lievempi oli menossa 10h... Yllätys kuumasuihku vei kohtauksen tälläkertaa olin jo sairaalaan lähdössä apua hakemaan. On tämä veikeä kiusantekiä. No kokeilkaa kuumaa suihkua se voi auttaa joskus..tuskin aina.. siis todella kuuma suihku oli täällä.

Varokaa ihmiset Kankkusta duo-laihispillereitä!!!!!!!!!!! Ei kuulema tehoa ja rahoja ei saa takaisin, ei vastata viesteihin!!!!!!

Minun sappirakko on leikattu, mutta silti saan kovia sappikohtauksia. Sappitiehyt on ahtautunut. Voisiko ahtautumat johtua lukemattomista eli monista kymmenistä sappikohtauksesta elämäni aikana? Onko kohtalotovereita?

Jälleen lisää kohtalontovereita teidän armoitettujen kivunsietäjien joukkoon..

Olen 43- vuotias mies ja teidän kokemuksia ja kuvauksia lukeneena diagnoosin teko on ollut helppoa ja kyllä se vaan tuo tunne, että meitä on kohtalontovereita muitakin, niin auttaa se.

Omakohtainen ensimmäinen kipukohtaus menee vuosien taakse, silloin sitä tosin tutkittiin sydänperäisenä vaivana ja lopulta lääkärit päätyivät rintarangan jonkunlaiseen "lukkotilaan" ja kramppiin siitä johtuen.

Vuosien mittaan kohtauksia lievemmässä muodossa on ollut muutamia, eikä niille ole tullut annettua suurta painoarvoa.
Tämä vuosi onkin sitten saanut vaivan oikeen hyvään laukkaan ja liitoon. Kohtauksia ja koko ajan pitkittyviä sellaisia on ollut kymmenkunta ja nyt onkin aika ultraan, mutta tuntuu aivan loputtoman tuskaisen pitkältä ajalta tuo kaksi viikkoa.. edes siihen tutkimukseen!

Edellä jo useammin mainittu lääkitys on myös käytössä. Ehkä se sen terävimmän kuristuksen/ poltteen saa poistettua, muttei se sentään tuskaa vie pois.

Tuntuu vaan, että kipukäyrää jos tarkasteltais, niin tämmösen vaivan ilmaannuttua tuskaisimmillaan pitäisi päästä samantien ultraan varmistamaan tapaus ja siitä sitten etiäppäin.

Täytyy nyt panostaa ruokavaliopuoleen, nimittäin hengissä pysyminen näiden tuskien tullessa päälle joka yö alkaa tuntua epätodennäköiseltä.. vähän liioteltuna (toivottavasti).

Toivottavasti ruokavalion muutos ja viimeisen aterian siirto klo 17.00 paikkeille tuo jotain helpotusta.

Tsemppiä vain veteraani taistelijoille ja todennäköisille tuleville hyvän asennon metsästäjille👍