En oikein tiedä mille palstalle tämä asia kuuluu mutta kirjoitetaan nyt tänne.
Ihmetyttää tapaukset, joissa seurusteleva mies tai nainen toteaa löytäneensä paremman ja päättää pitkän suhteensa sen takia. Mitä se paremmuus on? Jos parempaan vaihtaa hyvinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen kun on tunnettu vaikkapa alle vuosi tai alle puoli vuotta jonka aikana ei ole siis vietetty aikaa päivittäin yhdessä. Mistä siinä vaiheessa tietää että se toinen on parempi kuin se jonka kanssa on monta vuotta elänyt? En tiedä onko omaa harhaani, mutta ajattelen vähän kaikista asioista, että kokemus on tietoa, eli vasta sitten kun jonkin asian on kokenut voi tietää onko se parempi kuin jokin toinen. Miten ihminen, jonka kaikkia mahdollisia oikkuja ei tunne, on parempi kuin se jonka kanssa on arkeaan monta vuotta elänyt. Vai onko se paremmuus juuri siinä, että se ei ole yhtä tuttu ja mahdollisesti "tylsä" kuin se jonka kanssa elää ja siitä saa uutta jännitystä elämään?
Tiedoksi että tämä ei ollut jätetyn puheenvuoro. Ihmettelen vain aina näitä puheita paremman katselemisesta ja parempaan vaihtamisesta. Vai onko ne pelkkiä puheita?
Ihmetyttää tapaukset, joissa seurusteleva mies tai nainen toteaa löytäneensä paremman ja päättää pitkän suhteensa sen takia. Mitä se paremmuus on? Jos parempaan vaihtaa hyvinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen kun on tunnettu vaikkapa alle vuosi tai alle puoli vuotta jonka aikana ei ole siis vietetty aikaa päivittäin yhdessä. Mistä siinä vaiheessa tietää että se toinen on parempi kuin se jonka kanssa on monta vuotta elänyt? En tiedä onko omaa harhaani, mutta ajattelen vähän kaikista asioista, että kokemus on tietoa, eli vasta sitten kun jonkin asian on kokenut voi tietää onko se parempi kuin jokin toinen. Miten ihminen, jonka kaikkia mahdollisia oikkuja ei tunne, on parempi kuin se jonka kanssa on arkeaan monta vuotta elänyt. Vai onko se paremmuus juuri siinä, että se ei ole yhtä tuttu ja mahdollisesti "tylsä" kuin se jonka kanssa elää ja siitä saa uutta jännitystä elämään?
Tiedoksi että tämä ei ollut jätetyn puheenvuoro. Ihmettelen vain aina näitä puheita paremman katselemisesta ja parempaan vaihtamisesta. Vai onko ne pelkkiä puheita?
Vastaukset 11
Vanhimmat
tuntuu sopivammalta.
Paremmuus on väärä sana.
Luulisin, että onnettomassa suhteessa elävä toivoo (toiveikkaimmat uskovat), että vaihtamalla paranee.
Toisaalta jotkut ehkä oppivat virheistään, joten heidän kohdallaan on mahdollisuus, että vaihtavatkin parempaan.
Ps. Mistäs tietää, vaihtaako esimerkiksi parempaan työpaikkaan?
Yleensä se on se nainen joka lähtee "paremman" matkaan, joten olen päätellyt että miehet ovat huonompia kuin naiset.
on vain vaativampia, jotkut heistä haluaa ihan kuun taivaalta vaikka sisimmässään kai (toivottavasti) tietävät ettei sitä voi saada, eivät itse voi hakea eikä yksikään mies sitä voi heille tuoda. Mutta se prinsessasyndrooma...
mitään vaan käyttäytyvät eläimellisesti ja muutenkin epärationaalisesti
että (joskus) puhe paremmasta on tarkoitettu satuttamaan exää.
että jämähdetään siihen "toiseksi parhaaseen" vaihtoehtoon vuosikausiksi kunnes sitten löydetään se "parempi".
Miksei ihmiset malta olla itsekseen, tutustua omaan sisimpään ja sitten lähteä etsimään sitä vastaparia kun tietää mitä haluaa ja minkälaisen kumppanin. Luulis että sellainen tie olisi helpompaa kuin koekaniinien testaus kerta toisensa jälkeen.
Jos se toinen ei vain ole sopiva ja uusi on? Vai pitäisikö kärvistellä jonkun kusipään kanssa, kun `ei se uusi kuitenkaan sen parempi ole`?
"Mitä se paremmuus on?"
Jos vaihdan 150cm/80kg kumppanini 165cm/60kg niin mitäköhän "paremmuus" lienisi?
Jos vaihdan itsetunto-ongelmissa kieriskelevän, väkivaltaisuuteen saakka mustasukkaisen, riidanhaluisen ja passiivisen naisen terveeseen herkkään ja yhteistyökykyiseen niin mitäköhän se "paremmuus" sittenkään olisi?
Jos - itseni kannalta ajatellen - vaihdan sellaisen mitä en todellakaan halua, oikeastaan koskaan halunnutkaan vaan oman mokani takia summaantuneen - johonkin jota haluan ja jonka eteen tahdon kehittää itseänikin... niin mitäköhän se paremmuus taas olisi?
Ja jos kaikki meneekin väärin - eikä mikään muutu miksikään - niin onko se tappio? kouluarvosana 4 Leppäkosken ala-asteella on täsmälleen sama asia kuin kouluarvosana 4 Viitaharjun ala-asteella, eli siis siinä ei menetä mitään.
Pyrkiä kohti parempaa ja jotain mitä oikeasti haluaa ja pysyvästi kunnioittaa. Tahtoa saada ja pitää se oikea ja passata ne väärät.
Eikö siinä ole kaikessa yksinkertaisuudessaan se logiikka?
on nähty niin se on nähty. mieluummin uutta peliin. ihmettelen taas, miten ihmiset ovat valmiita tuhlaamaan elämäänsä paskassa suhteessa.
Elämänkokemuksen ja iän myötä tuntee itsensä ja tarpeensa paremmin. Suhteita kyetään solmimaan nopeammin kuin nuorena. Pari on vanhemmalla iällä valitessa helpommin itselle sopiva kuin nuorempana hapuillessa ja kokeillessa. Jätetään pois epätoivoiset renttufanit jne. Vaihtaa voi huonompaankin, mut vika on vaihtajan korvien välissä. Jos kerran vahingossa vaihtaa huonompaan, niin se ei tarkoita ettäkö se edellinen olisi ollut Se Oikea. Se Oikea voi tulla vasta kolmannen miehen jälkeen vastaan. Joskus kolmenkympin jälkeen ei ole harvinaista, että mukavan ihmisen tavattuaan parin kolmen vuoden sisään on kihlat sormessa, nainen raskaana ja kämppä alla, että näin :)