Tehdessämme yhä uudelleen itsellemme tai julkisesti kysymyksen; onko joku säveltäjä parwmpi kuin joku toinen, osoittaa sekin yhä uuelleen vain sen että meidäm itsemme kaltaien normaaliälyisen ihmisen tieto ja tietokyky, ts. öly pysäöhtyy suhyeisiin tulematta milloinkaan objektiiviseksi näiden tahtoa ja sen tarkoitusperiä palvelevien suhteiden muodostaessa hyödyllisten ja käytnnöllisten, ei kuitenkaan teoreettistn tietojen pääsisällyksen ja uuri tämä tahto, varsinainen minuus itse, jonka työkaluna vaikutytimien ja motiivien välittäjänä ja objektin väliste suhteien tiedoitsijana vertailuja suhteessa tahtoon itseensä suorittaesaan ja niin muodoin sen tarkoitusperiä ajaesaan vailla ideoiden ja puhtaan objektiivien ja subliimin taiteen ja musiikin käsittämiseen edellyttämää tiedoitsevan subjekti puhtautta tahtomisen ollessa tajunnasta poistungettu älyn ylivoimaisuuden painosta, sillä missään trkoitukselisessa ajattelussa äly ei ole tahtomisesta vapaakoska tahto sen luonollinen juurisanelee sen teeme ja johtaa sitä omine intentoinen ja subjektiivisine näkemyksineen esim, ilmentyen juuri kaikenlaisten vertailujen suorittamisena osaksi suhtesa toisin objekteihin osaksi tiedoitsevan tahtoon ja joka on esteenä kyvyllemme tarkastela maailma ja olioia puhtasti objektiivisesti ja nauttia näie henkien objektiivisudesta
taidetta ei voida vertailla
ex tempore
6382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuten sanoin, nauttimaan siitä luovien henkien ojektiivisuudesta,so. sitä puhtaudesta jolla jokin taiteelinen objekti heillä on mielteenä tahdosta erottautunut ja ikään kuin haihtunut pois tästä objektista tahtona, sinä määrin kuin jokin nerokas havaitsevan, syvän ja objektiivisen tiedon täydellisyydellä varustettu luova henki ja äly ikäänkuin persoonan ulkopuolelta tulevana geniuksena persoonasta erottautuen on objektiinsa mielikuvituksensa, tietokykynsä ja havaintokykynsä puitteissa kyennyt sublimoitunutta ja objektivoitunutta tunnetta valamaan
Suorittamieni puhdasta älyn objektiivisuutta vaativien havaintojen jälkeen, lahjakkuuden avut ovat enemmän diskursiivisen kuin havaitsevan tiedon suuremmassa tottumuksessa ja terävyydessä, saatan todeta, että Schubert, 1800-luvun huomattavimpiin sinfonikohin lukeutuva berwald, Ruotsin lahja säveltaiteelle, sekä suuri Toivomme Hoffe Kugeln, Toivo kuula ovat sikäli läheistä sukua toisilleen, että heidän musiikkinsa koskettaa idealisoitujen kuulijoiden sydäntä ja verenkiertoelimistöä, menee suoraan sydämeen, vastapainona esim. Sibeliuksen jäyhän verkkaiselle, lyhyiden elliptisesti ja aforisisesti käsiteltyjen melodianpätkien mosaiikille matalien soitinten epämääräinen murina jka kuin tyhjyydestä kasvavien vaskikuorojen 4-sointupurkausten räjähdyksinä vailla orgaanista yhteenkuuluutta
Nämä kirjoittelun tekeleet osoittavat mihin tämä palsta on ajautunut. Teillä on vain kova halu kikkailla sanoilla. Mikäli todella harrastaa
esim. musiikkia, ei latele tuollaista tekoälyllistä höpötystä, vaan kirjoittaa asiaa.
Olette aivan väärällä palstalla.
suhteessa muuhun taiteeseen.. on mahdollista sanoa, että schubertin neljäs sinfonia on merkittävämpi teos kuin haydnin 52. sinfonia ja vieläpä niin, että se on totta... schubertin neljäs on myös parempi taideteos kuin "jänis istui maassa" ja jopa selkeästi. jälkimmäisessä toistensa vertailukohtien rajat ja suhteet ovat selvät, edellisessä hämärät... van goghin omakuvat ovat muuten parempaa taidetta kuin erään amatöörin tekeleet, puhumattakaan meikäläisen tuherruksista....
Kun älyn puhtaus on mitä suurin ja siitä tulee objektin kirkas kuvastin sen tieto ei tällöin pysähdy enää vä'littömiin, välillisiin tai mahdolölisiin suhteisiin jotka se alunperin luonnollisessa tehtävässään palvella tahtoa vain tajuaa, vaan se on irtaantunut tästä tehtävästä ja alkuperäisestä juurestaan tahdosta mikäli miellekykyä on ellainen ylimäärä että se on tahdon tarkoitusperille hyödytön, niille vahngolliseksi koituva ja korkeimmissa asteissa jopa häiritsevä eikä äly enää tahdon harrastuksen mukaan tiedoitse enää ainoastaan olioiden välisiä suhteita objektien kiihdyttäessä vilkkaaasti käytännöllisellä alalla tahtoa käytännöllisellä alalla täysimnäärän älyä omaavien tutkiskellessa vain suhteitaan ja yhteyksiään kun nerojen tieto on objektiivista ja syvällistä
Ymmärrätköhän itsekään litaniaasi? Mitä tekemistä
sillä on klassisen musiikin palstalla ?
Sanonta , "Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten",
tuntuu hyvin pitävän paikkansa. Ota kantaa musiikkiin , älä viisastele.