On tää heppu. 30 ikävuoden tienoilla. Tavallisen oloinen, reipas, vähän sisäänpäinkääntynyt. Ei erikoisen näköinen, ei ruma, ei komea.
Tekee ihan perustyötä, ansaitsee kohtuullisesti rahaa. Leppoisa kaveri, ehkä tulee naisten kanssa vähän heikosti juttuun, ujohko.
Töissä hän iskee silmänsä naispuoliseen nuorempaan työkaveriinsa. Ihastuu muttei saa sanaa suustaan. Kuukaudet kuluu, pikkuhiljaa tämä mies alkaa lähestyä naista. Tekee sen lopulta kirjeitse jossa kertoo ihastumisestaan, asiallisesti ja sellaisella yksinkertaisella tavalla romanttisesti.
Nainen ei syty... tai ainakin siltä vaikuttaa. Eräänä päivänä kuitenkin tämä neito pyytää miehen kahville. Kiittää kirjeestä ja sanoo että se kosketti häntä. Nainen kertoo kuitenkin surullisen tarinan, hänen kihlattunsa joutui onnettomuuteen ja viruu sairaalassa. Parantuminen on lähes mahdotonta ilman leikkausta jonka voi tehdä vain yksi alan spesialisti maailmassa, ja hintaa tällä on satojatuhansia euroja. Neito säästää minkä voi, hän rakastaa kihlattuaan.
Mies ymmärtää tilanteen.
Seuraavana päivänä töissä mies käy vilkaisemassa palkanlaskijan pöytää ja huomaa neidon tilinumeron jonka kirjaa ylös.
Muutamaa päivää myöhemmin neitonen huomaa pankkitilillään 65000 euroa, joka sattumoisin on sama summa jonka tarinamme päähenkilö on onnistunut uransa aikana säästämään.
Neito hämmentyy, hän näkee työkaverinsa nimen siirtäjänä.
"En voi ottaa vastaan sinulta rahaa."
johon mies vastaa
"En anna vaihtoehtoa. Jos ihmettelet miksi näin - rahoihin ei liity mitään sitoomusta tai vaatimusta puoleltani. Minusta se on tärkeää, sinun unelmasi ja onnesi voidaan ehkä saavuttaa rahalla. Minun unelmaani ei voi saavuttaa. Siksi ne rahat ovat nyt oikeassa paikassa."
Mies saa suudelman.
"Anteeksi, minulla ei ole antaa näin isosta takaisin".
Ja kääntyy pois.
...
Nyt, tarinan luettuasi - tapaat köyhän sydänsuruisen miehen kapakassa...
Ja sitten...?
Tekee ihan perustyötä, ansaitsee kohtuullisesti rahaa. Leppoisa kaveri, ehkä tulee naisten kanssa vähän heikosti juttuun, ujohko.
Töissä hän iskee silmänsä naispuoliseen nuorempaan työkaveriinsa. Ihastuu muttei saa sanaa suustaan. Kuukaudet kuluu, pikkuhiljaa tämä mies alkaa lähestyä naista. Tekee sen lopulta kirjeitse jossa kertoo ihastumisestaan, asiallisesti ja sellaisella yksinkertaisella tavalla romanttisesti.
Nainen ei syty... tai ainakin siltä vaikuttaa. Eräänä päivänä kuitenkin tämä neito pyytää miehen kahville. Kiittää kirjeestä ja sanoo että se kosketti häntä. Nainen kertoo kuitenkin surullisen tarinan, hänen kihlattunsa joutui onnettomuuteen ja viruu sairaalassa. Parantuminen on lähes mahdotonta ilman leikkausta jonka voi tehdä vain yksi alan spesialisti maailmassa, ja hintaa tällä on satojatuhansia euroja. Neito säästää minkä voi, hän rakastaa kihlattuaan.
Mies ymmärtää tilanteen.
Seuraavana päivänä töissä mies käy vilkaisemassa palkanlaskijan pöytää ja huomaa neidon tilinumeron jonka kirjaa ylös.
Muutamaa päivää myöhemmin neitonen huomaa pankkitilillään 65000 euroa, joka sattumoisin on sama summa jonka tarinamme päähenkilö on onnistunut uransa aikana säästämään.
Neito hämmentyy, hän näkee työkaverinsa nimen siirtäjänä.
"En voi ottaa vastaan sinulta rahaa."
johon mies vastaa
"En anna vaihtoehtoa. Jos ihmettelet miksi näin - rahoihin ei liity mitään sitoomusta tai vaatimusta puoleltani. Minusta se on tärkeää, sinun unelmasi ja onnesi voidaan ehkä saavuttaa rahalla. Minun unelmaani ei voi saavuttaa. Siksi ne rahat ovat nyt oikeassa paikassa."
Mies saa suudelman.
"Anteeksi, minulla ei ole antaa näin isosta takaisin".
Ja kääntyy pois.
...
Nyt, tarinan luettuasi - tapaat köyhän sydänsuruisen miehen kapakassa...
Ja sitten...?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ainakin verottaja puuttuu sata varmasti tuohon lahjoitussummaan! Olisi kannattanut antaa ne käteisellä ja miel. pieninä, merkisemättöminä seteleinä..
miks sä halusit tälle jutulle surullisen lopun?
vaihda tuo loppu, mies mikä mies vois lohduttaa tyttöä ja siitä se lähtis ja niillä rahoilla vois käydä vaikka muutaman karibian risteilyn ja sairas parantuis jollain luontaishoidolla yrttiteellä ja rakastuis sairaanhoitajaansa. ja kaikki olis tyytyväisiä. Ja kun heppu olis 31, se miettis, et mikä kolmenkybän riisi sil oli, kun se näki asiat valottomasti.. :)
Parempaa loppupäivää!
Ajattelisin, että onpa siinä typerä ja epätoivoinen mies,
kun tuollaiseen kusetukseen lankesi ja tuhlasi rahansa naiseen.
Yksi spesialisti maailmassa. Joopajoo... :)
Tuollaisia miehiä ja naisia on oikeasti olemassa, sehän tässä onkin niin karmeaa...
joskin uskomaton tarina epäitsekkyydestä.
Saippuasarjassa se kihlattu delaisi pois ja monien käänteiden jälkeen mies saisi prinsessansa, eikä rahat siis menisi hukkaan.
Vai?
Kiva että joku ei ajattele heti pahinta, raadollisesti tai pessimistisesti. Tarina tietenkin on kuvitteellinen ja ei - nämä kaksi "päähenkilöä" eivät saa lopussa toisiaan. Mitä sen neidon ja hänen kihlattunsa kanssa tästä eteenpäin tapahtuu on toissijaista, turhaa. Tarkoitus oli kuvata tuon miehen valintaa ja tekoa, ideologiaa ja ihannetta.
Minun silmissäni tuo mies on aito sankari, sellainen oikea sankari jonka valinnat eivät aina ole helppoja ja jotka eivät välttämättä johda suoraan konkreettiseen hyvään tai edes mihinkään yksiselitteiseen "voittoon" tai "palkkioon". Toisaalta hän ei ole tuhonnut mitään, päinvastoin - tehnyt itselleen roiman kasan hyvää karmaa jos ei muuta (jos sellaiseen uskoo, minä en. Mutta saa uskoa).
Ja sehän ei ole The End kuitenkaan. Mies istuu kapakan nurkassa sydänsuruissaan ja tyhjätaskuna. Se kuulostaa uuden tarinan alulta minun mielestäni... (ja olenkin jo kirjoittanut sen tarinan jatkon mielessäni :)
Mies ymmärsi, että rakkaus on tärkein ja sitä ei voi ostaa ja jos todella rakastaa, rakkaan onni on tärkein. Toivottavasti sulhanen parani rahoilla ja neito huomasikin rakastavansa rahan lahjoittajaa ja he elivät olämänsä onnellisena loppuun asti.
hyi ja hui!
En lukenut muiden vastauksia mutta minua tuoollainen karmaisee ja kauhistuttaa sillä kokenut samaa "rakkautta" ilman sitoumuksia siis aluksi mutta hyiiii....
Kantsii miettiä!
No tohon ei voi sanoo muuta ku jos lusikalla on annettu ni ei voi kauhalla vaatii :). Mut onneks toi on vaa kertomus eihän noin tyhmää ihmistä voi oikeesti olla tai jos on ni se on ihan oma häpee. Tyhmä saa olla muttei hölmö.
Heippa hei te kyyniset lukijat. Nyt on aika jatkaa kertomusta.
Eli: mitä sitten tapahtui.
Neito piti rahat ja jatkoi säästämistä uskoen että koko vaadittava summa saadaan kokoon (eli siis : Hänen tarinansa on tosi, aivan oikeasti - kihlattunsa on vakavasti sairas eli ei mikään kusettaja. Tarinan päähenkilömies ei ole typerä, hän ihastui juuri oikeanlaiseen naiseen, sellaiseen joka sitoutuu 4 life ja pitää kiinni kumppanistaan, sääli miehen kannalta että se olikin jo varattu!).
Olennaista kuitenkin on että tämä neito kertoo miehen JALOUDESTA (tiedättekö mitä sana JALO tarkoittaa? Vinkki: Se ei tarkoita tyhmyyttä.) eräälle ystävättärelleen. Tämä ystävätär ei ole myöskään tyhmä nainen - ei kyyninen - vaan hän ymmärtää teon merkityksen.
Tuo ystävätär laittaa parhaat päällensä, meikkaa kauniisti ja ... lähtee etsimään tuota jaloa miestä. Kyllä, hän on päättänyt että mies ei jää osattomaksi. Mutta tätähän mies ei tiedäkään, hän ei olettanut tai pyytänyt mitään tuollaista palvelusta ihastukseltaan. Tämä on siis ystävättären ikioma valinta.
Hän löytää miehen kapakasta. Istuu pöytään, kaunis nuori nainen. Esittelee itsensä. "Minusta sinä olet ansainnut teollasi jotain hyvää itsellesikin. Onko minusta mihinkään sinulle? Voinko tehdä jotain?"
Mies toteaa : "Ihan paskanahan mä olen tän jutun takia mutta seksi tietty kelpaisi aina."
Johon ihastuksen ystävätär : "Kunnioittaisitko minua sen jälkeen?"
Mies : "En näkisi sen huonontavan sinua millään tavalla."
Ja kas kummaa, he päätyvät rakastelemaan intohimoisesti. Mies saa upeaa naista sinä iltana, antaumuksella. Itseasiassa vielä seuraavanakin päivänä. Tämä ihastuksen ystävätär tietää että mies on luottamuksen arvoinen, hän ylittää odotukset.
He samalla keskustelevat asioista, itsestään, toiveistaan... ja havaitsevat että vaikka kivaa pitivätkin he eivät kuulu yhteen. Ovat liian erilaiset... ja eroavat... tyydytettyinä.
Mutta tarina ei päätykään tähän. Tuo alkuperäinen ihastus kertoo uskomattoman tarinansa yhä uusille tuttavilleen. Osa pitää tarinaan hienona ja jättää siihen. Osa ajattelee kuten tuo ensimmäinen ystävätärkin, kysyvät kuka mies on kyseessä.
Sankarillamme alkaakin käydä flaksi... itseasiassa se ei ole edes flaksia. Hänelle tyrkkää naista toisensa perään. Kukaan ei tunnu vaativan häneltä juuri mitään, mies on luonnostaan kohtelias ja hyvätapainen. Pidättäytyväinen... mutta kuitenkin ottaa tilaisuuksista vaarin. Hän tutustuu naisiin, rakastelee heidän kanssaan. Väittäisin jopa että puolessa vuodessa hänellä on enemmän intohimoisia ja tyydyttäviä (seksi)suhteita kuin useimmilla niistä miehistä jotka näillekin palstoille kirjoittelevat satuja viikoittaisista naisvalloituksistaan. Naisten sosiaaliseessa "pyramidijärjestelmässä" tuo mies on saanut suoraansanottuna VIP-leiman ja häntä kohdellaan sen mukaisesti, voisipa jopa sanoa että tuossa ketjussa miehen palvelemisesta tuli lähinnä hurmoshenkinen trendi.
Ja kyllä, ehdokkaiden joukosta mies löytää jonkun jonka kanssa synkkaa loistavasti. Siitä päivästä lähtien hän tarjoilee muille ehdokkaille "kiitos, mutta ei kiitos" vastausta. Hän elää elämänsä onnellisena naisen kanssa, sellaisen naisen joka tunnistaa vieraalle tehdyn teon epäitsekkään teon jalouden.
Siinäpä rehellinen, lämmin ja seksintäyteinen loppu teille kyynikoille.