Mitä ihmettä tällaisesta oikein pitäisi tuumia?
Muutamia kertoja on käynyt niin, että mies johon olen tutustunut vaikkapa työn puitteissa on alkanut käyttäytyä tavalla, josta voisi olettaa hänessä heränneen jonkinasteista kiinnostusta minua kohtaan. Hakeutuu seuraani, juttelee usein kanssani ja niin pois päin. Kuitenkin liikutaan vielä siellä rajalla, jossa tuo käytös voidaan katsoa myös normaaliksi ystävällisyydeksi.
Se mikä tässä ihmetyttää on, että asiat eivät kuitenkaan mene eteenpäin. Ne joko jatkuvat samalla tavalla, tai sitten mies lopettaa nuo olettamani kiinnostuksenosoitukset.
Itse olen yleensä käyttäytynyt näissä tilanteissa ystävällisesti ja kohteliaasti, niin kuin käyttäytyisin ketä tahansa työkaveria kohtaan. En oikein tiedä miten muutenkaan voisin toimia, vaikka olisin itsekin miehestä kiinnostunut. Epäilen nimittäin lähes aina, että olen vain kuvitellut olemattomia.
Siis onko kyse liian vilkkaasta mielikuvituksestani, siitä että mies odottaa rohkaisua minulta, vaiko kenties siitä, että olen miehen mielestä kiinnostava, mutta en kuitenkaan tarpeeksi kiinnostava, jotta minuun haluaisi tutustua paremmin, vaiko jostain ihan muusta.
Muutamia kertoja on käynyt niin, että mies johon olen tutustunut vaikkapa työn puitteissa on alkanut käyttäytyä tavalla, josta voisi olettaa hänessä heränneen jonkinasteista kiinnostusta minua kohtaan. Hakeutuu seuraani, juttelee usein kanssani ja niin pois päin. Kuitenkin liikutaan vielä siellä rajalla, jossa tuo käytös voidaan katsoa myös normaaliksi ystävällisyydeksi.
Se mikä tässä ihmetyttää on, että asiat eivät kuitenkaan mene eteenpäin. Ne joko jatkuvat samalla tavalla, tai sitten mies lopettaa nuo olettamani kiinnostuksenosoitukset.
Itse olen yleensä käyttäytynyt näissä tilanteissa ystävällisesti ja kohteliaasti, niin kuin käyttäytyisin ketä tahansa työkaveria kohtaan. En oikein tiedä miten muutenkaan voisin toimia, vaikka olisin itsekin miehestä kiinnostunut. Epäilen nimittäin lähes aina, että olen vain kuvitellut olemattomia.
Siis onko kyse liian vilkkaasta mielikuvituksestani, siitä että mies odottaa rohkaisua minulta, vaiko kenties siitä, että olen miehen mielestä kiinnostava, mutta en kuitenkaan tarpeeksi kiinnostava, jotta minuun haluaisi tutustua paremmin, vaiko jostain ihan muusta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Naisten prinsessaviettiä ei hevillä tyydytetä. Mitä itse olet tehnyt osoittaaksesi kiinnostuksesi? Odotat vain että mies tekee jatkuvalla syötöllä eleitä? Tyypillistä.
Ei tietenkään mitään.
"Itse olen yleensä käyttäytynyt näissä tilanteissa ystävällisesti ja kohteliaasti, niin kuin käyttäytyisin ketä tahansa työkaveria kohtaan."
yksi mahdollisuus on, että kyseinen tyyppi on samanlainen kuin minä: patologinen flirttailija (eikä välttämättä juuri sillä halua tai voi haluta sen enempää).
Nämä ihastusasiat yleensä selviävät suuntaan tai toiseen firman pikkujouluissa.
juuri sillä _hetkellä_ halua, piti sanomani.
aloittajan neuvoa ja päätit kysyä täältä. Toivottavasti et kovetu saamistasi vastauksista. :)
Mitäs sanoisit, jos tuollainen tilanne olisi jatkunut kaksi vuotta ja sitten mies tekisikin ratkaisevan liikkeen? Olisiko vielä mahdollisuuksia vai joko olisit luokitellut saamattomaksi nahjukseksi?
ei sen kummempaa.
Mies. Sinä et tee myöskään mitään asian eteen, mutta sinä et ole omituinen?
voi tehdä ihan mitä vaan tai olla tekemättä ja kuitata sen: "Mä nyt oon tällanen".
jos nainen ei tee mitään se on miehen vika!
sun biologinen kello tikittää jo niin voimakkaasti, että mielikuvituksesti tuottaa sulle tuollaisia päiväunia.
kyse siitä ettet rohkaise jatkamaan enempiä? Tietääkö mies oletko vapaa/varattu?
Työpaikalla on hankala mennä tuon pidemmälle, etenkin miehet tulee helposti leimatuksi ties miksi ahdistelijoiksi jos sanovat väärän sanankin...
ehkä mies siis oletti että et ole kiinnostunut, kun kerta sai vain normaalia ystävällisyyttä vastineeksi.