Tuossahan se jo tulikin. Minulle ei ikinä tulisi mieleenkään hypätä toisen miehen sänkyyn tai edes suudella muita kuin avomiestäni. Miten huono itsetunto ja -kuri teillä pettäjillä on? baareissa yms paikoissa katselen kyllä mielelläni minkä näköisiä miehiä liikkeellä on, ja miehellenikin aina pilke silmäkulmassa kerron, että olipas aika namupala.. Mutta se jää siihen, ja on täysin vilpitöntä. En voi ymmärtää, mitä näette pettämisessä. Todellista heikkoutta, jos ei pysty puolisoaan jättämään ja vasta sitten hypätä toisen syliin. Palstaa lukiessa tuntuu, ettei maailmassa ole yhtään uskollista. Onneksi minä olen ja samoin mieheni. Olemme asiasta usein puhuneet.
Minä en petä
nainen
301654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Samaa mieltä olin minäkin,mutta mies petti.Olin ylpeä omasta uskollisuudestani,en ole samanlainen pettäjä kuin toiset.
Mutta en koskaan pystynyt unohtamaan mieheni pettämistä ja vihdoin,oltuamme jo kauan naimisissa,petin minäkin. Enkä edes kadu sitä.
Niin että parempi olla sanomatta yhtään mitään tuossa vaiheessa..
miten niin tuossa vaiheessa. Et kai oleta, että olisin vasta mieheni tavannut?? Olemme olleet yhdessä jo monta moninaista vuotta, etkä voi tuomita meitä tuleviksi pettäjiksi vain siksi, että Sinäkin siihen lopulta päädyit. Pettäjät on just tollasia: heikkoja, itsensä etsijöitä! Anteeksi jos loukkasin, mutta tämä on mielipiteeni.
Yleensähän ollaan sitä mieltä ettei puoliso petä, mutta kyllä tilaisuus tekee varkaan jos kotona on edes joku pieni ongelma. "Yhdessä ikuisesti" ja "puoliso ei koskaan petä" ovat päivän mantrat, mutta odottakaas kun arki astuu kuvioihin...
suu puhuu.. Silti, ei kaiiki ole pettäjiä, jotkut ihmiset vain ovat henkisesti toisia ylempänä, ei ne kuikuile vieraisiin vuoteisiin eikä hotelleihin.
pettäjä on jotenkin vajaa, se on aivan varma. Vika ON pään sisäpuolella. Miks vois osata kirjoittaa oikein, jollei lukeakaan osaa..
vertaa siihen...
Kaikki ei ole pettäjiä, mutten välttämättä asettaisi heitä alimpaan kastiinkaan. Pettämistä on joka lähtöön ja ihmisenä pettäjä saattaa olla tavaaaattoman mukava (miten muuten suorittaisi kaatoja tiuhaan tahtiin?).
Pettäminen on luonteen heikkoutta ja itse en siihen koskaan sorru, uskollisuus on kunnia-asia josta olen ylpeä !
Valitettavasti sitä oikeaa ei löydä silti mistään kun ei enään jaksa ravintolatkaan kiinnostaa.
Yksin elämisestä huolimatta minä toivon löytäväni pysyvän kumppanin, yhden yön suhteet ei ole minun juttu vaikka seksi kiinnostaisikin mielettömästi.
Välillä on aikoja jolloin toivon että minulle riittäisi seksi, etten tarvisi rakkautta. Olisi niin helppoa hommata vain seksiseuraa silloin kun haluaa.
Niinpä, tulin ravintolasta ja on tyhjä tunne. Avioero just tapahtunut ja kaikki se sotku vielä mielessä. Silti kaipaan minäkin kumppania ja seksisuhdetta. Tiedän, että pitäisi olla nyt itsekseen ja rakentaa uutta elämää ja tutkia sisintään. Mutta kun avioliitto oli niin monta vuotta kulissia jota ei edes tajunnut kulissiksi ennenkuin mieheni vuoden kestänyt työopaikkaromanssi selvisi ja kaikki romahti. No, aika parantaa kipeät haavat. Kaipaan siis kumppania, mutta ravintoloista en kyllä löydä. Mistä?
Katsele city.fi:n deitti, sinkut.fi, treffimesta.fi.. ja vastaa yhdelle miehelle, kannattaa keskittyä yhteen kerrallaan ja selvittää onko mieluinen.
Itse en ainakaan jaksa kirjoitella naiselle jonka tiedän kirjoittelevan 10:lle samaan aikaan.
Kirjoitteletko tällä hetkellä jonkun kanssa?
Olen itse 44 entäs sinä?
Meillä on liikaa ikäeroa, olen 28. Ei muuta kuin haku päälle, maailma on täynnä yksinäisiä miehiä !
JOllei kumppani olisi ensin ... jne. Minä itse en olisi KOSKAAN kuvitellut pettäväni kumppaiani, jollEi/hänen pettämisensä olisi koskaan kantautunut korviini. JA MIKÄS SIINÄ: HElPOTUSHAN SE OLI; SILMÄ SILMÄSTÄ - HAMMAS HAMPAASTA. eI OTTANUT KOVILLE KOSTAMINen. Nyt on kevyt olo; mikään ei paina omaatuntoa, vaan olon on fifty-fifty. Näin tulen tekemään jatkossakin; jos puolis0 käy vieraissa, niin kAKÄYN MInäKIN. KERTOA EI SILTI TARVITSE... :)
eihän se ole mikään kosto jos siitä ei kerro...
On hauska kuulla että on niin sanottuja täydellisiäkin pareja olemassa. Onnittelut teille!!
Ei se ole huonoa itsetuntoa tai -kuria jos viereiseen sänkyyn eksyy. Tuskin sitä koskaan kukaan tahallaan tekee tai ennakkoon suunnittelee. Mutta kun se vaan sattuu kohdalleen se on sitten menoa. ei siinä tartte syyttää avioliittoa, aviomiestä, viinaa eikä mitään muutakaan. ei tartte olla mitään syytä jättäää miestä ja mennä sitten vasta vieraaseen sänkyyn.... ja mikä vieras se sitten enää on.....
Mutta täytyy muistaa että KERRAN TÄÄLLÄ VAAN ELETÄÄN. YKSI ELÄMÄ MEILLE ON VAIN SUOTU! MITEN PALJON JÄÄ TEKEMÄTTÄ JA KOKEMATTA, en tarkoita pelkästään tällä pettämistä vaan yleensä kaikkea. ELÄMÄ ON TOSI LYHYT JA SE VOI KATKETA HETKENÄ MINÄ HYVÄNSÄ.
Elämä voi katketa kuule vaikka vieraassa sägyssä huorimassa. Revi siitä.
Se on niin, että toista ei "petetä" jos ollaan suhteessa tai sitä ei ole tehty selväksi toisen kanssa että niin voi tehdä. Jos sortuu varsinaiseen pettämiseen tyylillä "Mutta kun se vaan sattuu kohdalleen" niin se kertoo kyllä melkeinpä siitä että itsekuri puuttuu. Niin ja kerran sitä vain kuollaan...
.....voihan siinä niinkin käydä.....
Onko itselläsi pettämisestä kokemusta??? Tuntuu vähän ihmeellisiltä nää teitin kommentit siellä sun täällä.......
Mielestäni täydellisiä pareja ei ole, uskollisissakaan.
On hauska kuulla että on niin sanottuja täydellisiäkin pareja olemassa. Onnittelut teille!!
Ei se ole huonoa itsetuntoa tai -kuria jos viereiseen sänkyyn eksyy. Tuskin sitä koskaan kukaan tahallaan tekee tai ennakkoon suunnittelee. Mutta kun se vaan sattuu kohdalleen se on sitten menoa. ei siinä tartte syyttää avioliittoa, aviomiestä, viinaa eikä mitään muutakaan. ei tartte olla mitään syytä jättäää miestä ja mennä sitten vasta vieraaseen sänkyyn.
Mutta täytyy muistaa että KERRAN TÄÄLLÄ VAAN ELETÄÄN. YKSI ELÄMÄ MEILLE ON VAIN SUOTU! MITEN PALJON JÄÄ TEKEMÄTTÄ JA KOKEMATTA. ELÄMÄ ON TOSI LYHYT JA SE VOI KATKETA MILLOIN TAHANSA.
noin minäkin kerran ajattelin sekä minua varsinaisena moralistina pidettiin. Mutta kuinkas kävikään, todella ihastuin yhteen mieheen vaikka olin 'hyvässä' parisuhteessa, hän myöskin. Eikä ikinä olisi tullut mieleenkään moinen.
Tunteilleen ei aina voi mitään. Siis kysymys ei ollut pelkästään seksistä. Nyt, kaikkien koukeroiden jälkeen, olemme 'pettäjät' seurustelleen onnellisesti monta vuotta. Eli joatin hyvää seurasi 'pahastakin'. Saat syystäkin olla onnellinen suhteessasi, mutta tunnistin itseni kirjoituksestasi silloin kun olin edellisessä suhteessani. Kaikki ei petä, totta, ja harva parisuhteessaoleva todellakaan suunnittelee pettämistä. Mutta koska olen joskus ollut itse petetyn roolissa ja valitettavasti myös pettäjä, niin voin vakuuttaa että näen asiat hieman eri tavalla kuin ennen näitä kokemuksia. En tarkoita, että haluan kenenkään näitä kokemuksia saavan, mutta ilman niitä olevien on myöskään turha vaahdota asiasta - nimittäin jokaisella asialla on kaksi puolta!
Ei pidä sortua kiusaukseen jos tulee muutama mutka matkaan. Ja ei "petetä" ketään ellei se sovi kaikille osapuolille ja jos ei sovi niin kannattaa miettiä haluaako elää suhteessa ja se jos toinen on pettänyt pitäisi pikemminkin aiheuttaa sen että on entistä vähemmän haluja pettää (tulevissa suhteissa ainakin)...
ei todellakaan ole halua pettää miestäni nykyisessä suhteessa, joten se 'hyvä' ehkä seurasi siitä pettämisestä. Mutta sitä halua ei ollut myöskään edellisessä suhteessa, vaikka näin tapahtuikin. En usko myöskään fraasiin, 'kerran pettää, aina pettää'. Meidän tapauksessa ei ainakaan ole historia toistanut itseään, ainakaan omalla kohdallani...ü. Lähinnä halusin vain kommentoida sellaisten ihmisten mielipiteitä, joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia pettämisestä ja sitten kuitenkin täällä vaahtoavat asiasta. Jos ei ole kokenut, ei voi tietää - ainoastaan arvata tai kuvitella...
Pettämistä ei ymmärrä, ellei kuuntele toisia ihmisiä ja heidän motiivejaan. Eikä myöskään silloin jos itse ei ole koskaan rakastunut eikä edes ihastunut toiseen parisuhteen aikana.
Ei pelkän uskollisuuden tai uskottomuuden takia voi ihmistä luokitella hyväksi tai pahaksi. Jokainenhan elää omaa elämäänsä ja tekee siitä näköisensä. Toisia ei kannata tuomita heidän omista valinnoistaan, vaikka ei itse niitä kannattaisikaan OMALLA kohdallaan.
Toivoisin, ettei uskolliset pilaa imagoaan tuomitsemalla toisenlaisen valinnan tehneitä. Ketä se hyödyttää?
kirjoitit. Sanoit paremmin sen mitä itse yritin edellisessä viestissä. Tästä esimerkistä haluan toki poistaa ne 'ilkeät' ihmiset, jotka järjestelmällisesti aikovat pettää tai pettävät (siis joille ei koidu siitä mitään omantunnonvaivoja) ja kokevat sen täysin luonnolliseksi osaksi parisuhdetta. Sillä en toki niitä 'puolla'.
Vaikka suhde olisi kuinka solmussa, niin et varmasti petä minäkään. Jos haluaa vielä toisia kokeilla, niin ei kannata alkaa siihen suhteeseen, vaan jättää se esim. avoimeksi, jos välittää kyseisestä ihmisestä enemmän kuin muista, tai on muuten vaan hyvä pano!
Kerran olen suudellut toista miestä kostoksi, kun poikaystävän kieli oli ensin toisen naisen kurkussa. Mutta jos hän pettäis, niin minä jättäisin, en lähtis sitä enää kostamaan!! Pettäjät on säälittäviä, omaan napaan tuijottajia! Aika moni suostuu kuitenkin vielä avoimeen suhteeseen, eli silloin voi kierrellä jos haluaa! Ei tarvi pettää!!!
Kyllä se ilahduttaa mieltä, kun näkee että niitä uskollisia löytyy vielä ;)
Niinhän se sanoi minunkin vaimoni, mutta toisin kävi... parempi olla edes mainostamatta tuota asiaa.
En minäkään pettäisi... Muutaman kerran olen koittanut millaista olisi jos pettäisi. Mutta ihan tuttujen kaa vaan. Netissä on tutustuttu. Kyllä se ihan naimiselta tuntui.
Kylläpä kolahti ajatuksemme yksiin. Ihan sama fiilis, että ei täällä maailmassa uskollisuudesta ole enää tietookaan. Ihmeissäni kuuntelen kavereiden juttuja, kun he kehuskelevat pettämis-/panojutuillaan. Sitten olettavat, että mä teen samoin. Pitävät sitä päivän selvänä. Olen kuitenkin muutaman kerran joutunut tuottamaan pettymyksen. Ei mua oikeasti kiinnosta muut siinä mielessä. Mitä vittuu sitä sitten toisen kans olemaan, jos tekee muiden kans vehdata! On mun mielestä, niin heikkojen ihmisten touhua, kuin olla ja voi. Kai se itsetunto siitä sit kohenee, kun saa kerskailla panoillaan kavereilleen. Kumma kyllä, jos he pettäisivät vain siksi, että seksielämä kotona tökkii, niin luulisi, ettei siitä kaverien kesken pidä numeroa tehdä. Tuntuu, että monet pettävät siksi, kun ympäristö sitä "vaatii". Itse olen lopettanut pari viime suhdetta omasta aloitteesta ja ilman pettämisiä. On kyllä oikeasti helppo elää, kun on puhdas omatunto ja siitä on hyvä lähteä uuteen suhteeseen. On vaan oikeasti todella suuria noi pettämisluvut. Varmaan prosenteissa sataa lähenee, ainakin mun kaveripiireissä. Jos tekee mieli panna kaikkien kanssa, niin pankaa ihmeessä! Mut älkää silloin seurustelko! Vai onko niin epävarma olo sinkkuna ollessa, ettei saa mistään!??
Me kaikki sanotaan,mutta vannomata paras.
Minä en ole itse pettänyt,vaan minusta
vaan tuntuu et sellainen joka on pettä-
nyt, pettää toistekkin.Naisilla jotka
ovat kotona kilttejä koti-äitejä niin
heillä tuskin on...niitä...niin sanottuja
tilaisuuksia,mutta mies joka käy reissu
hommia heillä niitä on varmasti.Eikös
sitä sanota et ruoho aidan toisella puo-
lella on vihreämpää.Minun mieheni on niitä
jotka on pettänyt entisessä avoliitossaan
tyttöystävää.Mihin hän siitä muuttuisi mun-
kaan aikana.Ollaan keskusteltu siitä ja
hän sanoo et ihminen viisastuu,mut vii-
sastuuko?