Missä raja?

Jos ihminen ei ole tunnevammainen, tietää kyllä pettämisen rajan. Omaa toimintaa voi vaikka peilata sillä, että hyväksyisikö kumppaniltaan vastaavan.

Minä olen sitä mieltä, että seuraavat kaksi määritelmää
ovat melko yleispäteviä:

1. Kuvittele tilanne toisinpäin. Siis jos tekee mieli puuhailla
jotain toisen miehen/naisen kanssa, niin mieti hyväksyisitkö
jos oma puolisosi tekisi saman jonkun vieraan kanssa.

2. Mieti voisitko kertoa tekemisistäsi rehellisesti puolisollesi.
Jos tuntuu siltä että asia pitää salata, se on pettämistä.


Asiaa vaikeuttaa tietysti se, että puolisoilla voi olla
kovin erilaiset määritelmät siitä, mitä sallii toisella
ja mitä ei.

siinäpä se

lutkailua ei tueta.

on valintansa tehnyt ja suupielet vedetty tiukaksi, asian varmentamiseksi.

Jos sitä pitää erikseen kysyä niin luulenpa että pettäminen tapahtuu ennemmin kuin myöhemmin. Haetaan ikäänkuin tekosyytä tai hyväksyntää asialle.