En ole omassa ruumiissani

ihan kuin olisin tuon itse kirjoittanut reilu puolivuotta sitten.. juuri tuo itseinho sai minut kuitenkin lopulta jättämään syöpöttelyn. alku oli todella vaikeaa, mutta nyt kun on jo 30 kiloa vähemmän mukana ei kävisi mielessäkään syödä edes namia.
minäkin luulin oikeasti etten koskaan pysty jättämään ihania mega multi super suuria hampurilaisaterioita ja aluksi lupasinkin itselleni, että kerran kuukaudessa syön mitä haluan ja niin paljon kuin haluan. eka kerran söinkin, mutta usko tai älä.. niin seuraavana roskaruoka päivänä huomasinkin olevani ihan onnellinen porkkanan purija.

Niin tutun kuuloista tekstiä. Itsellä sama homma, ennenkuin tutustuin avomieheeni olin hoikassa kunnossa mutta nykyään kaks vaatekokoo isompi. En tietenkään voi syyttää suhdettamme lihomisestani mut kyllä sitä helpommin nykyään jää oman kullan kanssa kattoon telkkaria ja tekeen herkkuja kun taas ennen olis lähteny lenkille tms. Mutta anyways tiedän tasan tarkkaan mistä puhut. Mäkin oon yrittänyt useamman kerran laihduttaa mutta aina ne on töpänny ajatuksiin "voinhan mä alottaa myöhemminkin" tai muuta vastaavaa. Mutta nyt kerrankin MIETIN KUNNOLLA; jos en aloita NYT, en aloita koskaan enkä myöskään laihdu. Sä et voi pakottaa itseäs ellei se lähde sun pään sisältä että oikeesti NYT TEEN SEN. Mietiskele asiaa kunnolla kaikilta suunnilta; haluatko lihoa vielä enemmän ja näyttää vanhemmalta kuin todella olet? haluatko viettää elämäsi kehossa jossa et tunne oloasi hyväksi? haluatko viettää elämäsi vihaten kroppaasi ja peitellen sitä? haluatko vaarantaa terveytesi suurella ylipainolla?

Kannattaa tosiaan miettiä asiaa pitkällä juoksulla, muuten kierre vaan jatkuu. Ei se laihdutus loppujenlopuksi niin vaikea asia ole kunhan sen oivaltaa ja vähän viitsii tehdä töitäkin sen eteen. Herkkujen ystävänä tiedän että on todella vaikeaa lopettaa, varsinkin jos herkuista tulee hyvä olo ja niillä juuri hakee sitä hyvänolon tunnetta. Mieti miksi haet hyvää oloa ruoasta? Voisitko saada samantapaista tunnetta jostain muusta? Ja tärkeintä on muistaa ettei laihduttajan ole luovuttava kokonaan herkuista, niitä on vain vähennettävä. Kohtuus kaikessa niinkuin sanotaan. Mäkin söin tänään hampurilaisen, kun teki niin mieli mutta siinä se, ja huomenna jatkuu taas kevyempi linja. :) Ja liikunnan voi aloittaa millon vaan! Koskaan ei oo liian myöhäistä. Lupaat vaikka että ekalla viikolla liikut vaikka vain 15 min jotain tehden ja aina sitten joka viikko kasvatat määrää, 20 min, 30 min, 40 min ja kohta jo tunti! Jokainen liikuttu askel tai mikä tahansa liikunta on hyväksi!

Toivon sulle onnea ja että oivallat sen että kuka tahansa voi laihtua. Kyllä susta on siihen kun vain tosissasi yrität ja mietit nää asiat läpi! :)

Tosiaan..itsestä on kiinni paljonkin miltä näyttää ja miltä ei. Onko laiha vai lihava. Kuten jo sanoit,että ei ole itsekuria ja laiskuuskin vaivaa. No hyvä ihminen..mitä sitten "itket täällä"? Se on itsestä kiinni. Et ilmeisesti halua tosissasi olla jotain muuta kuin nyt olet. Kaikki laihtuu ja pystyy välttämään roskaruoan ja herkut, jos vain itse TOSISSAAN HALUAA. Kuten minäkin..vaikka on se opettelua ollut..ja aina välillä kompastuu..mutta ylös vain ja jatkamaan..ei muutama repsahdus laihista romuta kokonaan. Ota jokin tavoite..ensin vaikka 5kg saada pois..ei koko tavoitetta kerralla. Niin ei tunnu liian isolta haasteelta. Nyt vain itseä otat kirjaimellisesti niskasta kiinni ja lopetat inisemisen..ei millään pahalla. Ei ne kilot karise ruikuttamalla. Ala tehdä jotain sen eteen että ne häviävät! Liiku vähän enemmän..vaikka ihan hyötyliikuntaa..siivoa vaikka.Syö kevyemmin..useita pieniä annoksia päivässä..salaattia tavallisella ruoalla paljon..itse ruokaa vähemmän. Roskaruoat ja herkut unohda.Pidä kerran viikossa vain herkkupvä. Ja muista kohtuus herkuissa. Kyllä sinä selviät..kunhan vain yrität.

Siis musta tuntuu et sä oikeesti haluat olla laihempi, mutta samalla oot niin kiltti että hyväksyt itsesi sellaisena kun oot..sitten ku oot syöny niin taas inhoot ittees jne..sit taas annat olla ja syöt lisää..ei näin. Jos oikeesti haluat laihtua niin tee se NYT.
Pidä karkkipäivä kerran viikossa ja pidä se myös sinä päivänä ku oot ittes kanssa sopinu..eli jos oot ajatellu pitää karkki/herkkupäivän lauantaina niin sun pitää pitää se vasta sillon. jos perjantaina tekee mieli herkkuja niin et anna periksi, jos kerran annat periksi niin annat jatkossa ja taas oot pulassa. Mieti ruoka on vaa ruokaa sä ruokit ittes elääkses..ei ruokaa tarvii ahtaa niin et tulee huono olo.. tsemppiä :) ja sano miehelles et tukee sua eikä kutu sua minnekkään mäkkäriin sun kiusaks :/