Teoria parisuhteesta: ns. rakastuminen kestää parhaimmillaan kaksi vuotta ja sitten alkaa hiipuminen/vaikeudet. Tämän voi välttää hankkimalla yhteisen lapsen tuon rakastumisen aikana -> biologinen vihje, että suhde on hedelmällinen ja jatkamisen arvoinen. Mikäli perheenlisäykseen menee kauemmin aikaa, niin uudet kumppanit alkavat kiehtoa enemmän ja enemmän, kun ko. suhde ei tuota mitään. Tämä lienee tiedostamatonta, mutta näin se helposti menee.
TEORIA
Teoreetikkooooo
2352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuskimpa vain. Rakastuminen on eri asia kuin rakastaminen.. Kuuma alkuhuuma varmasti laantuu, mutta oikeanlaisessa parisuhteessa sen tilalle tulee rakkaus ja kiintymys.. Johon kuuluvat ne riidat ja vaikeudet.. Et löydä koskaan täydellistä parisuhdetta.
Muuten hyvä mutta...
1) rakastuessa valikointia tapahtuu melko vähän
2) pelkkä hedelmällisyys ei riitä suhteen jatkamiseksi
Entäs sitten kun toukka kainalossa tajuat, miten paljon sen toisen naama v*tuttaa, miten erilaisia olette, miten erilaiset arvot teillä on, miten eri asioita haluatte elämältänne... miten ette rakasta toisianne ollenkaan? Siinä ei vaavi riitä.