Onkos teille käynyt koskaan niin, että puolisonne on tutustunut uusiin kavereihin ja alkanut sitten vähitellen muuttua heidän kaltaisekseen?
Mieheni tutustui työpaikallaan miehiin, ja heistä tuli hyviä ystäviä.Uusien ystävien avioliitot olivat hunningolla.
Vaimojen tekemisille naurettiin ja niitä vähäteltiin. Aina kun mieheni kertoi ystäviensä juttuja, vaimoista oli puhuttu mielestäni loukkaavasti ja ivallisesti. Mieheni oli haltioissaan kaikista jutuista ja jaksoi toistaa niitä kotona. En mielestäni ollut mitenkään ystävien vaimojen kaltainen, mutta moniin tekemisiini tuntui löytyvän vertauskuvallinen kertomus ystävien kokemuspiiristä.
Miehestäni tuli sitten Tosimies, joka ei vaimolta lupaa kysy eikä ota vaimon mielipidettä huomioon. Olin pyytänyt usein miestä etsimään kanssani meille yhteisen harrastuksen, mutta miehelle ei kelvannut mikään. Kummallista, mutta ehdottamani harrastukset kävivät oikein hyvin näiden ystävien seurassa.
Kaiken huippu oli se, että mieheni ei ollut yhtä varakas kuin ystävänsä, joten hän alkoi esitellä vanhempiensa omaisuutta maininnalla "tämä on joskus vielä minun".
Luonnollisesti nämä uudet ystävät olivat meidän kotiimme tervetulleita vain silloin kun minä en ollut kotona.
Onko muilla kokemusta keski-ikäisestä miehestä, joka alkaa samastua uusiin ystäviinsä niin, että niistä tulee idoleja ja käyttäytymismalleja? Onko muutos ollut ohimenevä vai pysyvä?
Mieheni tutustui työpaikallaan miehiin, ja heistä tuli hyviä ystäviä.Uusien ystävien avioliitot olivat hunningolla.
Vaimojen tekemisille naurettiin ja niitä vähäteltiin. Aina kun mieheni kertoi ystäviensä juttuja, vaimoista oli puhuttu mielestäni loukkaavasti ja ivallisesti. Mieheni oli haltioissaan kaikista jutuista ja jaksoi toistaa niitä kotona. En mielestäni ollut mitenkään ystävien vaimojen kaltainen, mutta moniin tekemisiini tuntui löytyvän vertauskuvallinen kertomus ystävien kokemuspiiristä.
Miehestäni tuli sitten Tosimies, joka ei vaimolta lupaa kysy eikä ota vaimon mielipidettä huomioon. Olin pyytänyt usein miestä etsimään kanssani meille yhteisen harrastuksen, mutta miehelle ei kelvannut mikään. Kummallista, mutta ehdottamani harrastukset kävivät oikein hyvin näiden ystävien seurassa.
Kaiken huippu oli se, että mieheni ei ollut yhtä varakas kuin ystävänsä, joten hän alkoi esitellä vanhempiensa omaisuutta maininnalla "tämä on joskus vielä minun".
Luonnollisesti nämä uudet ystävät olivat meidän kotiimme tervetulleita vain silloin kun minä en ollut kotona.
Onko muilla kokemusta keski-ikäisestä miehestä, joka alkaa samastua uusiin ystäviinsä niin, että niistä tulee idoleja ja käyttäytymismalleja? Onko muutos ollut ohimenevä vai pysyvä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.