Osaatteko auttaa?

Itselläni on juuri samoja ongelmia ja tulin etsimään täältä neuvoja kun alkaapi käydä pikkuhiljaa niin epätoivoiseksi.

Poikaystäväni on tosi kiireinen ja ei ehdi paljoakaan juttelemaan kanssani ja en joskus ole varma, että missä mennään ja alan kysellä, että välittääkö hän minusta ollenkaan kun tuntuu, että kaikki muut asiat menevät oman rakkaan edelle. Usein iltaisin kun olemme menossa nukkumaan, niin minulle tulee paha mieli keskustelumme jälkeen, kun tuntuu, että hän ei ymmärtäisi minua tai ei välittäisi tunteistani. Hän silti aina vastaa, että tottakai rakastaa minua. En kuitenkaan aina usko sitä ja alan kyselemään tyhmiä. En tiedä mitä tekisin, mutta kai se on vain uskottava.

Olen tosi hiljainen ja ujo tyyppi, enkä helposti edes avaudu ja tuntuu kuin koko maailma olisi minua vastaa eikä kukaan huomaisi olemassa oloani. Olen hyvin yksinäinen ja minulla on vain kaksi hyvää ystävää, jotka viettävät aikaa poikaystäviensä kainalossa koko ajan, ja joudun olla aina yksin. Kaipaan siis kaikki tarvitsemani hellyyden ja rakkauden poikaystävältäni, koska kotoa sitä en saa.

Kaksi kuukautta on kyllä tosi lyhyt aika.

Meillä taas meni ihan hyvin vielä ensimmäinen puolivuotta. Olimme paljon yhdessä ja vietimme aikaa iltaisin sohvalla jutellessa, mutta nyt vuoden seurustelun jälkeen poikaystäväni on kuin ei huomaisikkaan minua. Hän viettää paljon aikaa kavereidensa ja töidensä parissa ja unohtaa välillä olemassaoloni.

Ei auta kuin luottaa ja edetä päivä päivältä. Jos alkaa tuntua siltä, että ei ole mitään yhteistä ja vietetään vapaa aikaa usen eri porukoissa, niin ei se pidemmän päälle tuoreessa suhteessa kestä. Itse olen ainakin hellyyden ja rakkauden kipeä, enkä halua olla hetkeäkään yksin.

älä lietso itseäsi epäilemällä epäilemään, jos hän ei halua sinua,et sitä voisi estää- Jos oikein kovasti yrität, pilaat itse suhteen jo alkuunsa. Hänellä on muutakin tehtävää kuin hengailla sinun kanssasi ja sinullakin on varmasti muutakin elämää kuin vain hän.

Olet ehkä aika nuori ja nuorena varsinkin pojilla/miehillä tuo menee tuollaiseksi, että tavallaan ripustaudutaan, vaikka tarkoituksesi ovat vain hyvät. Naiset juoksee karkuun jos heiltä koettaa oman vapauden riistää, joka tapahtuu liialla yhdessä olemisella, sellainen tukahduttaa.

Relaa ja anna tilaa hengittää, ei hän mihinkään karkaa jos hän sinusta pitää,

ei pysty ikinä poistamaan harhojasi, vaikka hän vakuuttaisi kuinka paljon.

Kahdessa kuukaudessa ei tosiaan opi toista vielä tuntemaan, itse en kahden kuukauden jälkeen vielä edes käyttäisi sanaa "rakastaa".

Olet ilmeisesti nuori, joten kuulutko opiskelijaterveydenhuollon piiriin? Jos sinulla on todellakin vainoharhoja niin ihan oman elämänlaatusi ja turvallisuutesi takia kannattaa hakeutua avun piiriin.

Kyllä kaksi kuukautta seurustelua ja toi sun käytös on aika outoa. Itselläni oli nuoruusvuosina poikaystävä, joka oli heti hirveän rakastunut ja takertui minuu, ei olisi saanut olla muuta elämää ympärillä. Sain nopeasti tarpeekseni ja jätin hänet. Liiallinen takertuminen tappaa suhteenne. Yritä hillitä itsesi ja harhasi tai hanki jotain lääkitystä, tuo harhaisuus kuulostaa mielenterveyden häiriöltä.

Tässä neuvoja:

Ootte olleet tosi vähän aikaa yhdessä. Tyttö takuulla ahdistuu siitä, jos olet jatkuvasti soittelemassa ja tekstailemassa ja kyselemässä rakastaako. Se alkaa ahdistamaan ihan todella oikeasti, usko mua.

Ja noin lyhyessä ajassa ei välttämättä rakkaudesta kannattaisi vielä koko aikaa höpöttää.

Jos tyttö sanoo kaiken olevan hyvin, niin silloin asia myös todennäköisesti on niin.

Jos hän ei vastaa kun soittelet jatkuvasti, se tarkoittaa sitä, että löysää sitä remmiäs ja anna omaa aikaa.

Jatkuva niskaan hengittäminen saa yllättävän nopeasti toisen mielen muuttumaan, ja kohta voikin käydä niin, että tämä tyttö jättää sinut, koska takerrut liikaa.

Rauhoitu ja anna ajan kulua.

Kaikki tapahtuu omalla painollaan, mutta liika rassaaminen ja painostaminen on vain huonoa mainosta sinusta tälle tytölle.