Heippa kaikille!
Oma projektini alkoi huhtikuussa ja nyt bmi on pudonnut 38.4--> 33.7. Voi että tuntuu hyvältä! Toki pudotettavaa on vielä hyvin paljon, mutta nyt jo iloitsen siitä, että olen kestänyt paljon pitempään kuin aikaisemmilla yrityksillä. Ja todella kauas piti muisteloissa mennä, kun mietin, koska olen viimeksi painanut niin vähän mitä nyt painan. On ollut ihanaa kaivaa kaapista vuosia sitten pieneksi menneitä vaatteita! Yhtä mukavaa on ollut löytää vaatekaupoista normaalimallistosta vaatteita (toki koko on vielä 46 :/ ) Ja se vyötärö! Enpä ole aikoihin edes muistanut, että minullakin sellainen on! Lisäksi takamuksen kohdalta on senttejä sulanut 6. Kaikki on jo nyt paljon helpompaa, kun on kiloja lähtenyt!
Aikaisemmat yrityskerrat ovat aina päätyneet huonosti: olen riutunut pari viikkoa ja sitten syönyt kaikki takaisin korkojen kera. Hulluna olen lähtenyt lenkkipolulle juoksemaan, vain huomatakseni, etten jaksa juosta 10metriä pitempään. Tällä kertaa olen melko avoimesti kertonut kaikille tavoitteestani, en ole asettanut liian kovaa tavoitetta liian tiukalla aikataululla ja itsehillintä on toiminut melko hyvin.
Repsahduksia? Toki niitäkin on tullut, mutta paino on koko ajan ollut laskusuunnassa. Olen sallinut itselleni karkkipäivän ja mehujäätelökin on maistunut kesäkuumalla. Kaloreita en varsinaisesti ole päivittäin laskenut, mutta kaupasta valitsen aina vähäkalorisimmat tuotteet. Paistetut ruuat olen kokonaan jättänyt pois, koska sain sappivaivoja. Hyväksi työkaluksi olen havainnut Nutrilet-tuotteet. Niillä on ollut tosi kätevää korvata ateria ja ne pitävät nälän ja heikotuksen loitolla pitkään.
Viestini tarkoitus? Kertoa myös toisille vaikeasti lihaville, että onnistuminen on mahdollista! Jos minä pystyn siihen, niin pystyt myös sinäkin. Eivätkä nämä viime kuukaudet ole olleet vain itsensä rääkkäämistä. Ja jos joskus tekee mieli "lyödä läskiksi", voima jatkaa tulee siitä, että tiedostaa tuloksien näkyvän vain pitkän työn tuloksena. Itselläni on matkaa vielä yli 20kiloa. Pitkä on matka, mutta maaliviivalla odottaa paras palkinto: terveys, kohonnut itsetunto...
Hyvää jatkoa kaikille!
Oma projektini alkoi huhtikuussa ja nyt bmi on pudonnut 38.4--> 33.7. Voi että tuntuu hyvältä! Toki pudotettavaa on vielä hyvin paljon, mutta nyt jo iloitsen siitä, että olen kestänyt paljon pitempään kuin aikaisemmilla yrityksillä. Ja todella kauas piti muisteloissa mennä, kun mietin, koska olen viimeksi painanut niin vähän mitä nyt painan. On ollut ihanaa kaivaa kaapista vuosia sitten pieneksi menneitä vaatteita! Yhtä mukavaa on ollut löytää vaatekaupoista normaalimallistosta vaatteita (toki koko on vielä 46 :/ ) Ja se vyötärö! Enpä ole aikoihin edes muistanut, että minullakin sellainen on! Lisäksi takamuksen kohdalta on senttejä sulanut 6. Kaikki on jo nyt paljon helpompaa, kun on kiloja lähtenyt!
Aikaisemmat yrityskerrat ovat aina päätyneet huonosti: olen riutunut pari viikkoa ja sitten syönyt kaikki takaisin korkojen kera. Hulluna olen lähtenyt lenkkipolulle juoksemaan, vain huomatakseni, etten jaksa juosta 10metriä pitempään. Tällä kertaa olen melko avoimesti kertonut kaikille tavoitteestani, en ole asettanut liian kovaa tavoitetta liian tiukalla aikataululla ja itsehillintä on toiminut melko hyvin.
Repsahduksia? Toki niitäkin on tullut, mutta paino on koko ajan ollut laskusuunnassa. Olen sallinut itselleni karkkipäivän ja mehujäätelökin on maistunut kesäkuumalla. Kaloreita en varsinaisesti ole päivittäin laskenut, mutta kaupasta valitsen aina vähäkalorisimmat tuotteet. Paistetut ruuat olen kokonaan jättänyt pois, koska sain sappivaivoja. Hyväksi työkaluksi olen havainnut Nutrilet-tuotteet. Niillä on ollut tosi kätevää korvata ateria ja ne pitävät nälän ja heikotuksen loitolla pitkään.
Viestini tarkoitus? Kertoa myös toisille vaikeasti lihaville, että onnistuminen on mahdollista! Jos minä pystyn siihen, niin pystyt myös sinäkin. Eivätkä nämä viime kuukaudet ole olleet vain itsensä rääkkäämistä. Ja jos joskus tekee mieli "lyödä läskiksi", voima jatkaa tulee siitä, että tiedostaa tuloksien näkyvän vain pitkän työn tuloksena. Itselläni on matkaa vielä yli 20kiloa. Pitkä on matka, mutta maaliviivalla odottaa paras palkinto: terveys, kohonnut itsetunto...
Hyvää jatkoa kaikille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
olet hieno esimerkki ihmisestä, joka jaksaa vaikka läpi harmaan kiven. taakkasi ei ole ollut helppo, mutta silti jaksat eteenpäin täydellä tohinalla. on hienoa, että osaat olla itsestäsi ylpeä, vaatteet näyttävät päälläsi varmasti hyvältä!! :) tsemppiä jatkoonkin. kyllä sä siitäkin selviät ja noin hienolla asenteella valotat muidenkin harmaata päivää. on mahtavaa, että kaltaisiasi on olemassa!! hymyä lämpimiin päiviin ja tulevaan syksyyn!! :)
Heips.
Hienosti kirjotettu. Tässä juuri eilen...jälleen kerran...laihdutuksen aloittaneena ei voi muuta toivoa, kun että motivaationi pysyisi pidemmälle kun -5 kg....sen saan aina suht helposti pois, mutta sitten kaikki palaa takaisin, kun tulee vaihe jolloin paino ei putoa ja sitä antaa periksi.
Jospa minäkin löytäisin sen kadonneen vyötäröni vielä joskus. Olen totisen totisesti "omenalihava" ja se ei todellakaan ole mukavaa.
Tsemppiä sinulle jatkoonkin.