Onko sisäpuristus ykköspuristus?

Tästä tuplapotkukiermultelusta puhuminen voitaisiin nyt lopettaa. sehän oli 90-luvulla muutaman amerikkalaisluistelijan ympärille rakennettu hypetys, jolla saatiin markkinoitua näitä hyperin pyöriä paremmin ;) Ja kyllä näillä turhanpäiväisillä klinikoilla on joku rikastunut.. kiitos tyhmien harrastelijoiden.. Unohtakaa jo tämä tuplapotkuvouhotus. Ei ole olemassa kuin kaksi potkua! Paalasmaa selitteli siellä worldgamesissa omaa harjoittelemattomuuttaan!

pelkät puristukset tee rullaluistelusta tehokasta, vaan siihen kuuluu myös ennenkaikkea rytmi! Käsien tehokas käyttö, lantiosta lähtevä liike (napa toimii ns. kuvitteelisena heilurina), jalkojen tuonti alle, oikeasuuntaiset puristukset (alas ja sivulle) ym. Se on helpon näköistä, kun seuraa pro tason menijää, mutta hekin ottavat välillä aivan perusharjoituksia oikean tekniikan ja rytmin hiomiseen. Eli puristukset, niin sisä kuin ulko, tulevat jotensakin itsestään silloin, kun kaikki osa-alueet natsaa yhteen. Mutta voima ei tule pelkästä jalkojen edestakasheiluttelusta sisäpuristus/ulkopuristus vaan koko kropan oikearytmisestä ja jatkuvasta suoritussarjasta, josta tuplapotku on vain yksi osa. Se miksi mielestäni tämä on tehokkaampi ja nopaempi tapa kuin perinteinen tyyli mutta myös raskaampi johtuu siitä, että double pushissa jää lepovaihe pois tai hyvin minimiin, mikä taas tulee perinteisessä tyylissä liukuvaiheessa. Itsellä sisäpuristuksen kesto on huomattavasti pitempi kuin ulkopuristuksen, joka on lyhyen terävä, vähän kuin lohen pyrstön isku. Olen huomannut myös, että tain rengas kuluu ulkokantilta nopeammin. Onko se oikein sitä en osaa sanoa.

Onhan sisäpotkussa tehoa, vähän. Mutta hyötyä siitä on vain jos koko liike on dynaamisen elastinen ja keho on siinä täysin mukana, eikä väkisinväännetty liikesarja. Tälläkin hetkellä monella on "pakkopakko" osata tuplapotkua koska "kaikki sitä käyttää", tosiasiassa osaamaton vain hukkaa tehot olemattomaan sisäpotkuun joka kaikenlisäksi saattaa kohdistua luonnollista liikesuuntaa vastaan, liikeestä tuleekin sellainen että kehon painoa siirretään tarpeettomasti ylös alas sivulle jne. ja sekös kuluttaa energiaa.

rullien päällä kirjoitti:

pelkät puristukset tee rullaluistelusta tehokasta, vaan siihen kuuluu myös ennenkaikkea rytmi! Käsien tehokas käyttö, lantiosta lähtevä liike (napa toimii ns. kuvitteelisena heilurina), jalkojen tuonti alle, oikeasuuntaiset puristukset (alas ja sivulle) ym. Se on helpon näköistä, kun seuraa pro tason menijää, mutta hekin ottavat välillä aivan perusharjoituksia oikean tekniikan ja rytmin hiomiseen. Eli puristukset, niin sisä kuin ulko, tulevat jotensakin itsestään silloin, kun kaikki osa-alueet natsaa yhteen. Mutta voima ei tule pelkästä jalkojen edestakasheiluttelusta sisäpuristus/ulkopuristus vaan koko kropan oikearytmisestä ja jatkuvasta suoritussarjasta, josta tuplapotku on vain yksi osa. Se miksi mielestäni tämä on tehokkaampi ja nopaempi tapa kuin perinteinen tyyli mutta myös raskaampi johtuu siitä, että double pushissa jää lepovaihe pois tai hyvin minimiin, mikä taas tulee perinteisessä tyylissä liukuvaiheessa. Itsellä sisäpuristuksen kesto on huomattavasti pitempi kuin ulkopuristuksen, joka on lyhyen terävä, vähän kuin lohen pyrstön isku. Olen huomannut myös, että tain rengas kuluu ulkokantilta nopeammin. Onko se oikein sitä en osaa sanoa.

Lue lisää

ei liiku (muuta kuin alamäkeen)! Rullaluistelija ilman ulkopuristusta on kuin auto ilman bensiiniä.

Tehokas ulkopuristus on kaiken aa ja oo luistelussa. Tämä tosiasia tuntuu jäävän kaiken toisarvoisen hypetyksen alle.

Ensiksi sanoisin, että kyllä huippuluistelijan dp-sisäpuristus on kuin hevosen potku.

Seuraavaksi pyytämäsi koe mutta tällä kertaa lattialla. Nojaa mikropöytää vastaan toisella kädellä ja vie toinen jalka takimmaisen jalan edestä sivulle eli vastakkaiseen suuntaan kuin mihin nojaat. Purista jalkaterän ulkosyrjä lattiaan niin, että se pysyy paikallaan. Takimmainen jalka on rentona eikä se saa antaa tukea. Ainoan tuen antaa jalkaterän ulkosyrjä.

Jos sisäpuristuksessa ei olisi voimaa eli "sisäpuristuslihakset" eivät toimisi, romahtaisit pöytää vastaan. Jalka pysyy kuitenkin paikallaan voimakkaana. Tämä noja on sisäpuristus. Tämä olisi ensimmäinen harjoitus, jos neuvoisin jollekin sisäpuristusta. Siinä saa tuntuman/tunteen puristuksesta eikä tarvitse pelätä kaatumista, sillä kyllä ne lihakset tallella on.

Harjoitusta voisi jatkaa vielä tekemällä yhden jalan jalkakyykkyjä edellisessä sivunojassa. Lantio nousee puristettaessa ylös ja alas. Jos ei saa montaa punnerrusta aikaan ko. nojassa, niin harjoittelemaan vaan. Näitä sisäpuristusharjoituksia eri tavoin luistimilla ja ilman on kymmeniä, kenties satoja. Erilaisia ristiluistelu- tai kävelyharjoituksia tai yhdellä luistimella luistelua tehden s-liikettä vuorotellen sisä- ja ulkokantilla joko yhdellä jalalla tai helpommalla tavalla molemmat jalat rinnakkain.

Kaarreluistelu ristiaskeleineen on hyvää harjoitusta, sillä joka toinen puristus on sisäpuristus. Sisäpuristuksia ulkokanteilla voi harjoitella myös kuvitellun ympyrän kaarta pitkin tai muovikuppeja/tötsiä kiertäen jalkaa vaihtaen rytmikkäästi ennen seuraava ympyrää tai. Ensin molemmat jalat yhdessä ja sen jälkeen yhdellä jalalla. Lopuksi on varma taidoistaan voi tehdä jalkakyykkyjä yhdellä jalalla näissä harjoituksissa.

Oma suosikkini on juoppokävelyharjoitus rullaluistimin. Siinä puristetaan ulkokanteilla molemmin jaloin ja eikö muka saa vauhtia, kun sen opettelee kunnolla! Sen toinen nimi voisi olla vaikka suoraluistelun ristiaskeleet jalan yli sivulle. Siinä jalat ovat hetken ristissä, kun jalkaa tuodaan taaksejäävän jalan edestä sivulle ulkokantille. Itse löysin alkukesästä uusia ulottuvuuksia juoppokävelystä tuomalla lisäksi sisäpuristuksen osaksi kantapääpainotuksen. Kantapääpainotus/-puristus ulkopuristuksen oleellisena osana (painotus viimeisillä rullilla) takaa sen, että sisäpuristukset eivät ole pelkkää kävelyä/rullausta vaan todellisia puristuksia koko rullastolla syvälle sivulle.
Kantapääpainotus lisää sivunojaa, mikä taas kasvattaa vauhtia. Juoppokävelyssä kantapääpainotus aiheuttaa puristavan jalan täyden ojentumisen. Muuten sitä ei vaikeutensa johdosta ehkä tule suoristettua, sillä jalat ovat vielä ristissä ja hieman toistensa tiellä. Vapaaksi tuleva jalka on heitettävä hieman taakse

Kaikessa urheilussa jossa liikutaan paljon jalalla, tehdään jatkuvasti sisäpuristuksia.

Esimerkkinä jalkapallo tai taitoluistelu. Jos jääkiekossa sanotaan puolustajalle, että on hölynpölyä viedä jalkaa sisään taaksepäin sirklatessa, saa vastaansa varmasti pitkän katseen. Puolustajan tulee tuottaa salamannopeasti vauhtia niin ulko- kuin sisäpuristuksella, kun vastassa kikkailee jokin Ovetskin.

karirh kirjoitti:

Ensiksi sanoisin, että kyllä huippuluistelijan dp-sisäpuristus on kuin hevosen potku.

Seuraavaksi pyytämäsi koe mutta tällä kertaa lattialla. Nojaa mikropöytää vastaan toisella kädellä ja vie toinen jalka takimmaisen jalan edestä sivulle eli vastakkaiseen suuntaan kuin mihin nojaat. Purista jalkaterän ulkosyrjä lattiaan niin, että se pysyy paikallaan. Takimmainen jalka on rentona eikä se saa antaa tukea. Ainoan tuen antaa jalkaterän ulkosyrjä.

Jos sisäpuristuksessa ei olisi voimaa eli "sisäpuristuslihakset" eivät toimisi, romahtaisit pöytää vastaan. Jalka pysyy kuitenkin paikallaan voimakkaana. Tämä noja on sisäpuristus. Tämä olisi ensimmäinen harjoitus, jos neuvoisin jollekin sisäpuristusta. Siinä saa tuntuman/tunteen puristuksesta eikä tarvitse pelätä kaatumista, sillä kyllä ne lihakset tallella on.

Harjoitusta voisi jatkaa vielä tekemällä yhden jalan jalkakyykkyjä edellisessä sivunojassa. Lantio nousee puristettaessa ylös ja alas. Jos ei saa montaa punnerrusta aikaan ko. nojassa, niin harjoittelemaan vaan. Näitä sisäpuristusharjoituksia eri tavoin luistimilla ja ilman on kymmeniä, kenties satoja. Erilaisia ristiluistelu- tai kävelyharjoituksia tai yhdellä luistimella luistelua tehden s-liikettä vuorotellen sisä- ja ulkokantilla joko yhdellä jalalla tai helpommalla tavalla molemmat jalat rinnakkain.

Kaarreluistelu ristiaskeleineen on hyvää harjoitusta, sillä joka toinen puristus on sisäpuristus. Sisäpuristuksia ulkokanteilla voi harjoitella myös kuvitellun ympyrän kaarta pitkin tai muovikuppeja/tötsiä kiertäen jalkaa vaihtaen rytmikkäästi ennen seuraava ympyrää tai. Ensin molemmat jalat yhdessä ja sen jälkeen yhdellä jalalla. Lopuksi on varma taidoistaan voi tehdä jalkakyykkyjä yhdellä jalalla näissä harjoituksissa.

Oma suosikkini on juoppokävelyharjoitus rullaluistimin. Siinä puristetaan ulkokanteilla molemmin jaloin ja eikö muka saa vauhtia, kun sen opettelee kunnolla! Sen toinen nimi voisi olla vaikka suoraluistelun ristiaskeleet jalan yli sivulle. Siinä jalat ovat hetken ristissä, kun jalkaa tuodaan taaksejäävän jalan edestä sivulle ulkokantille. Itse löysin alkukesästä uusia ulottuvuuksia juoppokävelystä tuomalla lisäksi sisäpuristuksen osaksi kantapääpainotuksen. Kantapääpainotus/-puristus ulkopuristuksen oleellisena osana (painotus viimeisillä rullilla) takaa sen, että sisäpuristukset eivät ole pelkkää kävelyä/rullausta vaan todellisia puristuksia koko rullastolla syvälle sivulle.
Kantapääpainotus lisää sivunojaa, mikä taas kasvattaa vauhtia. Juoppokävelyssä kantapääpainotus aiheuttaa puristavan jalan täyden ojentumisen. Muuten sitä ei vaikeutensa johdosta ehkä tule suoristettua, sillä jalat ovat vielä ristissä ja hieman toistensa tiellä. Vapaaksi tuleva jalka on heitettävä hieman taakse

Kaikessa urheilussa jossa liikutaan paljon jalalla, tehdään jatkuvasti sisäpuristuksia.

Esimerkkinä jalkapallo tai taitoluistelu. Jos jääkiekossa sanotaan puolustajalle, että on hölynpölyä viedä jalkaa sisään taaksepäin sirklatessa, saa vastaansa varmasti pitkän katseen. Puolustajan tulee tuottaa salamannopeasti vauhtia niin ulko- kuin sisäpuristuksella, kun vastassa kikkailee jokin Ovetskin.

Lue lisää

Ainakaan postittamasi linkki wic joukkuekisa ei vakuuttanut, harva mitään dp:tä luisteli!

sisäpotkusta kirjoitti:

Ainakaan postittamasi linkki wic joukkuekisa ei vakuuttanut, harva mitään dp:tä luisteli!

En voi vaikuttaa asiaan. Eikä kiinnostakaan muiden luistelut tässä mielessä. Kaikki menevät omalla tyylillään/tekniikallaan ja kaikilla on oikeus siihen. On vain hienoa nähdä tuolla asfaltilla rullistelijoita, oli tyyli/tekniikka tai tilanne mikä ja missä tahansa.

Kerro tarkemmin, mitä ajat takaa? Menikö Basel-kisa sitten hyvin, jos "harva mitään dp:tä luisteli". Mutta en toivo saivartelua vaan täyttä asiaa ja perusteluja!

"Rullaluistelun vaiheet:
1. Potku
- potkun voimakkuuksilla, tehokkuuksilla säädellään rullaluistelijan vauhtia. Millään muulla tavalla rullaluistelijan vauhti ei kasva."

Tästä potkusta puhuttaessa kannattaa kiinnittää huomio juuri tähän potkun ajoitukseen: liukujalan vielä ollessa ulkokantilla rentona oleva jalka tuodaan liukuvan jalan viereen ja sitten tulee potku. Tässä vaiheessa rullastot kohtisuorassa eteenpäin. Juuri ennen kuin potku loppuu tulee toinen jalka maahan, eli todellakin hetken molemmat jalat on maassa saman aikaisesti! Puristuksen ajoituksen oppii vain itse kokeilemalla, tuo jalan tuonti eteen on hyvä vinkki sen löytämiseen.

"2. Palautus
- potkaissut jalka tuodaan ilmassa toisen viereen"

Elikäs potkun jälkeen jalka sieltä suoraan sivulta(rullastot edelleen kohtisuorassa eteenpäin,potkussa paino ehkä jopa enemmän kantapäällä) ja kierttää rentona taakse ja sieltä tuodaan polvi edellä tämän ulkokantillaan olevan viereen(mitä edemmäs sen parempi).

"3. Liuku
- liukuvaiheessa pyritään säilyttämään potkun tuottama vauhti mahdollisimman hyvin. Suoraa liukua tehokkaammaksi on osoittautunut ns. dynaaminen, kaarrettu liuku. Tätä liukua on alettu kutsua sisäpuristukseksi, kaksoispotkuksi. Tosiasiassa kyseessä ei ole potku (puristus), koska vauhti ei lisäänny. "

Minä kutsuisin tätä liukuvaihetta LATAUSVAIHEEKSI, jolloin ladataan ja maltetaan mieli ennen räjähtävää potkua joka lähtee kun liukuva jalka on ulkokantillaan ja potku tapahtuu kun tämä rentona oleva jalka saavuttaa sisäkantillaan olevan jalan.

"Tämä kuuluisa sisäpuristus (underpush) on siis itseasiassa liuku ja häviää siis vauhdin tuotossa oikealle potkulle 100 - 0. Kestoltaan liuku on kyllä potkua pitkäkestoisempi."

Tarvitseeko tähän edes kommentoida mitään? Näin juuri mitään tuplapotkua ei ole koskaan ollutkaan. Minä olen puhunut tästä dynaamisesta liukuvaiheesta! Nyt vihdoin voidaan varmaan lopettaa tästä tuplapotkimisesta puhuminen ja keskittyä tekniikkaan. ;)

Perusasiat:
1. Nilkkakulma syvä, polvikulma n. 90 astetta
2. Rullastot kohtisuorassa eteenpäin
3. Reilusti ulkokantille, potkun ajoitus(jalan tuonti eteen)
4. Hartiat vaakatasossa(kiskoilla)
5.Lonkat vaakatasossa(ei nouse)
6. Selkä rentona koukussa
7. Hartiat rentoja pää ylhäällä
8. Käsien rytmitys, kaikki jatkuvaa liikettä!!!
9. Käsien liikerata: takana selän korkeudelle, edessä nenänkorkeudelle. Varottava liian pitkiä liikeratoja, jotka saa hartiat pois "kiskoilta".

Jos mentäisiin näillä tällä kertaa eteenpäin..

rullakoutsi kirjoitti:

"Rullaluistelun vaiheet:
1. Potku
- potkun voimakkuuksilla, tehokkuuksilla säädellään rullaluistelijan vauhtia. Millään muulla tavalla rullaluistelijan vauhti ei kasva."

Tästä potkusta puhuttaessa kannattaa kiinnittää huomio juuri tähän potkun ajoitukseen: liukujalan vielä ollessa ulkokantilla rentona oleva jalka tuodaan liukuvan jalan viereen ja sitten tulee potku. Tässä vaiheessa rullastot kohtisuorassa eteenpäin. Juuri ennen kuin potku loppuu tulee toinen jalka maahan, eli todellakin hetken molemmat jalat on maassa saman aikaisesti! Puristuksen ajoituksen oppii vain itse kokeilemalla, tuo jalan tuonti eteen on hyvä vinkki sen löytämiseen.

"2. Palautus
- potkaissut jalka tuodaan ilmassa toisen viereen"

Elikäs potkun jälkeen jalka sieltä suoraan sivulta(rullastot edelleen kohtisuorassa eteenpäin,potkussa paino ehkä jopa enemmän kantapäällä) ja kierttää rentona taakse ja sieltä tuodaan polvi edellä tämän ulkokantillaan olevan viereen(mitä edemmäs sen parempi).

"3. Liuku
- liukuvaiheessa pyritään säilyttämään potkun tuottama vauhti mahdollisimman hyvin. Suoraa liukua tehokkaammaksi on osoittautunut ns. dynaaminen, kaarrettu liuku. Tätä liukua on alettu kutsua sisäpuristukseksi, kaksoispotkuksi. Tosiasiassa kyseessä ei ole potku (puristus), koska vauhti ei lisäänny. "

Minä kutsuisin tätä liukuvaihetta LATAUSVAIHEEKSI, jolloin ladataan ja maltetaan mieli ennen räjähtävää potkua joka lähtee kun liukuva jalka on ulkokantillaan ja potku tapahtuu kun tämä rentona oleva jalka saavuttaa sisäkantillaan olevan jalan.

"Tämä kuuluisa sisäpuristus (underpush) on siis itseasiassa liuku ja häviää siis vauhdin tuotossa oikealle potkulle 100 - 0. Kestoltaan liuku on kyllä potkua pitkäkestoisempi."

Tarvitseeko tähän edes kommentoida mitään? Näin juuri mitään tuplapotkua ei ole koskaan ollutkaan. Minä olen puhunut tästä dynaamisesta liukuvaiheesta! Nyt vihdoin voidaan varmaan lopettaa tästä tuplapotkimisesta puhuminen ja keskittyä tekniikkaan. ;)

Perusasiat:
1. Nilkkakulma syvä, polvikulma n. 90 astetta
2. Rullastot kohtisuorassa eteenpäin
3. Reilusti ulkokantille, potkun ajoitus(jalan tuonti eteen)
4. Hartiat vaakatasossa(kiskoilla)
5.Lonkat vaakatasossa(ei nouse)
6. Selkä rentona koukussa
7. Hartiat rentoja pää ylhäällä
8. Käsien rytmitys, kaikki jatkuvaa liikettä!!!
9. Käsien liikerata: takana selän korkeudelle, edessä nenänkorkeudelle. Varottava liian pitkiä liikeratoja, jotka saa hartiat pois "kiskoilta".

Jos mentäisiin näillä tällä kertaa eteenpäin..

Lue lisää

Tarkoistus oli keskustella tässä viestiketjussa double pushista eikä pikaluistelusta. Nyt täytyy koutsata koutsia sen verran, koska ajatukseni ei mennyt perille. Mutta eipä häpeä ole ainakaan minun;)

karirh kirjoitti:

Tarkoistus oli keskustella tässä viestiketjussa double pushista eikä pikaluistelusta. Nyt täytyy koutsata koutsia sen verran, koska ajatukseni ei mennyt perille. Mutta eipä häpeä ole ainakaan minun;)

Lue lisää

ei ole mitään doublepushia, se on vaan muutaman amerikkalaisen keksimä markkinointikikka 90-luvulta.. itse menin samaan halpaan vuonna 1997, jolloin aloin tutkimaan tätä niin kutsuttua doublepushia. Lähinnä näiden world gamesien jälkeen. Luin paljon kirjallisuutta kuten Publowin kirjan yms. Tutkin nettivideoita Suoraan sanottuna täyttä roskaa koko hömpötys. Katsokaa mitä tämmöisten lukeminen tekee teidän tekniikalle!?! jos ette minua usko niin kysykää vaikka Billy Beggiltä tai keneltä tahansa kunnon valmentajalta. Unohtakaa doublepush ja keskittykää ajatuksella rullaluistelutekniikkaan, ei todellakaan ole pahitteeksi mitä olen seurannut muutamien suomalaisen tekniikoita.

Annetaas seuraavaksi vinkiksi:

1.Painonsiirto... mitäs se on?

tuosta luistelutavasta, josta esim Bill Begg käyttää nimitysta "cheat version". Siinä todella vauhdin tuotto jakautuu mainitsemallasi tavalla. Tämä on myös meillä Suomessa aika yleisesti nähty luistelutapa.
Bill on määritellyt myös toisenlaisen tyylin, josta hän käyttää nimitystä "correct version".
Tämä jälkimmäinen tapa on nykyään yleisesti käytetty menestyvien rullaluistelijoiden keskuudessa.

Niin siis vielä kerran hämmennyksestäni.

Minä olen ymmärtänyt että "a-potku" on underpush eli puristus, jossa mennään luistimen ulkosyrjälle ja siksi se olisi ulkosyrjäpuristus ja "b-potku" on overpush, jossa mennään luistimen sisäsyrjälle eli sisäsyrjäpuristus (perinteinen potku).

Nyt kuitenkin käytetään myös termejä sisäpuristus ja ulkopuristus. Eikö olisi helpompaa vain puhua a ja b-osasta?

DIrulla kirjoitti:

Niin siis vielä kerran hämmennyksestäni.

Minä olen ymmärtänyt että "a-potku" on underpush eli puristus, jossa mennään luistimen ulkosyrjälle ja siksi se olisi ulkosyrjäpuristus ja "b-potku" on overpush, jossa mennään luistimen sisäsyrjälle eli sisäsyrjäpuristus (perinteinen potku).

Nyt kuitenkin käytetään myös termejä sisäpuristus ja ulkopuristus. Eikö olisi helpompaa vain puhua a ja b-osasta?

Lue lisää

Nämä termit tuntuvat vaihtelevan joskus. Käytän sanoja ulkopuristus (sinun a-potkusi, eng. underpush) ja sisäpuristus (b-potku, outpush). Näillä termien käytöllä on tietty logiikka.

Jos luistellaan aivan viivan päällä (tai kuvitellun viivan päällä) viivaa kohti suuntautuva (ja yli menevä) puristus on sisäpuristus ja viivasta poispäin suuntautuva puristus on ulkopuristus. Vastaavasti sanotaan, että jalka puristaa sisään tai ulos. Ulkopuristusta tekevästä jalasta itse käytän sanaa ulkojalka ja sisäpuristusta tekevästä sanaa sisäjalka.

Netissä vuosituhannen vaihteessa luitelutehoja eri puristustavoissa laskeskellut P.J.Baum käytti sanoja ulko- ja sisäpuristuksesta "first" ja "second push". Itse käytän sanoja ykköspuristus sisäpuristuksesta ja kakkospuristus ulkopuristuksesta pelkästään havainnollistamimielessä ja korostaessani sisäpuristuksen merkitystä.

Voitaisiin puhua jopa vartalopuristuksesta (Chad Hedrick on hyvä esimerkki) jossa sisä- ja ulkopuristus ovat vain osia. Vartalopuristus eli body push keksittiin Inline Planetin foorumissa, kun joku kuvasi Chadin menoa. Sisä- ja ulkopuristusta mielestäni ei voida tehdä ilman vartalopuristusta.

Kun käytetään sisäkantti- ja ulkokanttitermejä, pätee siinä sama logiikka: pyörien sisäkantti on keskiviivan puoleinen reuna ja ulkokantti on pyörien se reuna, joka osoittaa keskiviivasta poispäin.

Ulko- ja sisäalkuiset termit ovat kaikista helpoimpia käyttää puheessa, ne tulevat ainakin minulle ensin mieleen. Lisäksi ne ovat täsmällisiä ja kuvaavat suoraan käytettävää tekniikkaa ja sen logiikkaa.

karirh kirjoitti:

Nämä termit tuntuvat vaihtelevan joskus. Käytän sanoja ulkopuristus (sinun a-potkusi, eng. underpush) ja sisäpuristus (b-potku, outpush). Näillä termien käytöllä on tietty logiikka.

Jos luistellaan aivan viivan päällä (tai kuvitellun viivan päällä) viivaa kohti suuntautuva (ja yli menevä) puristus on sisäpuristus ja viivasta poispäin suuntautuva puristus on ulkopuristus. Vastaavasti sanotaan, että jalka puristaa sisään tai ulos. Ulkopuristusta tekevästä jalasta itse käytän sanaa ulkojalka ja sisäpuristusta tekevästä sanaa sisäjalka.

Netissä vuosituhannen vaihteessa luitelutehoja eri puristustavoissa laskeskellut P.J.Baum käytti sanoja ulko- ja sisäpuristuksesta "first" ja "second push". Itse käytän sanoja ykköspuristus sisäpuristuksesta ja kakkospuristus ulkopuristuksesta pelkästään havainnollistamimielessä ja korostaessani sisäpuristuksen merkitystä.

Voitaisiin puhua jopa vartalopuristuksesta (Chad Hedrick on hyvä esimerkki) jossa sisä- ja ulkopuristus ovat vain osia. Vartalopuristus eli body push keksittiin Inline Planetin foorumissa, kun joku kuvasi Chadin menoa. Sisä- ja ulkopuristusta mielestäni ei voida tehdä ilman vartalopuristusta.

Kun käytetään sisäkantti- ja ulkokanttitermejä, pätee siinä sama logiikka: pyörien sisäkantti on keskiviivan puoleinen reuna ja ulkokantti on pyörien se reuna, joka osoittaa keskiviivasta poispäin.

Ulko- ja sisäalkuiset termit ovat kaikista helpoimpia käyttää puheessa, ne tulevat ainakin minulle ensin mieleen. Lisäksi ne ovat täsmällisiä ja kuvaavat suoraan käytettävää tekniikkaa ja sen logiikkaa.

Lue lisää

Okei, ymmärrän.

Toinen asia mikä jää vielä ihmetyttämään on se, että täällä on asiantuntevan tuntuista väkeä, jotka pitävä double pushia jonkinlaisen humpuukina. Kyllä se ainakin minulla tuntuu vievän kovempaa kuin perinteinen, lisäksi saavutan vähän korkeampia pulsseja, koska on useampia lihasryhmiä aktiivisena. Kuvittelenko vain?

DIrulla kirjoitti:

Okei, ymmärrän.

Toinen asia mikä jää vielä ihmetyttämään on se, että täällä on asiantuntevan tuntuista väkeä, jotka pitävä double pushia jonkinlaisen humpuukina. Kyllä se ainakin minulla tuntuu vievän kovempaa kuin perinteinen, lisäksi saavutan vähän korkeampia pulsseja, koska on useampia lihasryhmiä aktiivisena. Kuvittelenko vain?

Lue lisää

"Toinen asia mikä jää vielä ihmetyttämään on se, että täällä on asiantuntevan tuntuista väkeä, jotka pitävä double pushia jonkinlaisen humpuukina. Kyllä se ainakin minulla tuntuu vievän kovempaa kuin perinteinen, lisäksi saavutan vähän korkeampia pulsseja, koska on useampia lihasryhmiä aktiivisena. Kuvittelenko vain?"

Luulen että sinulla on ollut aikaisemmin ongelmia pitää paino liukuvan jalan päällä ja nyt kun kuvittelet luistelevasi tuplapotkuluistelua niin siirrät painosi paremmin liukuvan jalan päälle. Siis edelleen suosittelen lukemaan nämä ohjeet joita olen tänne kirjoittanut. Eli pääsääntöisesti: kunnon painonsiirto puristuksen jälkeen liukuvan jalan päälle ja rullasto käy ulkokantillaan, josta potku lähtee kun rentona oleva jalka saavuttaa ulkokantilla olavan jalan tason. Rytmitys käsillä(edestakaisliike, ei sivuille) Ei liian isoa liikettä käsillä,edessä nenänkorkeudelle takana seläntasolle. Käden rentona ja jatkuva heiluriliike.

Koko luistelu lähtee käsistä ja kun halutaan lisäta tahtia kaikki lähtee käsistä! Muistakaa pitää pää pystyssä, se pitää paremmin painon rullaston keskiosassa. Syvä nilkkakulma 90 asteen polvikulma. Rentous! Rullastot kohtisuorassa eteenpäin, korostettu painotus kantapäällä potkun loppuun, rullaston ikäänkuin kaartaa eteenpäin potkun loppuun.

Vinkki: Rentona oleva jalka tuodaan niin lähelle liukuvaa luistinta että se melkein koskettaa.

rullakoutsi kirjoitti:

"Toinen asia mikä jää vielä ihmetyttämään on se, että täällä on asiantuntevan tuntuista väkeä, jotka pitävä double pushia jonkinlaisen humpuukina. Kyllä se ainakin minulla tuntuu vievän kovempaa kuin perinteinen, lisäksi saavutan vähän korkeampia pulsseja, koska on useampia lihasryhmiä aktiivisena. Kuvittelenko vain?"

Luulen että sinulla on ollut aikaisemmin ongelmia pitää paino liukuvan jalan päällä ja nyt kun kuvittelet luistelevasi tuplapotkuluistelua niin siirrät painosi paremmin liukuvan jalan päälle. Siis edelleen suosittelen lukemaan nämä ohjeet joita olen tänne kirjoittanut. Eli pääsääntöisesti: kunnon painonsiirto puristuksen jälkeen liukuvan jalan päälle ja rullasto käy ulkokantillaan, josta potku lähtee kun rentona oleva jalka saavuttaa ulkokantilla olavan jalan tason. Rytmitys käsillä(edestakaisliike, ei sivuille) Ei liian isoa liikettä käsillä,edessä nenänkorkeudelle takana seläntasolle. Käden rentona ja jatkuva heiluriliike.

Koko luistelu lähtee käsistä ja kun halutaan lisäta tahtia kaikki lähtee käsistä! Muistakaa pitää pää pystyssä, se pitää paremmin painon rullaston keskiosassa. Syvä nilkkakulma 90 asteen polvikulma. Rentous! Rullastot kohtisuorassa eteenpäin, korostettu painotus kantapäällä potkun loppuun, rullaston ikäänkuin kaartaa eteenpäin potkun loppuun.

Vinkki: Rentona oleva jalka tuodaan niin lähelle liukuvaa luistinta että se melkein koskettaa.

Lue lisää

Ask Bill Begg!
Skating's top coach answers your questions
Deciphering the Double Push

Hi, Bill: Would you please explain the mechanics of the double push? Where exactly do the first and second pushes occur? - Thanks, Ray from Singapore
Hi, Ray: As I'm sure you've heard, for every action, there is an equal and opposite reaction. This is essentially what drives the double push, which is similar to the motion of a scissors.

In the double push, you land on your outside edge with your wheels touching down on the outside of your centerline, not directly under it. (In the case of your right skate, you land to the right of your centerline.)

As you place your foot down, your opposite foot is finishing its regular push and starts looping around behind in preparation for its setdown. This motion, in conjunction with your arm swing, shifts your body weight in the direction of your support leg and drives your support foot underneath your body. This movement beneath you is the underpush.

As you underpush, your wheels cross your centerline. Some expert skaters push their wheels all the way past the line of their opposite shoulders.

The underpush is the first push. After you finish it, you drive your foot to the outside of your body. This is the regular push.

The best way to learn double push is to draft behind a skater who can do it correctly. In other words, not a skater who does a cheat version. You can tell skaters who do it correctly by watching their setdown. If they land on an outside edge and place the foot down outside the centerline of the body, they are doing it

http://www.inlineplanet.com/2007-08/begg-6.html

Bill Begg kirjoitti:

Ask Bill Begg!
Skating's top coach answers your questions
Deciphering the Double Push

Hi, Bill: Would you please explain the mechanics of the double push? Where exactly do the first and second pushes occur? - Thanks, Ray from Singapore
Hi, Ray: As I'm sure you've heard, for every action, there is an equal and opposite reaction. This is essentially what drives the double push, which is similar to the motion of a scissors.

In the double push, you land on your outside edge with your wheels touching down on the outside of your centerline, not directly under it. (In the case of your right skate, you land to the right of your centerline.)

As you place your foot down, your opposite foot is finishing its regular push and starts looping around behind in preparation for its setdown. This motion, in conjunction with your arm swing, shifts your body weight in the direction of your support leg and drives your support foot underneath your body. This movement beneath you is the underpush.

As you underpush, your wheels cross your centerline. Some expert skaters push their wheels all the way past the line of their opposite shoulders.

The underpush is the first push. After you finish it, you drive your foot to the outside of your body. This is the regular push.

The best way to learn double push is to draft behind a skater who can do it correctly. In other words, not a skater who does a cheat version. You can tell skaters who do it correctly by watching their setdown. If they land on an outside edge and place the foot down outside the centerline of the body, they are doing it

http://www.inlineplanet.com/2007-08/begg-6.html

Lue lisää

"You can tell skaters who do it correctly by watching their setdown. If they land on an outside edge and place the foot down outside the centerline of the body, they are doing it..."

Jalka pitää tuoda tosiaan maahan ulkokantillaan, niin kuin olen aina sanonut. Tuossa Begg on täysin väärässä että jalka pitäisi tuoda maahan vartalolinjan ulkopuolelle?!? tämä on täysin etenevän liikkeen lain vastainen väite. Mikäli paino ei ole jalan päällä niin se tekee luistelun vain rasittavammaksi eikä vie eteenpäin!

Bill Begg kirjoitti:

Ask Bill Begg!
Skating's top coach answers your questions
Deciphering the Double Push

Hi, Bill: Would you please explain the mechanics of the double push? Where exactly do the first and second pushes occur? - Thanks, Ray from Singapore
Hi, Ray: As I'm sure you've heard, for every action, there is an equal and opposite reaction. This is essentially what drives the double push, which is similar to the motion of a scissors.

In the double push, you land on your outside edge with your wheels touching down on the outside of your centerline, not directly under it. (In the case of your right skate, you land to the right of your centerline.)

As you place your foot down, your opposite foot is finishing its regular push and starts looping around behind in preparation for its setdown. This motion, in conjunction with your arm swing, shifts your body weight in the direction of your support leg and drives your support foot underneath your body. This movement beneath you is the underpush.

As you underpush, your wheels cross your centerline. Some expert skaters push their wheels all the way past the line of their opposite shoulders.

The underpush is the first push. After you finish it, you drive your foot to the outside of your body. This is the regular push.

The best way to learn double push is to draft behind a skater who can do it correctly. In other words, not a skater who does a cheat version. You can tell skaters who do it correctly by watching their setdown. If they land on an outside edge and place the foot down outside the centerline of the body, they are doing it

http://www.inlineplanet.com/2007-08/begg-6.html

Lue lisää

tyhjää yleismallista höpötystä. Aina kun joku kysyy deepeestä niin samat laulut, vie jalka sinne ja tänne, potki sinne ja tänne, tuntuu että deepeestä ei tajua edes asiantuntijat.

tarunhohtoinen kirjoitti:

tyhjää yleismallista höpötystä. Aina kun joku kysyy deepeestä niin samat laulut, vie jalka sinne ja tänne, potki sinne ja tänne, tuntuu että deepeestä ei tajua edes asiantuntijat.

Lue lisää

koko oikea luistelutekniikka on unohdettu kun on lähdetty tähän tuplapotkuhömpöttelyyn, no klinikkojen pitäjät rikastuu... ;) Kiitos tyhmien harrastelijoiden.

Bill Begg kirjoitti:

Ask Bill Begg!
Skating's top coach answers your questions
Deciphering the Double Push

Hi, Bill: Would you please explain the mechanics of the double push? Where exactly do the first and second pushes occur? - Thanks, Ray from Singapore
Hi, Ray: As I'm sure you've heard, for every action, there is an equal and opposite reaction. This is essentially what drives the double push, which is similar to the motion of a scissors.

In the double push, you land on your outside edge with your wheels touching down on the outside of your centerline, not directly under it. (In the case of your right skate, you land to the right of your centerline.)

As you place your foot down, your opposite foot is finishing its regular push and starts looping around behind in preparation for its setdown. This motion, in conjunction with your arm swing, shifts your body weight in the direction of your support leg and drives your support foot underneath your body. This movement beneath you is the underpush.

As you underpush, your wheels cross your centerline. Some expert skaters push their wheels all the way past the line of their opposite shoulders.

The underpush is the first push. After you finish it, you drive your foot to the outside of your body. This is the regular push.

The best way to learn double push is to draft behind a skater who can do it correctly. In other words, not a skater who does a cheat version. You can tell skaters who do it correctly by watching their setdown. If they land on an outside edge and place the foot down outside the centerline of the body, they are doing it

http://www.inlineplanet.com/2007-08/begg-6.html

Lue lisää

Näin sen muotoilisin lyhyesti. Ensin sisäpuristus ja sitten ulkopuristus perään.

rullakoutsi kirjoitti:

"Toinen asia mikä jää vielä ihmetyttämään on se, että täällä on asiantuntevan tuntuista väkeä, jotka pitävä double pushia jonkinlaisen humpuukina. Kyllä se ainakin minulla tuntuu vievän kovempaa kuin perinteinen, lisäksi saavutan vähän korkeampia pulsseja, koska on useampia lihasryhmiä aktiivisena. Kuvittelenko vain?"

Luulen että sinulla on ollut aikaisemmin ongelmia pitää paino liukuvan jalan päällä ja nyt kun kuvittelet luistelevasi tuplapotkuluistelua niin siirrät painosi paremmin liukuvan jalan päälle. Siis edelleen suosittelen lukemaan nämä ohjeet joita olen tänne kirjoittanut. Eli pääsääntöisesti: kunnon painonsiirto puristuksen jälkeen liukuvan jalan päälle ja rullasto käy ulkokantillaan, josta potku lähtee kun rentona oleva jalka saavuttaa ulkokantilla olavan jalan tason. Rytmitys käsillä(edestakaisliike, ei sivuille) Ei liian isoa liikettä käsillä,edessä nenänkorkeudelle takana seläntasolle. Käden rentona ja jatkuva heiluriliike.

Koko luistelu lähtee käsistä ja kun halutaan lisäta tahtia kaikki lähtee käsistä! Muistakaa pitää pää pystyssä, se pitää paremmin painon rullaston keskiosassa. Syvä nilkkakulma 90 asteen polvikulma. Rentous! Rullastot kohtisuorassa eteenpäin, korostettu painotus kantapäällä potkun loppuun, rullaston ikäänkuin kaartaa eteenpäin potkun loppuun.

Vinkki: Rentona oleva jalka tuodaan niin lähelle liukuvaa luistinta että se melkein koskettaa.

Lue lisää

Se lusitelutapa, jota kuvailet muistuttaa hämmästyttävästi luisteluhiihdon neuvoja - pitkä liuku aloittan paino ulkosyrjällä.

Minähän en asiasta voi auktoriteettisesti kirjoittaa, mutta ainakin minulle luisteluhiihdon tyylij ado ovat kaksi eri asiaa. Kyllä dp:ssä on olennaista se, että a-potku vie eteenpäin. Pystyn luistelemaan pelikillä a-potkuilla, siis ollen ulkosyrjällä koko ajan.

Eilen minulla ole mielenkiintoinen tilaisuus kun olin luistelemassa monitaitoisen urheilijan kanssa. Häänen luistelutyylinsä muistuttaa luisteluhiihtoa ja se onkin yksi hänen päälajeistaan. Korostettakoon, että kyseessä on huippu-urheilija tasoinen henkilö. Vaakasuoralla oma potkutahtini oli samalla vauhdilla harvempi kuin hänellä. Ylämäessä jäin kuin täi tervaan. Häne tahtinsa ei muuttunut lainkaan, minun meni jo tikitykseksi.

Huomaan, että minulla on eri asteita dp:stä riippuen tilanteesta. Parhaiten se menee tasamaalla ilman vastatuulta. Tällöin takaa palaava jalkani tulee aikaisin alas ja alittaa maassa painopisteeni ja jatkaa selvästi aina toisen puolen kainalolinjalle asti

seurannut keskustelua. Selventävän vastaukseen vaan kertyisi niin paljon tekstiä että ei oikein ole energiat riittäneet.

Nuo sisä/ulko-, eka/toka puristukset, ovat puhtaasti määrittelykysymyksiä joille kaikille löytyy perustelunsa.

Fysiikasta ei löydy apuja, koska puhtaasti fysiikan kannalta ajatellen kaikki puristukset ovat ulkopuristuksia eli suuntautuvat kehon painopisteen kaarenmuotoisen kulkulinjan säteen suuntaisesti ulospäin.
(Luistelijan itsensä taas pitäisi omien tuntemustensa mukaan puristaa alaspäin;-))

Samoin tuo ykkös-/kakkospuristus on puhdas makuasia; jalan lihasten kannalta ns. sisäpuristus on ykkönen (sehän tapahtuu ensimmäisenä jalan tultua maahan). "Käsisyklin" kannalta taas se "tavanomainen" puristus tapahtuu ensin.
Meillä ei ole oikein vakiintunutta termistöä. Tämä vaikeuttaa aika paljon meidän valmennustoimintaa.

Pääsisimmekö me täällä keskustelupalstoilla yksimielisyyteen termistöstä? Muutakaan kanavaa tuskin tähän hätään on käytettävissä.

Noihin muihin kysymyksiisi vastaaminen vaatisi vähän pitemmät perustelut. Pelkästään kaupallisesta nimestä ei kuitenkaan ole kyse.

Yksi syy miksi en myöskään ole saanut aikaiseksi tekstejä on se, että kaikki tärkein aiheesta on jo olemassa maailmalla. Itselläni ei ainakaan ole esim Bill Begg:n teksteihin juuri lisättävää.
Hänellä on valtava kokemus valmentamisesta ja sen myötä myös hänen tekstinsä ovat jo aikalailla kansantajuista ja viimeisteltyä. Suosittelen.

En todellakaan ole nimimerkki "rullakoutsi".
Olen yleensä käyttänyt ihan omaa kutsumanimeäni, jotta ainakin tuttavat minut tunnistaisivat. Tosin esimerkiksi "topi", "Topi" ja "TopiK" ovat pikkuhiljaa menneet muille joten olen vähän joutunut pakoilemaan.

Sinänsä on hyvä että meillä joku tituleeraa itseään rullakoutsiksi. Osoittaahan se kiinnostusta kuulua rullisvalmentajien turhankin harvalukuiseen porukkaan.

Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)

-Topi

Topi_K kirjoitti:

En todellakaan ole nimimerkki "rullakoutsi".
Olen yleensä käyttänyt ihan omaa kutsumanimeäni, jotta ainakin tuttavat minut tunnistaisivat. Tosin esimerkiksi "topi", "Topi" ja "TopiK" ovat pikkuhiljaa menneet muille joten olen vähän joutunut pakoilemaan.

Sinänsä on hyvä että meillä joku tituleeraa itseään rullakoutsiksi. Osoittaahan se kiinnostusta kuulua rullisvalmentajien turhankin harvalukuiseen porukkaan.

Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)

-Topi

Lue lisää

koko muurahaispesä herää, sen hitaimmat pohjakerroksetkin.

Topi_K kirjoitti:

seurannut keskustelua. Selventävän vastaukseen vaan kertyisi niin paljon tekstiä että ei oikein ole energiat riittäneet.

Nuo sisä/ulko-, eka/toka puristukset, ovat puhtaasti määrittelykysymyksiä joille kaikille löytyy perustelunsa.

Fysiikasta ei löydy apuja, koska puhtaasti fysiikan kannalta ajatellen kaikki puristukset ovat ulkopuristuksia eli suuntautuvat kehon painopisteen kaarenmuotoisen kulkulinjan säteen suuntaisesti ulospäin.
(Luistelijan itsensä taas pitäisi omien tuntemustensa mukaan puristaa alaspäin;-))

Samoin tuo ykkös-/kakkospuristus on puhdas makuasia; jalan lihasten kannalta ns. sisäpuristus on ykkönen (sehän tapahtuu ensimmäisenä jalan tultua maahan). "Käsisyklin" kannalta taas se "tavanomainen" puristus tapahtuu ensin.
Meillä ei ole oikein vakiintunutta termistöä. Tämä vaikeuttaa aika paljon meidän valmennustoimintaa.

Pääsisimmekö me täällä keskustelupalstoilla yksimielisyyteen termistöstä? Muutakaan kanavaa tuskin tähän hätään on käytettävissä.

Noihin muihin kysymyksiisi vastaaminen vaatisi vähän pitemmät perustelut. Pelkästään kaupallisesta nimestä ei kuitenkaan ole kyse.

Yksi syy miksi en myöskään ole saanut aikaiseksi tekstejä on se, että kaikki tärkein aiheesta on jo olemassa maailmalla. Itselläni ei ainakaan ole esim Bill Begg:n teksteihin juuri lisättävää.
Hänellä on valtava kokemus valmentamisesta ja sen myötä myös hänen tekstinsä ovat jo aikalailla kansantajuista ja viimeisteltyä. Suosittelen.

Lue lisää

Se oli täydellinen vastaus, täydellinen poliitikon vastaus, epävarman sellaisen. Vastauksesi oli pelkkää selittelyä ja kiemurtelua termistöstä - sisäpuristus, ulkopuristus, joiden ero on sinulle varmasti kristallinkirkas. Ja tiesit varmasti, että ei todellakaan kysytty, että kumpi tulee ensin muna vai kana. Ja vielä lopuksi katosit tyylikkäästi Bill Beggin selän taakse.

Minäpä vastaan omiin kysymyksiini nasevasti:

Onko siis sisäpuristus ykköspuristus?
- Ei ole vaan vauhti tuotetaan 100 prosenttisesti ulkopuristuksella.

Mikä on vauhdin tuoton suhde sisäpuristus kontra ulkopuristus?
- 0 - 100

Onko sisäpuristus vain kaupallinen nimi kaarretulle, dynaamiselle liu'le, jolla ei tuoteta lisävauhtia?
- Kyllä. Dynaamisella liu'ulla ei tuoteta varsinaisesti lisävauhtia, mutta toki sillä oikein suoritettuna estetään vauhdin hidastumista ja luodaan hyvä pohja sille vauhdin ainoalle tuottajalle eli ulkopuristukselle.

karirh kirjoitti:

koko muurahaispesä herää, sen hitaimmat pohjakerroksetkin.

sinunkin jo vastattava noihin kysymymyksiin, lyhyen nasevasti please, vain oletko siirtynyt kokonaan muurahaispesä-provoiluun.

Pilli Pekki kirjoitti:

Se oli täydellinen vastaus, täydellinen poliitikon vastaus, epävarman sellaisen. Vastauksesi oli pelkkää selittelyä ja kiemurtelua termistöstä - sisäpuristus, ulkopuristus, joiden ero on sinulle varmasti kristallinkirkas. Ja tiesit varmasti, että ei todellakaan kysytty, että kumpi tulee ensin muna vai kana. Ja vielä lopuksi katosit tyylikkäästi Bill Beggin selän taakse.

Minäpä vastaan omiin kysymyksiini nasevasti:

Onko siis sisäpuristus ykköspuristus?
- Ei ole vaan vauhti tuotetaan 100 prosenttisesti ulkopuristuksella.

Mikä on vauhdin tuoton suhde sisäpuristus kontra ulkopuristus?
- 0 - 100

Onko sisäpuristus vain kaupallinen nimi kaarretulle, dynaamiselle liu'le, jolla ei tuoteta lisävauhtia?
- Kyllä. Dynaamisella liu'ulla ei tuoteta varsinaisesti lisävauhtia, mutta toki sillä oikein suoritettuna estetään vauhdin hidastumista ja luodaan hyvä pohja sille vauhdin ainoalle tuottajalle eli ulkopuristukselle.

Lue lisää

"Se oli täydellinen vastaus, täydellinen poliitikon vastaus, epävarman sellaisen. Vastauksesi oli pelkkää selittelyä ja kiemurtelua termistöstä - sisäpuristus, ulkopuristus, joiden ero on sinulle varmasti kristallinkirkas."

En ole mitenkään halukas enkä edes velvollinen selittämään yhtään mitään. Valitettavasti vastaukseni ei ollut sinulle mieleinen. Pyydän anteeksi "epävarmuuttani".

Bill Begg:iin viittasin koska täällä kaikki näyttäisivät ainakin jotenkin tuntevan hänen kirjoituksiaan ja itse olen aika laiska kirjoittaja.

"Minäpä vastaan omiin kysymyksiini nasevasti:"

Tämä onkin ehkä sinulle sopivin keskustelutapa. Ainakin termit tulevat oikein ymmärretyksi.

"Onko siis sisäpuristus ykköspuristus?
- Ei ole vaan vauhti tuotetaan 100 prosenttisesti ulkopuristuksella."
"Mikä on vauhdin tuoton suhde sisäpuristus kontra ulkopuristus?
- 0 - 100"


Ilmeisesti omat kokemuksesi vahvistavat tuon, joten olet varmasti siinämielessä oikeassa.
Kyseinen tekniikka on täysin sallittua myös kilpailuissa.

"Onko sisäpuristus vain kaupallinen nimi kaarretulle, dynaamiselle liu'le, jolla ei tuoteta lisävauhtia?
- Kyllä. Dynaamisella liu'ulla ei tuoteta varsinaisesti lisävauhtia, mutta toki sillä oikein suoritettuna estetään vauhdin hidastumista ja luodaan hyvä pohja sille vauhdin ainoalle tuottajalle eli ulkopuristukselle. "

Täytynee uskoa kun sanot. (Oikeasti en kyllä ymmärtänyt tästä kohdasta pätkääkään.)

Dynaaminen liuku? Siis jos joku menetelmä tässä maailmassa estää vauhdin hidastumista (siis hidastumisen joka aiheutuu ilmanvastuksesta ja kitkasta) sen täytyy tuottaa ainakin osa menetetystä liike-energiasta. (Oletuksena että vartalon asento ja kitka ym tekijät pysyvät vakiona.)
Tämän "dynaamisen liu'un" aiheuttama impulssi ei siis riitä vauhdin lisäämiseen vaan korkeintaan "estämään vauhdin hidastumista".
Eikö siis olisi rehellistä kutsua tuota "dynaamista liukua" kansanomaisesti vain ponnettomaksi puristukseksi (kuten meillä rullisvalmentajilla on ollut tapana asia ilmaista).

Ai niin, olen tässä olettanut että keskustellaan nimenomaan pitkänmatkan tekniikasta, johon tuo DP viittaa. Sprinttitekniikka on eri asia, mutta niissä piireissä ei toisaalta turhia kaarteluja kyllä harrasteta.

Pilli Pekki kirjoitti:

sinunkin jo vastattava noihin kysymymyksiin, lyhyen nasevasti please, vain oletko siirtynyt kokonaan muurahaispesä-provoiluun.

Kiitos kannustuksesta! Mutta lyhyesti en osannut kirjoittaa enkä nasevastikaan... sillä nyt tulee painavaa asiaa;)

Jotta sisäpuristusasia tulisi selväksi laskin eräiden valioluistelijoiden sisä- ja ulkopuristusten suhdetta ajassa mitattuna. Puristukseen käytetty aika voi antaa jotain osviittaa sisäpuristuksen tehokkuudesta, jota on uskaliaasti rohjettu vetää vessanpytystä alas. Käytin apuna mittaamisessa luistelijoista otettuja videoleikkeitä. Ajat sain sadasosasekunnin tarkkuudella hidastetuista videoista.

Ajanmittauksessa sisäpuristuksen pituuden mittaus alkoi jalan maahan palautuksesta ja loppui pisteessä, jossa pyörien ulkokantti muuttui sisäkantille. Ulkopuristuksen mittaus kesti edellisestä pisteestä siihen asti, jossa ulkopuristusta tekevä jalka nousi maasta.

Tulokset olivat todella mielenkiintoisia: Joey Mantialla sisä- ja ulkopuristusten suhde oli 2,5:1, Yann Guyader'illa 1,7:1 ja Chad Hedrickillä 2,2:1. Esimerkiksi suhdeluvusta selviää, että Chadin ulkopuristus kesti yli kaksi kertaa kauemmin kuin sisäpuristus. Mutta onko se tehokas, selviää alempana.

Chadin videoleike oli ainoa, joka oli kilpailutilanteesta (Northshore Marathon v. 1998). Mantian kiihdytys ja Guyader'in rollerTV-video olivat kuvattu testaustilanteista ja saattoivat vaikuttaa hieman tulokseen. Tulokset eivät ole aivan tarkkoja tuhruisilta videolta mitattuina mutta varsin suuntaa-antavia ja selventäviä, mikä oli tarkoitus.

Kaikilla oli erittäin pitkäkestoinen/syvä sisäpuristus, erikoiseti Mantialla ja Chadillä. Yann'in sisäpuristus on hämmästyttävän pitkäkestoinen ottaen huomioon, että hän ei ota vartalon heiluriliikettä avuksi puristuksiin (ns. body push). Jos sisäpuristus onkin kestoltaan ulkopuristukseen nähden jopa yli kaksinkertainen kahdella valioluistelijalla, onko se kuitenkaan tehokas? Sitä ei voikaan tietää lopullisesti tutkimatta. Kuitenkin nämä huiput tekevät pelkkää sisäpuristusta 60 minuuttia kestävällä maratonilla noin kokonaista 40 minuuttia ja vain 20 minuuttia ulkopuristusta.

Jotain tehoa täytyy löytyä 40 minuutista, jotta siihen uhrataan aikaa noinkin paljon tunnin aikana. Joku sanoi täällä, että sisäpuristus ei ole oikeastaan sisäpuristus vaan liuku.

No niin, pian saadaan lukea lehdistä, että Mantia liukui sisäjalalla maaliin ja voitti!

Chadillä on noin 50 maailmanmestaruutta. Tänä vuonna Mantialla ja Guyader'illa oliko yhteensä neljä WIC-voittoa - melkein yhtä paljon voittoja kuin kaikilla muilla yhteensä. Mantia voitti ne kaksi kilpailua, joihin on osallistunut. Pitäisikö vielä saada lisää tehoa sisäpuristukseen, jotta se kelpaisi puristukseksi. Sisäpuristus vaan on hyväksyttävä dp-puristukseksi. Klassisessa/perinteisessä tyylissä on kaksi ulkopuristusta, ei niitäkään kukaan ole ottamassa pois. Niillä on oma paikkansa siinä tyylissä ja rullaluistelussa.

Kumpi puristus on tehokkaampi, sisä- vai ulkopuristus? Näin ei edes voisi kysyä, koska suuri osa tehosta luodaan muualla kehossa. Tämä kysymys herää juuri sen vuoksi, että ei ymmärretä koko vartalon tekemää työtä dp:ssä, sitä body pushia. Tästä kokonaisliikkeestä lähtee se teho ja puristus, joka on ominaista esim. Chadille. Todellista DOUBLE PUSHIA ei opi ollenkaan, jos tuijottaa vain sisä- ja ulkojalkaa.

Topii_K kirjoitti:

"Se oli täydellinen vastaus, täydellinen poliitikon vastaus, epävarman sellaisen. Vastauksesi oli pelkkää selittelyä ja kiemurtelua termistöstä - sisäpuristus, ulkopuristus, joiden ero on sinulle varmasti kristallinkirkas."

En ole mitenkään halukas enkä edes velvollinen selittämään yhtään mitään. Valitettavasti vastaukseni ei ollut sinulle mieleinen. Pyydän anteeksi "epävarmuuttani".

Bill Begg:iin viittasin koska täällä kaikki näyttäisivät ainakin jotenkin tuntevan hänen kirjoituksiaan ja itse olen aika laiska kirjoittaja.

"Minäpä vastaan omiin kysymyksiini nasevasti:"

Tämä onkin ehkä sinulle sopivin keskustelutapa. Ainakin termit tulevat oikein ymmärretyksi.

"Onko siis sisäpuristus ykköspuristus?
- Ei ole vaan vauhti tuotetaan 100 prosenttisesti ulkopuristuksella."
"Mikä on vauhdin tuoton suhde sisäpuristus kontra ulkopuristus?
- 0 - 100"


Ilmeisesti omat kokemuksesi vahvistavat tuon, joten olet varmasti siinämielessä oikeassa.
Kyseinen tekniikka on täysin sallittua myös kilpailuissa.

"Onko sisäpuristus vain kaupallinen nimi kaarretulle, dynaamiselle liu'le, jolla ei tuoteta lisävauhtia?
- Kyllä. Dynaamisella liu'ulla ei tuoteta varsinaisesti lisävauhtia, mutta toki sillä oikein suoritettuna estetään vauhdin hidastumista ja luodaan hyvä pohja sille vauhdin ainoalle tuottajalle eli ulkopuristukselle. "

Täytynee uskoa kun sanot. (Oikeasti en kyllä ymmärtänyt tästä kohdasta pätkääkään.)

Dynaaminen liuku? Siis jos joku menetelmä tässä maailmassa estää vauhdin hidastumista (siis hidastumisen joka aiheutuu ilmanvastuksesta ja kitkasta) sen täytyy tuottaa ainakin osa menetetystä liike-energiasta. (Oletuksena että vartalon asento ja kitka ym tekijät pysyvät vakiona.)
Tämän "dynaamisen liu'un" aiheuttama impulssi ei siis riitä vauhdin lisäämiseen vaan korkeintaan "estämään vauhdin hidastumista".
Eikö siis olisi rehellistä kutsua tuota "dynaamista liukua" kansanomaisesti vain ponnettomaksi puristukseksi (kuten meillä rullisvalmentajilla on ollut tapana asia ilmaista).

Ai niin, olen tässä olettanut että keskustellaan nimenomaan pitkänmatkan tekniikasta, johon tuo DP viittaa. Sprinttitekniikka on eri asia, mutta niissä piireissä ei toisaalta turhia kaarteluja kyllä harrasteta.

Lue lisää

Halusin vain tietoa. Ensin yritin kysellä hyvällä- ja sitten vähän "pahalla-tyylillä". No kumpikin tyyli tuotti vesiperän. Kiitos kuitenkin siitä, että kommentoit minun vastauksiani, vaikka et ole edes halukas ja etkä missään tapauksessa velvollinen selittämään mitään.

karirh kirjoitti:

Kiitos kannustuksesta! Mutta lyhyesti en osannut kirjoittaa enkä nasevastikaan... sillä nyt tulee painavaa asiaa;)

Jotta sisäpuristusasia tulisi selväksi laskin eräiden valioluistelijoiden sisä- ja ulkopuristusten suhdetta ajassa mitattuna. Puristukseen käytetty aika voi antaa jotain osviittaa sisäpuristuksen tehokkuudesta, jota on uskaliaasti rohjettu vetää vessanpytystä alas. Käytin apuna mittaamisessa luistelijoista otettuja videoleikkeitä. Ajat sain sadasosasekunnin tarkkuudella hidastetuista videoista.

Ajanmittauksessa sisäpuristuksen pituuden mittaus alkoi jalan maahan palautuksesta ja loppui pisteessä, jossa pyörien ulkokantti muuttui sisäkantille. Ulkopuristuksen mittaus kesti edellisestä pisteestä siihen asti, jossa ulkopuristusta tekevä jalka nousi maasta.

Tulokset olivat todella mielenkiintoisia: Joey Mantialla sisä- ja ulkopuristusten suhde oli 2,5:1, Yann Guyader'illa 1,7:1 ja Chad Hedrickillä 2,2:1. Esimerkiksi suhdeluvusta selviää, että Chadin ulkopuristus kesti yli kaksi kertaa kauemmin kuin sisäpuristus. Mutta onko se tehokas, selviää alempana.

Chadin videoleike oli ainoa, joka oli kilpailutilanteesta (Northshore Marathon v. 1998). Mantian kiihdytys ja Guyader'in rollerTV-video olivat kuvattu testaustilanteista ja saattoivat vaikuttaa hieman tulokseen. Tulokset eivät ole aivan tarkkoja tuhruisilta videolta mitattuina mutta varsin suuntaa-antavia ja selventäviä, mikä oli tarkoitus.

Kaikilla oli erittäin pitkäkestoinen/syvä sisäpuristus, erikoiseti Mantialla ja Chadillä. Yann'in sisäpuristus on hämmästyttävän pitkäkestoinen ottaen huomioon, että hän ei ota vartalon heiluriliikettä avuksi puristuksiin (ns. body push). Jos sisäpuristus onkin kestoltaan ulkopuristukseen nähden jopa yli kaksinkertainen kahdella valioluistelijalla, onko se kuitenkaan tehokas? Sitä ei voikaan tietää lopullisesti tutkimatta. Kuitenkin nämä huiput tekevät pelkkää sisäpuristusta 60 minuuttia kestävällä maratonilla noin kokonaista 40 minuuttia ja vain 20 minuuttia ulkopuristusta.

Jotain tehoa täytyy löytyä 40 minuutista, jotta siihen uhrataan aikaa noinkin paljon tunnin aikana. Joku sanoi täällä, että sisäpuristus ei ole oikeastaan sisäpuristus vaan liuku.

No niin, pian saadaan lukea lehdistä, että Mantia liukui sisäjalalla maaliin ja voitti!

Chadillä on noin 50 maailmanmestaruutta. Tänä vuonna Mantialla ja Guyader'illa oliko yhteensä neljä WIC-voittoa - melkein yhtä paljon voittoja kuin kaikilla muilla yhteensä. Mantia voitti ne kaksi kilpailua, joihin on osallistunut. Pitäisikö vielä saada lisää tehoa sisäpuristukseen, jotta se kelpaisi puristukseksi. Sisäpuristus vaan on hyväksyttävä dp-puristukseksi. Klassisessa/perinteisessä tyylissä on kaksi ulkopuristusta, ei niitäkään kukaan ole ottamassa pois. Niillä on oma paikkansa siinä tyylissä ja rullaluistelussa.

Kumpi puristus on tehokkaampi, sisä- vai ulkopuristus? Näin ei edes voisi kysyä, koska suuri osa tehosta luodaan muualla kehossa. Tämä kysymys herää juuri sen vuoksi, että ei ymmärretä koko vartalon tekemää työtä dp:ssä, sitä body pushia. Tästä kokonaisliikkeestä lähtee se teho ja puristus, joka on ominaista esim. Chadille. Todellista DOUBLE PUSHIA ei opi ollenkaan, jos tuijottaa vain sisä- ja ulkojalkaa.

Lue lisää

kierähdyksellä, flopaten.

Kiitos vastauksesta ja tutkimustyöstäsi. Kyllä viestistäsi löytyi helposti myös ne vastaukset. Kyllä pitkä viesti voi myös olla naseva ja olla täynnä heavyä tietoa!

Paljon tuottavat Mantia ja kumppanit tehoja sisäpuristuksella, ainakin ajassa mitattuna - yli 66 prosenttia! Sama aika minulla tosin kuluu liu'ussa, jossa tuotan tehoja siis kokonaiset 0 prosenttia :-)

Olisi kiva tietää todelliset huippujen sisäpuristuksessa tuottamat teholukemat tai ainakin arviot niistä. Niitä tietoja ei vain taida olla saatavissa. Tietäisiköhän edes Bill "Jumalasta seuraava" Begg vastauksen/arvion tuohon?

Pilli Pekki kirjoitti:

Halusin vain tietoa. Ensin yritin kysellä hyvällä- ja sitten vähän "pahalla-tyylillä". No kumpikin tyyli tuotti vesiperän. Kiitos kuitenkin siitä, että kommentoit minun vastauksiani, vaikka et ole edes halukas ja etkä missään tapauksessa velvollinen selittämään mitään.

Lue lisää

Tapoihini ei kuulu "käännyttäminen". Jokainen saa ajatella asioista aivan kuten haluaa. Itselläsi näytti olevan vahvat mielipiteet ja haluan kunnioittaa niitä.

Jos joku oikeasti haluaa tietoa niin toki sitä annan resurssieni puitteissa. Koska tyhjentävien vastausten antaminen noihin kysymyksiin olisi vaatinut mielestäni kohtalaisen paljon tekstiä viittasin valmiisiin selityksiin, jotka näyttivät olevan porukalle entuudestaan tuttuja. En siis mitenkään mennyt kenenkään seläntaakse. En todellakaan näe siihen tarvetta; kirjoitankin jopa ihan omissa nimissäni.

Vastaan valmennusasioista niille joita valmennan. Jos he eivät ole tyytyväisiä tai en pysty heitä auttamaan heillä on oikeus ja vapaus hoitaa asiat toisin. Tilanne on sama jos itse tajuan että en pysty heitä enää auttamaan.

Jos huomaan että porukaa lappaa valmennettavieni ohi esittämälläsi tekniikalla niin tulen varmasti heidän tyylinsä analysoimaan ja tekemään johtopäätökset.

Omalta osaltani miellän lajin kilpaurheiluna. Niin kauan kuin jollakin tekniikalla ollaan turvallisesti valmennettavieni takana en näe syytä lähteä kyseisiä tekniikoita tarkemmin analysoimaan. Työtä kyllä riittää enemmän kuin tarpeeksi näiden meitä edellä olevien edesottamusten seuraamisessa.

Jos tuo "vesiperä" tarkoitti sitä että et saanut minulta tukea ajatuksillesi, niin sille en voi valitettavasti mitään.

Jos oikeasti haluat tietoa niin suosittelen (edellämainitun Bill Begg:n lisäksi) vaikkapa noita "karirh:n" postausten lukemista aivan ajatuksen kanssa.

Topi_K kirjoitti:

Tapoihini ei kuulu "käännyttäminen". Jokainen saa ajatella asioista aivan kuten haluaa. Itselläsi näytti olevan vahvat mielipiteet ja haluan kunnioittaa niitä.

Jos joku oikeasti haluaa tietoa niin toki sitä annan resurssieni puitteissa. Koska tyhjentävien vastausten antaminen noihin kysymyksiin olisi vaatinut mielestäni kohtalaisen paljon tekstiä viittasin valmiisiin selityksiin, jotka näyttivät olevan porukalle entuudestaan tuttuja. En siis mitenkään mennyt kenenkään seläntaakse. En todellakaan näe siihen tarvetta; kirjoitankin jopa ihan omissa nimissäni.

Vastaan valmennusasioista niille joita valmennan. Jos he eivät ole tyytyväisiä tai en pysty heitä auttamaan heillä on oikeus ja vapaus hoitaa asiat toisin. Tilanne on sama jos itse tajuan että en pysty heitä enää auttamaan.

Jos huomaan että porukaa lappaa valmennettavieni ohi esittämälläsi tekniikalla niin tulen varmasti heidän tyylinsä analysoimaan ja tekemään johtopäätökset.

Omalta osaltani miellän lajin kilpaurheiluna. Niin kauan kuin jollakin tekniikalla ollaan turvallisesti valmennettavieni takana en näe syytä lähteä kyseisiä tekniikoita tarkemmin analysoimaan. Työtä kyllä riittää enemmän kuin tarpeeksi näiden meitä edellä olevien edesottamusten seuraamisessa.

Jos tuo "vesiperä" tarkoitti sitä että et saanut minulta tukea ajatuksillesi, niin sille en voi valitettavasti mitään.

Jos oikeasti haluat tietoa niin suosittelen (edellämainitun Bill Begg:n lisäksi) vaikkapa noita "karirh:n" postausten lukemista aivan ajatuksen kanssa.

Lue lisää

En tietenkään loukkaannu tms., jos ja kun joku on erimieltä kanssani. Ja jos olisin omista mielipiteistäni varma, niin en täällä muiden mielipiteitä tietenkään kyselisi.

Vesiperällä tarkoitin sitä, että en saanut mielestäni sinulta vastauksia (mielipiteitäsi) esittämiini kysymyksiin. No sen verran sain, että sisäpuristus tuottaa tehoa enemmän kuin 0 prosenttia. Haluaisin tietää vähän tarkemmin. Onko se oikean sisäpuristuksen tehontuotto 1%, 10%, 30% tai jopa yli 50 prosenttia?

Diplomi-insinööri on ainut, minun ja rullakoutsin lisäksi, kuka on "uskaltanut" arvioida sisäpuristuksen tehontuottoaan. Hän arvioi sen olevan 25 - 30 prosenttia.

Topi_K kirjoitti:

En todellakaan ole nimimerkki "rullakoutsi".
Olen yleensä käyttänyt ihan omaa kutsumanimeäni, jotta ainakin tuttavat minut tunnistaisivat. Tosin esimerkiksi "topi", "Topi" ja "TopiK" ovat pikkuhiljaa menneet muille joten olen vähän joutunut pakoilemaan.

Sinänsä on hyvä että meillä joku tituleeraa itseään rullakoutsiksi. Osoittaahan se kiinnostusta kuulua rullisvalmentajien turhankin harvalukuiseen porukkaan.

Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)

-Topi

Lue lisää

"Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)"

Sekö on provoilua, että väittää että puristuksia todellakin on vain kaksi. Talvisessa jääpikaluistelussa tätä kiemurteluluisteluongelmaa ei ole vaan kaikki puhuvat selkeästi vain kahdesta potkusta, vaikka tunnetusti esimerkiksi Gianni Romme käytti pitkälti samanlaista tekniikkaa, jossa paino siirtyy korostetetusti liukuvan jalan päälle ja luistin tekee ulkokantilla pienen kaaren liun loppuun mennessä. Olisi vääristeluä sanoa tätä sanoa potkuksi. Potkussa mielestäni jalka ojentuu kokonaisuudessaa ja potkun takana on paras mahdollinen voima. Jääpikaluistelupuolella voidaan edelleen puhua kahdesta potkusta vaikka muutamat huippuluistelijat tekevat liun aikana eteenpäinvievän liikkeen, jota ei kuitenkaan voi kutsua potkuksi, koska tämän liikkeen aikana jalka ei ojennu. Jääpikaluistelussa ei markkinatalouden hompötykset vielä vaikuta. Kiitos pienemmän huijattavan harrastelijamäärän. Rullaluistelupuolella olen havainnut paljon perusvirheitä perusluistelutekniikassa ja nämä virheet on helposti korjattavissa tutustumalla oikeaan luistelutekniikkaan. Suurinpia virheitä on juuri tämä korkea polvikulma, yläkropan virheasennot,vaikeudet ajoittaa potku, jalan päälle menemisen ongelma, potkut karkailee.

rullakoutsi kirjoitti:

"Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)"

Sekö on provoilua, että väittää että puristuksia todellakin on vain kaksi. Talvisessa jääpikaluistelussa tätä kiemurteluluisteluongelmaa ei ole vaan kaikki puhuvat selkeästi vain kahdesta potkusta, vaikka tunnetusti esimerkiksi Gianni Romme käytti pitkälti samanlaista tekniikkaa, jossa paino siirtyy korostetetusti liukuvan jalan päälle ja luistin tekee ulkokantilla pienen kaaren liun loppuun mennessä. Olisi vääristeluä sanoa tätä sanoa potkuksi. Potkussa mielestäni jalka ojentuu kokonaisuudessaa ja potkun takana on paras mahdollinen voima. Jääpikaluistelupuolella voidaan edelleen puhua kahdesta potkusta vaikka muutamat huippuluistelijat tekevat liun aikana eteenpäinvievän liikkeen, jota ei kuitenkaan voi kutsua potkuksi, koska tämän liikkeen aikana jalka ei ojennu. Jääpikaluistelussa ei markkinatalouden hompötykset vielä vaikuta. Kiitos pienemmän huijattavan harrastelijamäärän. Rullaluistelupuolella olen havainnut paljon perusvirheitä perusluistelutekniikassa ja nämä virheet on helposti korjattavissa tutustumalla oikeaan luistelutekniikkaan. Suurinpia virheitä on juuri tämä korkea polvikulma, yläkropan virheasennot,vaikeudet ajoittaa potku, jalan päälle menemisen ongelma, potkut karkailee.

Lue lisää

Kun arvostelet dp-tyyliä, käytät sen arvosteluun täysin ja kokonaan eri luistelutyylin tekniikkaa. Koska dp on kokonaan oma tyylinsä ja täysin kokonaan oma tekniikkansa, ei sinulla ole mitään loogisesti oikeaa mahdollisuutta arvostella sitä aivan kokonaan toisen tyylin ja tekniikan lähtökohdista.

Double push ja klassinen rullaluistelutyyli ovat kokonaan tekniikaltaan eri tyylejä. Silloin et voi päästä mihinkään järjellisesti oikeaan tai loogisesti pääteltyyn lopputulokseen kritisoimalla toisen tyylin tekniikkaa toisen tyylin tekniikalla. Ei eri hiihtotyylejäkään voi kieltää väittämällä, että tämä minun tyylini on se ainoa oikea ja että sinun tyylisi on teknisesti väärä. Eiköhän ne ole kaikki tekniikaltaan itsenäisiä tyylejä ja itsessään oikeita.

Tässä tapahtuu looginen ajatusvirhe. Miksi? Kuten totesin double push-tyyli ja klassinen/perinteinen luistelutyyli ovat molemmat teknisesti itsenäisiä tyylejä ja eri tyyleinä yhtä oikeita tekniikaltaan. Tästä seuraa, että double push-tyyli ei ole klassinen luistelutyyli. Siksi ei voida väittää jokin klassisen tyylin tekninen yksityiskohta olisi oikea ja vastaava double push-tyylin yksityiskohta väärä. Ne ovat molemmat yhtä oikeita. Voitko muka sanoa, että korkeudessa kierähdystyyli on kierähdys ongelma tai peräti kiemurteluongelma? Tai että kuulantyönnön pyörähdystyyli on pyörähdysongelma? Tai hömpötystä tai ihannointia tai rahastusta ja milloin mitäkin mitä mieleesi tulee.

Kaikilla tyyleillä ja tekniikoilla on olemassaolo-oikeutus, jos niitä halutaan käyttää hyväksi. Jos et pidä dp:stä, et voi loogisesti kuitenkaan sanoa, että se on teknisesti virhe. Jos rullaluistelijat haluavat dp-tekniikkaa tai jotain muuta tekniikkaa käyttää, se on täysin mahdollista ja yksin heidän asiansa.

En minäkään voi sanoa myöskään, että "rullakoutsi" on virhe. Sinulla on yhtä luistella omalla tyylilläsi ja jopa puhua oman tyylisi puolesta, mutta et voi järjellisesti koskaan sanoa, että dp on tekninen virhe. Se on täysin oma itsenäinen tyylinsä, jossa on omat tekniset yksityiskohtansa ja tekniset sääntönsä.

rullakoutsi kirjoitti:

"Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)"

Sekö on provoilua, että väittää että puristuksia todellakin on vain kaksi. Talvisessa jääpikaluistelussa tätä kiemurteluluisteluongelmaa ei ole vaan kaikki puhuvat selkeästi vain kahdesta potkusta, vaikka tunnetusti esimerkiksi Gianni Romme käytti pitkälti samanlaista tekniikkaa, jossa paino siirtyy korostetetusti liukuvan jalan päälle ja luistin tekee ulkokantilla pienen kaaren liun loppuun mennessä. Olisi vääristeluä sanoa tätä sanoa potkuksi. Potkussa mielestäni jalka ojentuu kokonaisuudessaa ja potkun takana on paras mahdollinen voima. Jääpikaluistelupuolella voidaan edelleen puhua kahdesta potkusta vaikka muutamat huippuluistelijat tekevat liun aikana eteenpäinvievän liikkeen, jota ei kuitenkaan voi kutsua potkuksi, koska tämän liikkeen aikana jalka ei ojennu. Jääpikaluistelussa ei markkinatalouden hompötykset vielä vaikuta. Kiitos pienemmän huijattavan harrastelijamäärän. Rullaluistelupuolella olen havainnut paljon perusvirheitä perusluistelutekniikassa ja nämä virheet on helposti korjattavissa tutustumalla oikeaan luistelutekniikkaan. Suurinpia virheitä on juuri tämä korkea polvikulma, yläkropan virheasennot,vaikeudet ajoittaa potku, jalan päälle menemisen ongelma, potkut karkailee.

Lue lisää

Miksi esiinnyt rullakoutsina jos kuitenkin toimit jääpikaluistelun(?) parissa?

Kovasti olet arvostelemassa itsellesi ilmeisesti täysin vierasta lajia.

Gianni Romme?

"Jääpikaluistelussa ei markkinatalouden hompötykset vielä vaikuta."

Juu ei varmaankaan. On se vaan hyvä että löytyy vielä jotain jota markkinahömppä ei ole pilannut. Nyt sitten tiedetään tuokin asia.

rullakoutsi kirjoitti:

"Nuo nimimerkki rullaloutsin kirjoitukset ovat kyllä siinämielessä hyviä, että niissä tarkoituksellisesti pyritään herättämään keskustelua. Aika tyylikästä provoilua sanoisin;-)"

Sekö on provoilua, että väittää että puristuksia todellakin on vain kaksi. Talvisessa jääpikaluistelussa tätä kiemurteluluisteluongelmaa ei ole vaan kaikki puhuvat selkeästi vain kahdesta potkusta, vaikka tunnetusti esimerkiksi Gianni Romme käytti pitkälti samanlaista tekniikkaa, jossa paino siirtyy korostetetusti liukuvan jalan päälle ja luistin tekee ulkokantilla pienen kaaren liun loppuun mennessä. Olisi vääristeluä sanoa tätä sanoa potkuksi. Potkussa mielestäni jalka ojentuu kokonaisuudessaa ja potkun takana on paras mahdollinen voima. Jääpikaluistelupuolella voidaan edelleen puhua kahdesta potkusta vaikka muutamat huippuluistelijat tekevat liun aikana eteenpäinvievän liikkeen, jota ei kuitenkaan voi kutsua potkuksi, koska tämän liikkeen aikana jalka ei ojennu. Jääpikaluistelussa ei markkinatalouden hompötykset vielä vaikuta. Kiitos pienemmän huijattavan harrastelijamäärän. Rullaluistelupuolella olen havainnut paljon perusvirheitä perusluistelutekniikassa ja nämä virheet on helposti korjattavissa tutustumalla oikeaan luistelutekniikkaan. Suurinpia virheitä on juuri tämä korkea polvikulma, yläkropan virheasennot,vaikeudet ajoittaa potku, jalan päälle menemisen ongelma, potkut karkailee.

Lue lisää

kaikkitietävät pikaluisteluvalmentajat ovat sitten pesiytyneet tällekin foorumille.
Siis kaikki mikä on oikein pikaluistelussa on heidän mielestään yleispätevää kaikilla elämänaloilla.

Vuosia rullaluistelussa valmentaneet eivät tietysti ymmärrä lajistaan yhtään mitään.

Mantiakin voittaa kisoja aivan väärällä tekniikalla!

Itseasiassa koko jengi WIC:ssä luistelee tekniikalla joka on syvältä ja loukkaa vahvasti pikaluistelun perinteitä!

Ovat pirulaiset vielä kaupallisen hömpän turmelemia!

Eikös rullaluistelussa hääri joitakin valmentajia jotka toimivat myös pikaluistelun puolella (?). Miksi he yleensäkään opettavat jotain dp:tä jos se on pelkkää hömppää?
Miksi nämä luopiot hylkäävät kesäksi ainoan oikean tekniikan ja opettavat jotain kerettiläistä (lue kaupallista) hömppää. Luulisi sen valmentajan kellon toimivan kesällä samalla tapaa kuin talvellakin.
Ei kai meillä nyt niin kovin suuria rahoja jostain dp-opetuksesta. Taitaa olla suurimmaksi osaksi ihan talkootyötä(?).

Hei haloo "rullakoutsi", kävisit nyt edes joskus katsomassa ihan oikeita rulliskisoja. Näkisit miten se kärkiporukka luistelee.

karirh kirjoitti:

Kun arvostelet dp-tyyliä, käytät sen arvosteluun täysin ja kokonaan eri luistelutyylin tekniikkaa. Koska dp on kokonaan oma tyylinsä ja täysin kokonaan oma tekniikkansa, ei sinulla ole mitään loogisesti oikeaa mahdollisuutta arvostella sitä aivan kokonaan toisen tyylin ja tekniikan lähtökohdista.

Double push ja klassinen rullaluistelutyyli ovat kokonaan tekniikaltaan eri tyylejä. Silloin et voi päästä mihinkään järjellisesti oikeaan tai loogisesti pääteltyyn lopputulokseen kritisoimalla toisen tyylin tekniikkaa toisen tyylin tekniikalla. Ei eri hiihtotyylejäkään voi kieltää väittämällä, että tämä minun tyylini on se ainoa oikea ja että sinun tyylisi on teknisesti väärä. Eiköhän ne ole kaikki tekniikaltaan itsenäisiä tyylejä ja itsessään oikeita.

Tässä tapahtuu looginen ajatusvirhe. Miksi? Kuten totesin double push-tyyli ja klassinen/perinteinen luistelutyyli ovat molemmat teknisesti itsenäisiä tyylejä ja eri tyyleinä yhtä oikeita tekniikaltaan. Tästä seuraa, että double push-tyyli ei ole klassinen luistelutyyli. Siksi ei voida väittää jokin klassisen tyylin tekninen yksityiskohta olisi oikea ja vastaava double push-tyylin yksityiskohta väärä. Ne ovat molemmat yhtä oikeita. Voitko muka sanoa, että korkeudessa kierähdystyyli on kierähdys ongelma tai peräti kiemurteluongelma? Tai että kuulantyönnön pyörähdystyyli on pyörähdysongelma? Tai hömpötystä tai ihannointia tai rahastusta ja milloin mitäkin mitä mieleesi tulee.

Kaikilla tyyleillä ja tekniikoilla on olemassaolo-oikeutus, jos niitä halutaan käyttää hyväksi. Jos et pidä dp:stä, et voi loogisesti kuitenkaan sanoa, että se on teknisesti virhe. Jos rullaluistelijat haluavat dp-tekniikkaa tai jotain muuta tekniikkaa käyttää, se on täysin mahdollista ja yksin heidän asiansa.

En minäkään voi sanoa myöskään, että "rullakoutsi" on virhe. Sinulla on yhtä luistella omalla tyylilläsi ja jopa puhua oman tyylisi puolesta, mutta et voi järjellisesti koskaan sanoa, että dp on tekninen virhe. Se on täysin oma itsenäinen tyylinsä, jossa on omat tekniset yksityiskohtansa ja tekniset sääntönsä.

Lue lisää

Minä kannatan ehdottomasti modernia rullaluistutekniikkaa, jossa paino siirretään korostuneesti liukuvan jalan päälle, jolloin saadaan dynaaminen ja rento vaihde luisteluun joka tekee rullaluistelusta jatkuvaa ja energiataloudellista. Toinen periaate josta en luovu on että potku lähtee rentona olevan jalan saavuttaessa liukuvan jalan tason ja luistimet melkein koskettavat toisiaan. Tällä tekniikalla on erittäin suuri ero perinteiseen tekniikkaan joka on nähtävissä juuri tässä "Kisavideo vuodelta 1990"-linkistä.

Siis tämä rullaluistelutekniikka josta minä puhun on dynaamista, ei turhia liikkeitä vartalolla, nopea ja aerodynaaminen luisteluasento, oikeat käsien liikeradat, tehokkaat oikeinajoitetut iskun omaiset potkut, jotka lähtevät tehokkaina suoraan vartalon alta, potkut eivät karkaa taakse. Tämä on nykyaikainen kilparullaluistelutekniikka joka vaatii hyvää motorista kykyä ja lihaskuntoa. Tässä tekniikassa on siis potkun jälkeinen latausvaihe, jolloin valmistaudutaan seuraavaan potkuun.

nyt nämä kirjoitti:

kaikkitietävät pikaluisteluvalmentajat ovat sitten pesiytyneet tällekin foorumille.
Siis kaikki mikä on oikein pikaluistelussa on heidän mielestään yleispätevää kaikilla elämänaloilla.

Vuosia rullaluistelussa valmentaneet eivät tietysti ymmärrä lajistaan yhtään mitään.

Mantiakin voittaa kisoja aivan väärällä tekniikalla!

Itseasiassa koko jengi WIC:ssä luistelee tekniikalla joka on syvältä ja loukkaa vahvasti pikaluistelun perinteitä!

Ovat pirulaiset vielä kaupallisen hömpän turmelemia!

Eikös rullaluistelussa hääri joitakin valmentajia jotka toimivat myös pikaluistelun puolella (?). Miksi he yleensäkään opettavat jotain dp:tä jos se on pelkkää hömppää?
Miksi nämä luopiot hylkäävät kesäksi ainoan oikean tekniikan ja opettavat jotain kerettiläistä (lue kaupallista) hömppää. Luulisi sen valmentajan kellon toimivan kesällä samalla tapaa kuin talvellakin.
Ei kai meillä nyt niin kovin suuria rahoja jostain dp-opetuksesta. Taitaa olla suurimmaksi osaksi ihan talkootyötä(?).

Hei haloo "rullakoutsi", kävisit nyt edes joskus katsomassa ihan oikeita rulliskisoja. Näkisit miten se kärkiporukka luistelee.

Lue lisää

En ole mikään jääpikaluisteluvalmentaja, vaikkei laji minulle täysin vieras ole. Minun täytynee kuitenkin ehkä valaista hieman historiaani. Aloitin näiden eri luistelutekniikoiden tutkimisen vuosia sitten, jolloin mielessä kävi opinnäytetyöprojektin tekeminen aiheesta. Tämä projekti kuitenkin osoittautui liian haastavaksi. Noin 10 vuotta sitten törmäsin samoihin ongelmiin tutkiessani näitä tekniikoita kuin mihin te olette nyt törmännyt. Juuri tämä oikean terminologian puute. Nähtyäni vuoden 1997 World Gamesit, viimein halusin tutustua oikeaan rullaluistelutekniikkaan ja tällöin juteltuani monien asiaatuntevien kanssa aloin vuosia kestäneen tutkimustyön johon käytin satoja tunteja. Tällöin tutuksi tuli monien tekniikkaa tutkivien tapa kutsua teidän käyttämää "underpush" - termiä toisella nimellä "pull", eli veto. Miksi näin? Koska monien tämän hetken ammattilaisluistelijoiden mielestä ei ole todellakaan olemassa kuin yksi potku. Nämä rullaluistelutekniikan eri versiot tuntuivat olevan vain uusia sovellutuksia tästä modernista 90-luvun puolivälin rullaluistelutekniikasta (voidaan kutsua esim nimellä "Marathon Stroke"), esimerkiksi Chad Hedrickin tekniikka, jota alettiin kutsua nimellä Chad, tämä on vain yksi sovellutus tästä "Marathon Stroke"-tekniikasta. Samoihin aikoihin tämä Chad-tekniikka esitettiin Fitness and speedskating timesissä Barry Publowin toimesta. Tässäkään tekniikassa ei ollut mitään uutta lisättävää "Marathon Strokeen". Tämä koko 90-luvun loppupuolisko olikin sitten näitten "Marathon Strokea" imitoivien tekniikoiden kulta-aikaa. Tällöin ainakin seuraavat herrat kuten Anrew Lowe ja Chris Hustler esittelivät omat versionsa. Kuitenkin nähtävillä oli että kyse näissäkin esityksissä oli niin yksinkertaisesta asiasta kuin painonsiirto ulkokantille. Tähän lisäisin vielä vähän modernin rullaluistelutekniikan historiasta sen verran että koko tekniikka on kehittynyt jo paljon ennen näiden herrojen kuten Hedrick ja Matzer aikoja. En todellakaan kiellä Hedrickin saavutuksia rullaluistelussa, mutta uskon että hänen luistelunsa olisi ollut parempaa käyttäen juuri tätä "marathon strokea" ilman turhia energiaa kuluttavia liikkeitä ylävartalolla. Sprinttitekniikan taitaa nämä muutkin suomen rullaluisteluvalmentajat erottavan selkeästi tästä kiermurteluhömpästä jota nämä suomen harrastelijat käyttävät.

rullakoutsi kirjoitti:

En ole mikään jääpikaluisteluvalmentaja, vaikkei laji minulle täysin vieras ole. Minun täytynee kuitenkin ehkä valaista hieman historiaani. Aloitin näiden eri luistelutekniikoiden tutkimisen vuosia sitten, jolloin mielessä kävi opinnäytetyöprojektin tekeminen aiheesta. Tämä projekti kuitenkin osoittautui liian haastavaksi. Noin 10 vuotta sitten törmäsin samoihin ongelmiin tutkiessani näitä tekniikoita kuin mihin te olette nyt törmännyt. Juuri tämä oikean terminologian puute. Nähtyäni vuoden 1997 World Gamesit, viimein halusin tutustua oikeaan rullaluistelutekniikkaan ja tällöin juteltuani monien asiaatuntevien kanssa aloin vuosia kestäneen tutkimustyön johon käytin satoja tunteja. Tällöin tutuksi tuli monien tekniikkaa tutkivien tapa kutsua teidän käyttämää "underpush" - termiä toisella nimellä "pull", eli veto. Miksi näin? Koska monien tämän hetken ammattilaisluistelijoiden mielestä ei ole todellakaan olemassa kuin yksi potku. Nämä rullaluistelutekniikan eri versiot tuntuivat olevan vain uusia sovellutuksia tästä modernista 90-luvun puolivälin rullaluistelutekniikasta (voidaan kutsua esim nimellä "Marathon Stroke"), esimerkiksi Chad Hedrickin tekniikka, jota alettiin kutsua nimellä Chad, tämä on vain yksi sovellutus tästä "Marathon Stroke"-tekniikasta. Samoihin aikoihin tämä Chad-tekniikka esitettiin Fitness and speedskating timesissä Barry Publowin toimesta. Tässäkään tekniikassa ei ollut mitään uutta lisättävää "Marathon Strokeen". Tämä koko 90-luvun loppupuolisko olikin sitten näitten "Marathon Strokea" imitoivien tekniikoiden kulta-aikaa. Tällöin ainakin seuraavat herrat kuten Anrew Lowe ja Chris Hustler esittelivät omat versionsa. Kuitenkin nähtävillä oli että kyse näissäkin esityksissä oli niin yksinkertaisesta asiasta kuin painonsiirto ulkokantille. Tähän lisäisin vielä vähän modernin rullaluistelutekniikan historiasta sen verran että koko tekniikka on kehittynyt jo paljon ennen näiden herrojen kuten Hedrick ja Matzer aikoja. En todellakaan kiellä Hedrickin saavutuksia rullaluistelussa, mutta uskon että hänen luistelunsa olisi ollut parempaa käyttäen juuri tätä "marathon strokea" ilman turhia energiaa kuluttavia liikkeitä ylävartalolla. Sprinttitekniikan taitaa nämä muutkin suomen rullaluisteluvalmentajat erottavan selkeästi tästä kiermurteluhömpästä jota nämä suomen harrastelijat käyttävät.

Lue lisää

jutussasi on se, että valmennettaviasi (siis ainakaan esittämälläsi tekniikalla luistelevia) näy edes näiden kotimaisten kilpailujen kärkiporukoissa. Nuo podiumipaikat ovat kyllä menneet aivan näitä harhaoppeja levittävien valmentajien urheilijoille. Olen senverran kisoja kiertänyt että ainakin luulin tietäväni näiden kärkinimien valmentajat (en siis väitä heitä lähemmin tuntevani). Profiilisi ei kyllä sovi heistä kehenkään.
Oliskohan se lopputyö kannattanut tehdä ihan kenttätyönä; vaikka se olisikin jäänyt kesken niin jotain hyödyllistä siitä olisi kuitenkin tarttunut.
Kirjoituksissasi esiinnyt rullaluistelun asiantuntijana (jopa oikein koutsina), viittaat "jo 10 vuotta sitten törmäämääsi ongelmaan", olet lukenut alan kirjoista hienoja nimikkeitä, vihjailet jopa alan tutkinnosta jne... Tässä on vaarana että joku ottaa teoriasi vakavasti, vaikka et esitä minkäänlaisia referenssejä koutsauksesta.
Nuo referenssit kannattaa esittää jos aikoo näinkin vahvasti kritisoida lajia.

Aikaisemmissa kommenteissasi kävit tiukasti kritisoimaan erästä valmentajaa joka varmaankin ihan aidosti piti juttujasi provoina. Jos olen käsittänyt oikein, niin tämä valmentaja toimii HTL:ssä joka on viimevuodet dominoinut suomalaista kilparullaluistelua. Epäsuorasti siis väität tietäväsi asiat häntä paremmin.
Referenssiessi täytyy siis olla muualla kuin Suomessa.
Maaimalla ei varmaankaan ole kovin monia kuvaamasi kaltaista yksipotkuista "Marathon Strokea" käyttävää maratonluistelijaa joten valmennettavasi luulisi löytyvän helposti.
Olisiko tämä/nämä luistelijat Bond-teamilla tiedossa? Moni varmaan haluaisi nähdä heidän luistelunsa vaikkapa videolta.

Pilli Pekki kirjoitti:

En tietenkään loukkaannu tms., jos ja kun joku on erimieltä kanssani. Ja jos olisin omista mielipiteistäni varma, niin en täällä muiden mielipiteitä tietenkään kyselisi.

Vesiperällä tarkoitin sitä, että en saanut mielestäni sinulta vastauksia (mielipiteitäsi) esittämiini kysymyksiin. No sen verran sain, että sisäpuristus tuottaa tehoa enemmän kuin 0 prosenttia. Haluaisin tietää vähän tarkemmin. Onko se oikean sisäpuristuksen tehontuotto 1%, 10%, 30% tai jopa yli 50 prosenttia?

Diplomi-insinööri on ainut, minun ja rullakoutsin lisäksi, kuka on "uskaltanut" arvioida sisäpuristuksen tehontuottoaan. Hän arvioi sen olevan 25 - 30 prosenttia.

Lue lisää

tietysti minulle kuulu, mutta eikös tuolla ollut jo vastaus kysymykseesi. Eli on puhdas makuasia miksi mitäkin puristusta kutsutaan. Puristusten tehot osaavalla luistelijalla ovat ne mitä hän kulloinkin tarvitsee, haluaa, tuntee parhaiten tilanteeseen sopivaksi tai muuten vain huvittaa.
Ei kai siinä mitään kiinteää prosenttia ole.
Jos et osaa muuta kuin mainitsemasi 100-0 suhteen niin se varmaankin on sinulle totuus ja paras tapa edetä. Joillakin on muitakin vaihtoehtoja.
Jos vastaus ei kelpaa niin voin vastata em valmentajan puolesta vaikka että tuo luku on "42" ;-) Pyri siihen!

rullakoutsi kirjoitti:

Minä kannatan ehdottomasti modernia rullaluistutekniikkaa, jossa paino siirretään korostuneesti liukuvan jalan päälle, jolloin saadaan dynaaminen ja rento vaihde luisteluun joka tekee rullaluistelusta jatkuvaa ja energiataloudellista. Toinen periaate josta en luovu on että potku lähtee rentona olevan jalan saavuttaessa liukuvan jalan tason ja luistimet melkein koskettavat toisiaan. Tällä tekniikalla on erittäin suuri ero perinteiseen tekniikkaan joka on nähtävissä juuri tässä "Kisavideo vuodelta 1990"-linkistä.

Siis tämä rullaluistelutekniikka josta minä puhun on dynaamista, ei turhia liikkeitä vartalolla, nopea ja aerodynaaminen luisteluasento, oikeat käsien liikeradat, tehokkaat oikeinajoitetut iskun omaiset potkut, jotka lähtevät tehokkaina suoraan vartalon alta, potkut eivät karkaa taakse. Tämä on nykyaikainen kilparullaluistelutekniikka joka vaatii hyvää motorista kykyä ja lihaskuntoa. Tässä tekniikassa on siis potkun jälkeinen latausvaihe, jolloin valmistaudutaan seuraavaan potkuun.

Lue lisää

Mitä mieltä olet Roseron tekniikasta tuolla videolla? Tarkoitatko nykyaikaisella dynaamisella tekniilla jotain tuon näköistä? (tässä ei tosin käytetä käsiä, vaan mennään rentoa matkavauhtia)

http://video.google.com/videoplay?docid=-4139684543343472296&q=shane dobbin&total=1&start=0&num=10&so=0&type=search&plindex=0

Omasta mielestäni hänen tekniikkansa on yksi maailman parhaimmista, yksinkertaisen tehokasta ja taloudellista. Vartalo pysyy koko ajan paketissa, varvas-polvi-hartialinja säilyy ja kisko osoittaa lähes suoraan eteenpäin koko puristuksen ajan.

-Teemu-

Teemu Ylänen kirjoitti:

Mitä mieltä olet Roseron tekniikasta tuolla videolla? Tarkoitatko nykyaikaisella dynaamisella tekniilla jotain tuon näköistä? (tässä ei tosin käytetä käsiä, vaan mennään rentoa matkavauhtia)

http://video.google.com/videoplay?docid=-4139684543343472296&q=shane dobbin&total=1&start=0&num=10&so=0&type=search&plindex=0

Omasta mielestäni hänen tekniikkansa on yksi maailman parhaimmista, yksinkertaisen tehokasta ja taloudellista. Vartalo pysyy koko ajan paketissa, varvas-polvi-hartialinja säilyy ja kisko osoittaa lähes suoraan eteenpäin koko puristuksen ajan.

-Teemu-

Lue lisää

Yläkroppa tekee mielestäni tuossakin koko ajan duunia vaikka homma on ikään kuin paketissa (kattokaa ny noita olkapäitä). Hyvän näköstä menoo..

Jusu-80 kirjoitti:

Yläkroppa tekee mielestäni tuossakin koko ajan duunia vaikka homma on ikään kuin paketissa (kattokaa ny noita olkapäitä). Hyvän näköstä menoo..

nimenomaan. Ja itseasiassa tuo kuvakulma ei kerro ihan koko totuutta siitä, miten voimakas ylävartalon runttaus sisäpuristuksen päälle todellisuudessa on. Ja vaikka ylävartalolla tehdään kovasti töitä, niin silti hartialinja on kokoajan kohtisuorassa vetoketjulinjan kanssa.

-Teemu-

rullakoutsi kirjoitti:

Minä kannatan ehdottomasti modernia rullaluistutekniikkaa, jossa paino siirretään korostuneesti liukuvan jalan päälle, jolloin saadaan dynaaminen ja rento vaihde luisteluun joka tekee rullaluistelusta jatkuvaa ja energiataloudellista. Toinen periaate josta en luovu on että potku lähtee rentona olevan jalan saavuttaessa liukuvan jalan tason ja luistimet melkein koskettavat toisiaan. Tällä tekniikalla on erittäin suuri ero perinteiseen tekniikkaan joka on nähtävissä juuri tässä "Kisavideo vuodelta 1990"-linkistä.

Siis tämä rullaluistelutekniikka josta minä puhun on dynaamista, ei turhia liikkeitä vartalolla, nopea ja aerodynaaminen luisteluasento, oikeat käsien liikeradat, tehokkaat oikeinajoitetut iskun omaiset potkut, jotka lähtevät tehokkaina suoraan vartalon alta, potkut eivät karkaa taakse. Tämä on nykyaikainen kilparullaluistelutekniikka joka vaatii hyvää motorista kykyä ja lihaskuntoa. Tässä tekniikassa on siis potkun jälkeinen latausvaihe, jolloin valmistaudutaan seuraavaan potkuun.

Lue lisää

pistele sitä pertsaa?

http://video.google.com/videoplay?docid=5916754282634947271

Teemu Ylänen kirjoitti:

Mitä mieltä olet Roseron tekniikasta tuolla videolla? Tarkoitatko nykyaikaisella dynaamisella tekniilla jotain tuon näköistä? (tässä ei tosin käytetä käsiä, vaan mennään rentoa matkavauhtia)

http://video.google.com/videoplay?docid=-4139684543343472296&q=shane dobbin&total=1&start=0&num=10&so=0&type=search&plindex=0

Omasta mielestäni hänen tekniikkansa on yksi maailman parhaimmista, yksinkertaisen tehokasta ja taloudellista. Vartalo pysyy koko ajan paketissa, varvas-polvi-hartialinja säilyy ja kisko osoittaa lähes suoraan eteenpäin koko puristuksen ajan.

-Teemu-

Lue lisää

koukeroista on meno, kaverin kroppa heiluu sivusuunnassa puoli metriä, luistimet jo toista metriä, eli kuljettu matka on huomattavan pitkä verrattuna suoraan linjaan.
Onko sillä merkitystä? Tuntuisi että jos tuon kaartelun saisi pienenemään niin kuljettu matka taittuisi lyhyemmässä ajassa, eli nopeus kasvaisi..

Teemu Ylänen kirjoitti:

Mitä mieltä olet Roseron tekniikasta tuolla videolla? Tarkoitatko nykyaikaisella dynaamisella tekniilla jotain tuon näköistä? (tässä ei tosin käytetä käsiä, vaan mennään rentoa matkavauhtia)

http://video.google.com/videoplay?docid=-4139684543343472296&q=shane dobbin&total=1&start=0&num=10&so=0&type=search&plindex=0

Omasta mielestäni hänen tekniikkansa on yksi maailman parhaimmista, yksinkertaisen tehokasta ja taloudellista. Vartalo pysyy koko ajan paketissa, varvas-polvi-hartialinja säilyy ja kisko osoittaa lähes suoraan eteenpäin koko puristuksen ajan.

-Teemu-

Lue lisää

Teemu, olet löytänyt hienon pätkän. Kevyttä ja tyylikästä menoa. Voisiko tuota kutsua myös maraton-dp:ksi? Kaikki tuntuu olevan kohdallaan. Suunnilleen noin haluaisin itsekin luistella.

Ehkä palaan tähän tekniikkapuoleen vielä, jos löytyy aikaa tulevalla viikolla.

WillieWeek kirjoitti:

koukeroista on meno, kaverin kroppa heiluu sivusuunnassa puoli metriä, luistimet jo toista metriä, eli kuljettu matka on huomattavan pitkä verrattuna suoraan linjaan.
Onko sillä merkitystä? Tuntuisi että jos tuon kaartelun saisi pienenemään niin kuljettu matka taittuisi lyhyemmässä ajassa, eli nopeus kasvaisi..

Lue lisää

Käytetty tekniikka voi olla koukeroisen näköistä. Ei se olekaan mitään suoraa kävelyä tai juoksua.

Loppujen lopuksi dp on yksinkertaista ja helppoa. Useimmiten ne (minäkin), jotka ovat opetelleet dp:tä, yrittävät jotain aivan liian monimutkaista ja koukeroista. Vain sen takia koska he näkevät silmillään koukeroita ja kiemuroita eivätkä niitä selkeitä ja suoria linjoja, joita vain saa tehdä dp:ssä.

Diego Roseron ja takanatulevan Shane Dobbinin tekniikka on kuin DP:n kirjan oppikirjasta. Kaikki dp-tekniikan perusosaset ovat täsmällisiä ja kohdallaan. Suoranaista huippua! Kun tekniikka on kohdallaan, niin kevyen näköisesti ikään kuin hölkäten mennään lujaa!:) Ja vauhti on "45-50 kilo per hour", kuten Diego kertoo eli enemmän tai vähemmän kilpailuvauhtia. Tekniikka pyritään pitämään rentona. Voimaa on kuitenkin paljon. Sen ymmärtää, kun kuulee äänekkään suhahduksen, kun luistin tulee maahan ja sisäpuristus alkaa.

Koukeroistako meno?

Kuitenkin meno on hyvin yksinkertaista. Pää pysyy lähes paikallaan. Ikäänkuin pää olisi ankkuroitu paikalleen ja vain vartalo heiluu kevyesti ja rytmikkäästi edestakaisin heilurin tavoin tuottaen suuren voiman puristuksiin. Puristukset lähtevät heilurin liikkeestä ylävartalosta lähtien. Kevyitä, kevyitä päästä ja ylävartalosta lähteviä impulsseja rytmikkäästi heilurin tahtiin, jotka tuottavat vähemmällä energian kulutuksella suuren voiman jalkoihin.

Kuljettu matkako pidempi kuin
suoraanluistellessa?

Matkanteko vain näyttää koukeroiselta ja pidemmältä. Ensinnäkin jalat pysyvät hyvin kasassa vierekkäin eivätkä leviä minnekään eivätkä tee mitään ylimääräisiä koukeroita. Vain sama rytmikäs liike vuorotellen jalan ulkokantille sisäpuristuksessa - sisäkantille ulkopuristuksessa - ja jalan rentouttava heilahdus taakse ja palautus puristavan jalan vierestä (polvet melkein hipovat toisiaan). Ja sama uudelleen. Periaatteessa vain nämä kolme vaihetta ilman mitään koukeroita.

Lisäksi luistimet osoittavat koko ajan menosuuntaan. Ei jälleenkään mitään koukeroa ei mitään ylimääräistä matkaa, koska luistimet ovat menosuunnassa. On aivan samaa missä luistin menee vaikka toisella puolella tietä, kun suunta on suoraan. Silloin matka ei pitene siitä. Diego ja Shane pitävat tiukasti kiinni siitä, että luistin ja jalka on koko ajan menosuunnassa.
Myös polvilumpio osoittaa aina eteen eikä sivulle tai minne milloinkin.

Lantio tulee pitää ns. suljettuna, jotta jalat pysyvät oikeissa linjoissa. Polvi on jalan ollessa taka-asennossaan toisen polven polvitaipeen tienoilla sivulta katsottuna ja edestä katsottuna polvet melkein "suutelevat" toisiaan (Hesari ;) mahtuu väliin). Rullasto osoittaa alas takana, josta se tulee suoraan menosuuntaan ulkokantille. DP on itseasiassa hyvin täsmällinen ja rytmikäs tekniikka.

Lantio painopisteessä

Diegon vartalon liikkeestä näkee, kuinka hyvin lantio on kaiken liikeen keskipisteessä. Lantiosta ohjataan sekä jalkojen että ylävartalon toimintaa. Lantio keinuu rytmikkäästi puoleta toiselle, koska lantio tuodaan vuorotellen koko painollaan kummankin jalan päälle. Ylävartalo seuraa lantion liikettä siten, että hartialinja pysyy lantiolinjan kanssa samansuuntaisena. Linjoissa ei tapahdu mitään ylimääräisiä tai väkinäisiä heilahduksia tai puserruksia. Kaikki toimii rennosti ja voimia säästävästi.

Ei mitään koukeroita eikä kiemurteluja saa olla!

Muitakin selkeitä linjoja kuin mitä mainittiin on selkeästi löydettävissä Diegon ja Shanen luistelussa. Olkapää-polvi-varvas-linja on suorana koko luistelun ajan. Se on tärkeimpiä linjoja. Siinäkään ei saa olla suuria kiemuroita. Linjan säilyminen takaa, että voima lähte ylävartalosta asti. Muuten voiman tuottaminen katoaa taivaan tuuliin. Lantiossa sijaitsee siis vartalon painopiste. Se on eräänlainen linjamies ja pitää huolehtii linjoista, että ne pysyvät suorina.

Lantio huolehtii tämän linjan avulla, jotta koko ylävartalo tulee vuorotellen jalan päälle (ulko- tai sisäkantille) täydellä painollaan. On vain hieman opeteltava hallitsemaan lantiotaan ja siirtelemään sitä rytmin mukaisesti. Vielä sivulta katsottuna on olemassa hartia-polvi-varvas pystysuora linja, jota ei etukulmasta pysty toteamaan.

Kun DP:n on opetellut kaiken pitäisi sujua kevyesti ja rytmikkäästi. Jos DP tuntuu väkinäiseltä ja se tuntuu vievän voimia, kaikki ei suju oikein. Jos se ei suju rytmikkäästi ja kevyesti, pitää tarkistaa tekniikkaansa. Sen pitäsi olla rentoa ja helppoa kuten Diegolla tällä videolla.

Topi_K on kai joskus sanonut, että luistelun tulisi sujua rytmikkäästi ikään kuin valsin tahtiin puolelta toiselle. Eikös Diego Rosero ja Shane Dobbin juuri noin mene. Onko jonkun mielestä valssi muka koukeroista? :)

karirh kirjoitti:

Käytetty tekniikka voi olla koukeroisen näköistä. Ei se olekaan mitään suoraa kävelyä tai juoksua.

Loppujen lopuksi dp on yksinkertaista ja helppoa. Useimmiten ne (minäkin), jotka ovat opetelleet dp:tä, yrittävät jotain aivan liian monimutkaista ja koukeroista. Vain sen takia koska he näkevät silmillään koukeroita ja kiemuroita eivätkä niitä selkeitä ja suoria linjoja, joita vain saa tehdä dp:ssä.

Diego Roseron ja takanatulevan Shane Dobbinin tekniikka on kuin DP:n kirjan oppikirjasta. Kaikki dp-tekniikan perusosaset ovat täsmällisiä ja kohdallaan. Suoranaista huippua! Kun tekniikka on kohdallaan, niin kevyen näköisesti ikään kuin hölkäten mennään lujaa!:) Ja vauhti on "45-50 kilo per hour", kuten Diego kertoo eli enemmän tai vähemmän kilpailuvauhtia. Tekniikka pyritään pitämään rentona. Voimaa on kuitenkin paljon. Sen ymmärtää, kun kuulee äänekkään suhahduksen, kun luistin tulee maahan ja sisäpuristus alkaa.

Koukeroistako meno?

Kuitenkin meno on hyvin yksinkertaista. Pää pysyy lähes paikallaan. Ikäänkuin pää olisi ankkuroitu paikalleen ja vain vartalo heiluu kevyesti ja rytmikkäästi edestakaisin heilurin tavoin tuottaen suuren voiman puristuksiin. Puristukset lähtevät heilurin liikkeestä ylävartalosta lähtien. Kevyitä, kevyitä päästä ja ylävartalosta lähteviä impulsseja rytmikkäästi heilurin tahtiin, jotka tuottavat vähemmällä energian kulutuksella suuren voiman jalkoihin.

Kuljettu matkako pidempi kuin
suoraanluistellessa?

Matkanteko vain näyttää koukeroiselta ja pidemmältä. Ensinnäkin jalat pysyvät hyvin kasassa vierekkäin eivätkä leviä minnekään eivätkä tee mitään ylimääräisiä koukeroita. Vain sama rytmikäs liike vuorotellen jalan ulkokantille sisäpuristuksessa - sisäkantille ulkopuristuksessa - ja jalan rentouttava heilahdus taakse ja palautus puristavan jalan vierestä (polvet melkein hipovat toisiaan). Ja sama uudelleen. Periaatteessa vain nämä kolme vaihetta ilman mitään koukeroita.

Lisäksi luistimet osoittavat koko ajan menosuuntaan. Ei jälleenkään mitään koukeroa ei mitään ylimääräistä matkaa, koska luistimet ovat menosuunnassa. On aivan samaa missä luistin menee vaikka toisella puolella tietä, kun suunta on suoraan. Silloin matka ei pitene siitä. Diego ja Shane pitävat tiukasti kiinni siitä, että luistin ja jalka on koko ajan menosuunnassa.
Myös polvilumpio osoittaa aina eteen eikä sivulle tai minne milloinkin.

Lantio tulee pitää ns. suljettuna, jotta jalat pysyvät oikeissa linjoissa. Polvi on jalan ollessa taka-asennossaan toisen polven polvitaipeen tienoilla sivulta katsottuna ja edestä katsottuna polvet melkein "suutelevat" toisiaan (Hesari ;) mahtuu väliin). Rullasto osoittaa alas takana, josta se tulee suoraan menosuuntaan ulkokantille. DP on itseasiassa hyvin täsmällinen ja rytmikäs tekniikka.

Lantio painopisteessä

Diegon vartalon liikkeestä näkee, kuinka hyvin lantio on kaiken liikeen keskipisteessä. Lantiosta ohjataan sekä jalkojen että ylävartalon toimintaa. Lantio keinuu rytmikkäästi puoleta toiselle, koska lantio tuodaan vuorotellen koko painollaan kummankin jalan päälle. Ylävartalo seuraa lantion liikettä siten, että hartialinja pysyy lantiolinjan kanssa samansuuntaisena. Linjoissa ei tapahdu mitään ylimääräisiä tai väkinäisiä heilahduksia tai puserruksia. Kaikki toimii rennosti ja voimia säästävästi.

Ei mitään koukeroita eikä kiemurteluja saa olla!

Muitakin selkeitä linjoja kuin mitä mainittiin on selkeästi löydettävissä Diegon ja Shanen luistelussa. Olkapää-polvi-varvas-linja on suorana koko luistelun ajan. Se on tärkeimpiä linjoja. Siinäkään ei saa olla suuria kiemuroita. Linjan säilyminen takaa, että voima lähte ylävartalosta asti. Muuten voiman tuottaminen katoaa taivaan tuuliin. Lantiossa sijaitsee siis vartalon painopiste. Se on eräänlainen linjamies ja pitää huolehtii linjoista, että ne pysyvät suorina.

Lantio huolehtii tämän linjan avulla, jotta koko ylävartalo tulee vuorotellen jalan päälle (ulko- tai sisäkantille) täydellä painollaan. On vain hieman opeteltava hallitsemaan lantiotaan ja siirtelemään sitä rytmin mukaisesti. Vielä sivulta katsottuna on olemassa hartia-polvi-varvas pystysuora linja, jota ei etukulmasta pysty toteamaan.

Kun DP:n on opetellut kaiken pitäisi sujua kevyesti ja rytmikkäästi. Jos DP tuntuu väkinäiseltä ja se tuntuu vievän voimia, kaikki ei suju oikein. Jos se ei suju rytmikkäästi ja kevyesti, pitää tarkistaa tekniikkaansa. Sen pitäsi olla rentoa ja helppoa kuten Diegolla tällä videolla.

Topi_K on kai joskus sanonut, että luistelun tulisi sujua rytmikkäästi ikään kuin valsin tahtiin puolelta toiselle. Eikös Diego Rosero ja Shane Dobbin juuri noin mene. Onko jonkun mielestä valssi muka koukeroista? :)

Lue lisää

Koukeroisen "näköistä" ?!?!?, miten luistimen vienti puolelta toiselle edes onnistuisi (pään ollessa paikallaan) ilman että luistinta ohjattaisiin kaareviin säteisiin eli koukeroihin. Ajatteles nyt. Jos luistin siirtyy ulkokantilta sisäkantille luistimen on liikuttava painopisteen ali toiselle puolelle jolloin luistin tekee liikkeen sivusuunnassa kuten videosta näet. MIkäli lantio pysyy paikallaan, jalat toimivat, eli ne joutuvat tekemään s-mutkaa lantion pysyessä paikallaan. Turha on väittää että luistimet eivät tee kiemuraa vaan menevät kokoajan suoraan eteenpäin. Videosta selvästi näkee että vaikka luistin on näennäisesti kohtisuorassa (sen kulma on niin pieni että näyttää että luistin menee vain suoraa), tosiasiassa luistimet liikkuvat sivusuunnassa yli metrin ja se pääkin näkyy liikkuvan vielä puolisen metriä eli luistimen kokonaiskiemura on puolitoista metriä. Ilman koukerointia luistinhan menisi aivan suoraan ja jalat pysyisivät paikallaan kuin tikku kakassa. Eli kyllä kuljettu matka on pidempi kuin täysin suora linja, koukerointia tapahtuu aina dpssä tai vastaavassa tekniikassa. Kun tätä kokeilee luistimilla, suurten koukeroitten tekeminen vie vauhtia pois, siksi koukeron on oltava juuri riittävä pientä ja tarpeeksi suurta, hyödyn ja kulutuksen balanssi on löydettävä kokeilemalla ja tunnustelemalla. Monihan vääntää sitä kourua niin pirusti tajuamatta että pelkkää energiaa kuluu kiemurteluun, ja vauhti laskee.
Rautalankamalli löytyy täältä jos ei teksti aukea:
http://s185.photobucket.com/albums/x117/TechSpec/?action=view¤t=heilua_keinua.jpg


Ja sitäpaitsi, videossa kaverit luistelevat korkean pakettiauton takana peilin edessä jolloin ilmanvastus on käytännössä nolla, ellei peräti imua, ei siis ihme että meno on helpon näköistä eikä pahemmin edes hengästytä. Toinen asia on sitten kun kyse on tositilanteesta eli pusketaan viidenkympin vauhdissa ilmaa halki.

Älkää antako tällaisten videoitten vetää teitä ihan höplästä, ei ne kaverit vedä leposykkeillä mitään viittäkymppiä tai viheltele siinä vauhdissa saati että tekniikka olisi noin hiotun oloista ja nätin helppoa tositilanteessa.

WillieWeek kirjoitti:

Koukeroisen "näköistä" ?!?!?, miten luistimen vienti puolelta toiselle edes onnistuisi (pään ollessa paikallaan) ilman että luistinta ohjattaisiin kaareviin säteisiin eli koukeroihin. Ajatteles nyt. Jos luistin siirtyy ulkokantilta sisäkantille luistimen on liikuttava painopisteen ali toiselle puolelle jolloin luistin tekee liikkeen sivusuunnassa kuten videosta näet. MIkäli lantio pysyy paikallaan, jalat toimivat, eli ne joutuvat tekemään s-mutkaa lantion pysyessä paikallaan. Turha on väittää että luistimet eivät tee kiemuraa vaan menevät kokoajan suoraan eteenpäin. Videosta selvästi näkee että vaikka luistin on näennäisesti kohtisuorassa (sen kulma on niin pieni että näyttää että luistin menee vain suoraa), tosiasiassa luistimet liikkuvat sivusuunnassa yli metrin ja se pääkin näkyy liikkuvan vielä puolisen metriä eli luistimen kokonaiskiemura on puolitoista metriä. Ilman koukerointia luistinhan menisi aivan suoraan ja jalat pysyisivät paikallaan kuin tikku kakassa. Eli kyllä kuljettu matka on pidempi kuin täysin suora linja, koukerointia tapahtuu aina dpssä tai vastaavassa tekniikassa. Kun tätä kokeilee luistimilla, suurten koukeroitten tekeminen vie vauhtia pois, siksi koukeron on oltava juuri riittävä pientä ja tarpeeksi suurta, hyödyn ja kulutuksen balanssi on löydettävä kokeilemalla ja tunnustelemalla. Monihan vääntää sitä kourua niin pirusti tajuamatta että pelkkää energiaa kuluu kiemurteluun, ja vauhti laskee.
Rautalankamalli löytyy täältä jos ei teksti aukea:
http://s185.photobucket.com/albums/x117/TechSpec/?action=view¤t=heilua_keinua.jpg


Ja sitäpaitsi, videossa kaverit luistelevat korkean pakettiauton takana peilin edessä jolloin ilmanvastus on käytännössä nolla, ellei peräti imua, ei siis ihme että meno on helpon näköistä eikä pahemmin edes hengästytä. Toinen asia on sitten kun kyse on tositilanteesta eli pusketaan viidenkympin vauhdissa ilmaa halki.

Älkää antako tällaisten videoitten vetää teitä ihan höplästä, ei ne kaverit vedä leposykkeillä mitään viittäkymppiä tai viheltele siinä vauhdissa saati että tekniikka olisi noin hiotun oloista ja nätin helppoa tositilanteessa.

Lue lisää

Ei taida olla tämä asia ihan helppo. Mutta tehdään se vähän helpommaksi ymmärtää, niin päästään tästä kansanomaisesta sanasta "kiemurtelu" pois. Käärme kyllä kiemurtelee. Mutta dp-luistelijalla on yksinkertaiset mutta tiukat linjat, joita noudattaessaan luistelu muuttuu helpoksi ja kevyeksi (tämäkin suhteellinen asia).

Eräs suunta joka on jäänyt aikaisemmin sanomatta on puristuksen suunta. Se ei itse asiassa ole sivulle, vaan suoraan alas. Miten tämäkin voi olla mahdollista? Jälleen tämä asia nähdään helposti väärin. Linjan täytyy tässäkin pysyä suorassa: olkapää - suoliluu - polvi - varvas -linja ei ole enää suorassa, jos puristetaan tästä linjasta sivuun. Tämän linjan tärkeitä pisteitä sanotaan huomiopisteiksi. Puristus tapahtuu aina tämän tärkeän linjan suuntaisesti. Silloin puristus tapahtuu vartaloon nähden ikään kuin alas, vaikka vartalo heilahteleekin sivulle. Näin sen itse ymmärrän.

Sekin on harhanäky, että kuljettu matka pitenee, jos jalat tekevät S-mutkaa. 42km = 42km. Maraton on samanmittainen eikä pitene mihinkään. Mutta jalka ei tee ollenkaan S-mutkia. Ei edes slalomissa.

Matka mitataan luistelijasta, kun luistelija siirtyy paikasta toiseen. Jalat tekevät omaa liikettään, luisteluliikettä. Samoin kädet. Luistimen pyörät taas tekevät omaa liikettään. S-liikkeen tekevät pyörät oman mekaanisen liikkeen tuloksena.

Seuraavanlainen kuvio tulee pyöristä maahan, mutta edes se ei kuvaa jalkojen matkaa. Jalat kulkevat ruumiin mukana maratonilla 42km ei enempää, ei vähempää.

http://home1.gte.net/pjbemail/chaddptrax.gif

Jalat tekevät ihan omaa liikettään, enemmänkin ympyrän mallista kuviota ylhäältä päin katsoen. Liikkeestä osa tapahtuu maassa ja osa ilmassa. Edestä katsoen jalat siis vain heilahtelevat sivuttain. Sivulta katsoen jalat heiluvat (näyttävät heiluvan) enemmänkin eteen ja taakse. Seuraavassa videossa näkyy jalkojen liike todellisena liikkeenä ylhäältäkäsin.

http://video.google.com/videoplay?docid=-5192330502347719324

Sama kuvio nähdään seuraavalla sivulla:

http://www.rollertv.com/roller/accueil.php?NUM=109&&ACTION=VIDEOS&&TRACE=Videos

Näistä erilaisista liikkeistä ei matkaa voida mitata. Sen sijaan näistä liikkeistä arvioidaan rullaluistelussa dp:n suoritusta oikeiden linjojen mukaisesti.

Mutta miten tulee S-kuvio luistimista dp:ssä? Se tulee pelkästään pyörien ja tien kosketuspinnasta kovassa vauhdissa pyörien pyöriessä kehän osuessa maahan vajaan sekunnin aikana. S-kuvion mutkat tulevat siitä mihin kohtaan luistin osuu maahan keskilinjaan nähden ja siitä minkälainen heiluriliike dp:stä syntyy kullakin luistelijalla.

Vielä eräs kuva:

http://video.google.com/videoplay?docid=5142949557960193196

Auton perässä luistelulla on oma tarkoitus. Siinä päästään kovavauhtiseen (ylivauhtiseen) harjoitukseen ja opitaan pitämään tekniikka kasassa korkeissa vauhdeissa. Auton perässä olevassa peilistä voi korjata virheellistä tekniikkaa, esim. vääriä linjoja.

karirh kirjoitti:

Ei taida olla tämä asia ihan helppo. Mutta tehdään se vähän helpommaksi ymmärtää, niin päästään tästä kansanomaisesta sanasta "kiemurtelu" pois. Käärme kyllä kiemurtelee. Mutta dp-luistelijalla on yksinkertaiset mutta tiukat linjat, joita noudattaessaan luistelu muuttuu helpoksi ja kevyeksi (tämäkin suhteellinen asia).

Eräs suunta joka on jäänyt aikaisemmin sanomatta on puristuksen suunta. Se ei itse asiassa ole sivulle, vaan suoraan alas. Miten tämäkin voi olla mahdollista? Jälleen tämä asia nähdään helposti väärin. Linjan täytyy tässäkin pysyä suorassa: olkapää - suoliluu - polvi - varvas -linja ei ole enää suorassa, jos puristetaan tästä linjasta sivuun. Tämän linjan tärkeitä pisteitä sanotaan huomiopisteiksi. Puristus tapahtuu aina tämän tärkeän linjan suuntaisesti. Silloin puristus tapahtuu vartaloon nähden ikään kuin alas, vaikka vartalo heilahteleekin sivulle. Näin sen itse ymmärrän.

Sekin on harhanäky, että kuljettu matka pitenee, jos jalat tekevät S-mutkaa. 42km = 42km. Maraton on samanmittainen eikä pitene mihinkään. Mutta jalka ei tee ollenkaan S-mutkia. Ei edes slalomissa.

Matka mitataan luistelijasta, kun luistelija siirtyy paikasta toiseen. Jalat tekevät omaa liikettään, luisteluliikettä. Samoin kädet. Luistimen pyörät taas tekevät omaa liikettään. S-liikkeen tekevät pyörät oman mekaanisen liikkeen tuloksena.

Seuraavanlainen kuvio tulee pyöristä maahan, mutta edes se ei kuvaa jalkojen matkaa. Jalat kulkevat ruumiin mukana maratonilla 42km ei enempää, ei vähempää.

http://home1.gte.net/pjbemail/chaddptrax.gif

Jalat tekevät ihan omaa liikettään, enemmänkin ympyrän mallista kuviota ylhäältä päin katsoen. Liikkeestä osa tapahtuu maassa ja osa ilmassa. Edestä katsoen jalat siis vain heilahtelevat sivuttain. Sivulta katsoen jalat heiluvat (näyttävät heiluvan) enemmänkin eteen ja taakse. Seuraavassa videossa näkyy jalkojen liike todellisena liikkeenä ylhäältäkäsin.

http://video.google.com/videoplay?docid=-5192330502347719324

Sama kuvio nähdään seuraavalla sivulla:

http://www.rollertv.com/roller/accueil.php?NUM=109&&ACTION=VIDEOS&&TRACE=Videos

Näistä erilaisista liikkeistä ei matkaa voida mitata. Sen sijaan näistä liikkeistä arvioidaan rullaluistelussa dp:n suoritusta oikeiden linjojen mukaisesti.

Mutta miten tulee S-kuvio luistimista dp:ssä? Se tulee pelkästään pyörien ja tien kosketuspinnasta kovassa vauhdissa pyörien pyöriessä kehän osuessa maahan vajaan sekunnin aikana. S-kuvion mutkat tulevat siitä mihin kohtaan luistin osuu maahan keskilinjaan nähden ja siitä minkälainen heiluriliike dp:stä syntyy kullakin luistelijalla.

Vielä eräs kuva:

http://video.google.com/videoplay?docid=5142949557960193196

Auton perässä luistelulla on oma tarkoitus. Siinä päästään kovavauhtiseen (ylivauhtiseen) harjoitukseen ja opitaan pitämään tekniikka kasassa korkeissa vauhdeissa. Auton perässä olevassa peilistä voi korjata virheellistä tekniikkaa, esim. vääriä linjoja.

Lue lisää

Kai nyt itsekin näet että ei se yläruumis pysy paikallaan lantion kohdalta vaan liikkuu sivusuunnassa puoli metriä, tämä taas tarkoittaa että luistelija kiemustelee vaikka kuinka jalat toimivat alla, Oletko jotensakin sokea havaitsemaan tätä?

Kuvittele maahan suora viiva ja luistele niin että lantiosi pysyy tasantarkkaan viivan keskellä, silloin liike on suoraan eteen, noissa videoissa kaikki ylittäisivät joka potkulla keskiviivan, jolloin luistelusta tulee kiemustelua.

Tiedän tasantarkaan miksi auton takana luistellaan, sinä vaan et näytä ymmärtävän miksi tuo tekniikka kaverien tekemänä näyttikin niin helpolta, tietenkin siksi että auton takana ei ilmanvastusta ole, on helppo keskittyä vain tekniikkaan kun kovaa rasitusta ei ole. Laitetaan kaverit luistelemaan samaa vauhtia ilman vetoautoa niin katsotaan miten sitten kiemurrellaan ja juttu luistaa ja on niiiin helpon näköistä.

WillieWeek kirjoitti:

koukeroista on meno, kaverin kroppa heiluu sivusuunnassa puoli metriä, luistimet jo toista metriä, eli kuljettu matka on huomattavan pitkä verrattuna suoraan linjaan.
Onko sillä merkitystä? Tuntuisi että jos tuon kaartelun saisi pienenemään niin kuljettu matka taittuisi lyhyemmässä ajassa, eli nopeus kasvaisi..

Lue lisää

...jotain on annettava, että jotain saa, eikös niin? Silloinhan ei luistelijan kroppa kiemurtele eikä heilu puolelta toiselle, kun hän laskee luistimet rinnakkain alamäkeä. Mutta kun alamäki loppuu, on pantava hihat heilumaan, ja siinä samassa heiluteltava vähän muitakin paikkoja, jos meinaa eteenpäin mennä. Vaihtoehtona on olla ihan heilumatta paikallaan, mutta se ei kai ole luistelun tarkoitus?

Eipä näytä pikaluistelijoidenkaan kroppa menevän suoraa viivaa pitkin, kun vähän netistä noita videoita tarkastelin. Kai siinä väkisinkin syntyy sivuttaista liikettä, kun pitää sinne sivulle potkaista, ja heti kohta perään toiselle puolelle. Eli jos ei tasaliukua halua mennä, niin sivuttaisliikettä tulee. Tasaliuku onnistuu alamäkeen, moottorin avulla tai sauvoilla. Mutta se voimantuotto saa aikaan sivuttaisliikettä. Perinteisessä tyylissä se on ehkä pienempää. Tuplapotkussa kun sama jalka tuottaa voimaa kahteen eri suuntaan tapahtuvilla puristuksilla, niin kai se on luonnollista, että sivuttaisliike on isompaa kuin perinteisessä...Näyttää kuitenkin aika moni huippuluistelija valinneen sen "kiemurtelevan tekniikan" - tuskin valinnan tarkoituksena on ollut antaa tasoitusta kilpaveikoille.

TommiN kirjoitti:

...jotain on annettava, että jotain saa, eikös niin? Silloinhan ei luistelijan kroppa kiemurtele eikä heilu puolelta toiselle, kun hän laskee luistimet rinnakkain alamäkeä. Mutta kun alamäki loppuu, on pantava hihat heilumaan, ja siinä samassa heiluteltava vähän muitakin paikkoja, jos meinaa eteenpäin mennä. Vaihtoehtona on olla ihan heilumatta paikallaan, mutta se ei kai ole luistelun tarkoitus?

Eipä näytä pikaluistelijoidenkaan kroppa menevän suoraa viivaa pitkin, kun vähän netistä noita videoita tarkastelin. Kai siinä väkisinkin syntyy sivuttaista liikettä, kun pitää sinne sivulle potkaista, ja heti kohta perään toiselle puolelle. Eli jos ei tasaliukua halua mennä, niin sivuttaisliikettä tulee. Tasaliuku onnistuu alamäkeen, moottorin avulla tai sauvoilla. Mutta se voimantuotto saa aikaan sivuttaisliikettä. Perinteisessä tyylissä se on ehkä pienempää. Tuplapotkussa kun sama jalka tuottaa voimaa kahteen eri suuntaan tapahtuvilla puristuksilla, niin kai se on luonnollista, että sivuttaisliike on isompaa kuin perinteisessä...Näyttää kuitenkin aika moni huippuluistelija valinneen sen "kiemurtelevan tekniikan" - tuskin valinnan tarkoituksena on ollut antaa tasoitusta kilpaveikoille.

Lue lisää

Turhaan saivartelet mäenlaskulla tai moottoroiduilla luistimilla.
Turha on Karih:n jankuttaaa että menossa ei ole kiemuraa vaan meno on ihan suoraa, sokea sikakin näkee ja tajuaa että eihän tuplapotkumikälie-tekniikalla mitään suoraa linjaa mennä vaan meno on vähempi-enempi kiemuraa, koko kroppa kiemurtelee S-kurvia, sehän on ominaista koko dpmikälie-tekniikalle. Jos haluaa mennä piikkisuoraan eteenpäin niin tekniikka lähenee ylikorostettua pikaluistelutekniikkaa.

WillieWeek kirjoitti:

Turhaan saivartelet mäenlaskulla tai moottoroiduilla luistimilla.
Turha on Karih:n jankuttaaa että menossa ei ole kiemuraa vaan meno on ihan suoraa, sokea sikakin näkee ja tajuaa että eihän tuplapotkumikälie-tekniikalla mitään suoraa linjaa mennä vaan meno on vähempi-enempi kiemuraa, koko kroppa kiemurtelee S-kurvia, sehän on ominaista koko dpmikälie-tekniikalle. Jos haluaa mennä piikkisuoraan eteenpäin niin tekniikka lähenee ylikorostettua pikaluistelutekniikkaa.

Lue lisää

Olemme asioista eri mieltä. Puolestani haluan kiittää hyvistä vastauksista. Ei kannata jatkaa pidemmälle tätä keskustelua ellet tuo esille jotain uutta ja oleellista ja TommiN tuossa sanoo myös kaiken olennaisen, minkä itsekin haluaisin sanoa.

Yhä uudelleen toistan, että Roseron ja Dobbinin tyyli sopisi yksinkertaisuudessaan ja helpoudessaan/rentoudessaan opetusvideolle. Esimerkiksi Yann Guyarder tyyli on hieman monimutkaisempaa (linkki tähän RollerTV:n sivulle edellisessä viestissäni). Ei mikään tekniikka ole mutkatonta (esim. korkeus, keihäs, taitoluistelu ja jääkiekossa vasta kiemuroita onkin). Mutta Roserolta löytyvät nuo yksinkertaiset peruslinjat kuten Teemukin aikaisemmin totesi.

Lopuksi: kun eivät luistelulinjat kiinnosta, oletko perinteisen hiihtäjä? ;)

karirh kirjoitti:

Olemme asioista eri mieltä. Puolestani haluan kiittää hyvistä vastauksista. Ei kannata jatkaa pidemmälle tätä keskustelua ellet tuo esille jotain uutta ja oleellista ja TommiN tuossa sanoo myös kaiken olennaisen, minkä itsekin haluaisin sanoa.

Yhä uudelleen toistan, että Roseron ja Dobbinin tyyli sopisi yksinkertaisuudessaan ja helpoudessaan/rentoudessaan opetusvideolle. Esimerkiksi Yann Guyarder tyyli on hieman monimutkaisempaa (linkki tähän RollerTV:n sivulle edellisessä viestissäni). Ei mikään tekniikka ole mutkatonta (esim. korkeus, keihäs, taitoluistelu ja jääkiekossa vasta kiemuroita onkin). Mutta Roserolta löytyvät nuo yksinkertaiset peruslinjat kuten Teemukin aikaisemmin totesi.

Lopuksi: kun eivät luistelulinjat kiinnosta, oletko perinteisen hiihtäjä? ;)

Lue lisää

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

WillieWeek kirjoitti:

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

Lue lisää

siihen kirjoitteluun. Asiat asioina. Jollei siihen ole kykyjä, niin silloin on parempi olla kirjoittamatta, sillä henkilökohtaisuuksiin meneminen on todella epäkypsää toimintaa.

Sehän on vain hyvä, että eriäviäkin mielipiteitä on. Uusia viestejä pukkaa rullaluistelun alle kuin sieniä sateella. Mitä keskustelua se sellainen on, että kaikki nyökkäävät ja hymistelevät toisilleen.

WillieWeek kirjoitti:

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

Lue lisää

siihen kirjoitteluun. Asiat asioina. Jollei siihen ole kykyjä, niin silloin on parempi olla kirjoittamatta, sillä henkilökohtaisuuksiin meneminen on todella epäkypsää toimintaa.

Sehän on vain hyvä, että eriäviäkin mielipiteitä on. Uusia viestejä pukkaa rullaluistelun alle kuin sieniä sateella. Mitä keskustelua se sellainen on, että kaikki nyökkäävät ja hymistelevät toisilleen.

WillieWeek kirjoitti:

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

Lue lisää

Ei ollut tarkoitus loukata, mutta en olisi löytänyt tähän juttuun uutta järkevää sanottavaa...

karirh kirjoitti:

Ei ollut tarkoitus loukata, mutta en olisi löytänyt tähän juttuun uutta järkevää sanottavaa...

oli tarkoitettu lähinnä WillieWeekille

WillieWeek kirjoitti:

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

Lue lisää

mutta olet kuitenkin kehittynyt. Viime kesänä ylitit rajan vähän väliä, mutta tänä kesänä olen havainnut vain muutaman rajan ylityksen kohdallasi. Suunta on siis oikea.

Nopeuttaaksesi vielä kehitystäsi, suosittelen, että luet rullakoutsin kirjoitukset. Rullakoutsi osaa olla tyylikkäästi erimieltä!

WillieWeek kirjoitti:

Turhaan saivartelet mäenlaskulla tai moottoroiduilla luistimilla.
Turha on Karih:n jankuttaaa että menossa ei ole kiemuraa vaan meno on ihan suoraa, sokea sikakin näkee ja tajuaa että eihän tuplapotkumikälie-tekniikalla mitään suoraa linjaa mennä vaan meno on vähempi-enempi kiemuraa, koko kroppa kiemurtelee S-kurvia, sehän on ominaista koko dpmikälie-tekniikalle. Jos haluaa mennä piikkisuoraan eteenpäin niin tekniikka lähenee ylikorostettua pikaluistelutekniikkaa.

Lue lisää

Nyt olisi mahdollista opiskella kiemurtelua.
http://www.luisteluliitto.fi/artikkeliarkisto/?num=15508

hkhjgkh kirjoitti:

Nyt olisi mahdollista opiskella kiemurtelua.
http://www.luisteluliitto.fi/artikkeliarkisto/?num=15508

Lue lisää

Eiköhä tuossa tarkoteta valmentajien koulutusta eikä mitää kurssia luistelijoille. Hyvä juttu kyl tällane koulutus. Toivottavasti täällä aktiivisesti väitelleet valmentajat on paikalla.

WillieWeek kirjoitti:

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

Lue lisää

tarve näyttää joillekin olevan elämää suurempi asia.
Tarve menee niin pitkälle että vaihdat aiheen kieliopilliseksi. Pakenet siis tekstin kirjaimellisen (literal) tulkinnan taakse vaikka ehkä jo oivalsit mitä nuo oikeasti dp:tä osaavat tarkoittavat "suoraviivaisuudella".
Nyt jo kirjoitatkin: "lantio liikkuu sivusuunnassa".

Kaikille vähänkin fysiikkaa tunteville on selvää että tuo sivuttainen liike on se hinta mikä maksetaan luistelutekniikan (joko jäätekniikan tai dp:n)käyttämisestä etenemiseen.

Perinteisen hiihdossa, juoksemisessa, potkukelkailussa jne eteneminen on kyllä suoraviivaista, mutta siellä esim luisteluhiihto on mennyt nopeudessa pertsan ohi, vaikka sivuttaisliikettä tulee rutkasti lisää. Lihaksen toimintanopeudella kun on rajansa joten joten fysiikasta tuttuja asiota (ks vipu/kalteva pinta) on otettu hyötykäyttöön. (Tämän luulisi olevan kaikille selvää mutta pistetään se nyt vielä kertauksen vuoksi.)

Kun dp:tä tunteva puhuu kiemurtelusta, hän yleensä tarkoittaa sitä että kehon eri osat eivät pysy ns paketissa vaan vartalo kiemurtelee. Tämä on tekniikkavirhe, kun taas tuo vartalon sivuttaisliike kuuluu asiaan sekä jäätekniikassa että kaikissa oikein suoritetuissa rullatekniikoissa. Kaksoispuristuksessa sivuttaisliike on luonnollisesti hieman suurempi kuin jäätekniikassa johtuen siitä että kahden puristuksen yhteispituus on jonkinverran suurempi kuin yhden.

Asiantuntijalle nuo asiat ovat täysin selviä eikä niitä tarvitse papukaijamaisesti jankuttaa. (Vai luuletko kaikkitietäväisyydessäsi ettei esimerkiksi Teemu olisi havainnut videolla vartalon sivuttaisliikettä?)

Kari halusi juuri lopettaa tuon tasoisen triviaalikeskustelun ja käyttää aikaansa mieluummin itse alkuperäiseen asiaan.

Karin iästä ja hiustenkasvusta en osaa sanoa mitään, mutta ainakin hän on tutkinut paljon oikeita asioita.

Vaikka ehkä omaatkin tuuhean kuontalon ei se kyllä kovin paljon näytä auttavan näissä kirjoitusasioissa.
Toivottavasti tämä kirjoitukseni auttaa sinua ymmärtämään mistä täällä on keskusteltu ja siten voit ehkä saada tästä keskustelusta jotain irti.

Se että ei ymmärrä jonkin asiantuntijan kirjoitusta ei automaattisesti tee kyseisestä asiantuntijasta typerää. Peiliin katsomisen jälkeen suoritetu pieni henkinen ponnistus auttaa usein näissä asioissa.

olemisen kirjoitti:

tarve näyttää joillekin olevan elämää suurempi asia.
Tarve menee niin pitkälle että vaihdat aiheen kieliopilliseksi. Pakenet siis tekstin kirjaimellisen (literal) tulkinnan taakse vaikka ehkä jo oivalsit mitä nuo oikeasti dp:tä osaavat tarkoittavat "suoraviivaisuudella".
Nyt jo kirjoitatkin: "lantio liikkuu sivusuunnassa".

Kaikille vähänkin fysiikkaa tunteville on selvää että tuo sivuttainen liike on se hinta mikä maksetaan luistelutekniikan (joko jäätekniikan tai dp:n)käyttämisestä etenemiseen.

Perinteisen hiihdossa, juoksemisessa, potkukelkailussa jne eteneminen on kyllä suoraviivaista, mutta siellä esim luisteluhiihto on mennyt nopeudessa pertsan ohi, vaikka sivuttaisliikettä tulee rutkasti lisää. Lihaksen toimintanopeudella kun on rajansa joten joten fysiikasta tuttuja asiota (ks vipu/kalteva pinta) on otettu hyötykäyttöön. (Tämän luulisi olevan kaikille selvää mutta pistetään se nyt vielä kertauksen vuoksi.)

Kun dp:tä tunteva puhuu kiemurtelusta, hän yleensä tarkoittaa sitä että kehon eri osat eivät pysy ns paketissa vaan vartalo kiemurtelee. Tämä on tekniikkavirhe, kun taas tuo vartalon sivuttaisliike kuuluu asiaan sekä jäätekniikassa että kaikissa oikein suoritetuissa rullatekniikoissa. Kaksoispuristuksessa sivuttaisliike on luonnollisesti hieman suurempi kuin jäätekniikassa johtuen siitä että kahden puristuksen yhteispituus on jonkinverran suurempi kuin yhden.

Asiantuntijalle nuo asiat ovat täysin selviä eikä niitä tarvitse papukaijamaisesti jankuttaa. (Vai luuletko kaikkitietäväisyydessäsi ettei esimerkiksi Teemu olisi havainnut videolla vartalon sivuttaisliikettä?)

Kari halusi juuri lopettaa tuon tasoisen triviaalikeskustelun ja käyttää aikaansa mieluummin itse alkuperäiseen asiaan.

Karin iästä ja hiustenkasvusta en osaa sanoa mitään, mutta ainakin hän on tutkinut paljon oikeita asioita.

Vaikka ehkä omaatkin tuuhean kuontalon ei se kyllä kovin paljon näytä auttavan näissä kirjoitusasioissa.
Toivottavasti tämä kirjoitukseni auttaa sinua ymmärtämään mistä täällä on keskusteltu ja siten voit ehkä saada tästä keskustelusta jotain irti.

Se että ei ymmärrä jonkin asiantuntijan kirjoitusta ei automaattisesti tee kyseisestä asiantuntijasta typerää. Peiliin katsomisen jälkeen suoritetu pieni henkinen ponnistus auttaa usein näissä asioissa.

Lue lisää

Elämää suurempia,heh. Ei todellakaan kannata jankuttaa asioita vastaan jotka on päivänselviä, siksi ei voi kun ihmetellä miten 'Kari' voi jankuttaa luistelun olevan suoraviivaista, eikä kiemuroita esiinny vaikka sokea sikakin näkee että näin ei ollut videossa eikä kenenkään muunkaan dp tekniikassa.

Koskaan ei karille tullut mieleenkään myöntää että luistelun kiemurointi kuuluu dp-asiaan, vaikka JUURI MINÄ asiasta huomautin pari viestiä sitten (lue sieltä), mutta ei, "deepee vaan on suoraan eteenpäin vievää eikä matka pitene ollenkaan kun ei kerran kiemuroita ole jne jne". Sitten alkaa venkoilu että "kyllä jääkiekossa on kiemuroita, deepeessä ei ole", ja tätä jankkaamista ja lapsellista naljailua jatkuu viestistä toiseen.

"kun dp:tä tunteva puhuu kiemurtelusta jne jne.." katin kontit, äskeisessä keskustelussa nimenomaan osoitin että videossa keho liikkuu sivusuunnassa, kukaan ei puhunut "paketin kasassa pysymisestä" vaan sivutaisliikkeestä, täysjärkinen ihminen tajuaa kyllä mitä tarkoittaa vartalon sivuttaisliike ilman että tarvitsee selittää mitä suomen kieli tarkoittaa. Tätä vaan ei halua toinen osapuoli myöntää koska "deepee on täydellistä upeaa mahtavaa kevyttä helppoa, nopeaa, rytmikästä jne. lapsellista nähdä asiat vain positiivisena, kuten tuo nähty pakun takana luistelun helppouskin.

Suoraviivaisuus, mitähän sinä käsität suoraviivaisuudella? minulle suoraviivaisuus on menosuuntaan nähden suoraviivaista etenemistä paikasta A paikkaan B, vailla mutkia, kiemuroita. Sinulle suoraviivaisuus on jotain muuta(?), abstrakti ja suhteellinen käsite etkä voi asialle edes antaa määritettä kuten voi suoraviivaiselle etenemiselle.

Ai lähdit sinäkin referoimaan WIC-kiertäjiin!?, Kun jonkun ammattilaisen saa sidottua kuvitelmissaan puolelleen niin onkin jo iso voittaja, hip hurraa, milloin opit seisomaan omilla jaloillasi?

Jos täällä joku on asiantuntija niin se on hän joka hallitsee tekniikan käytännössä ja pystyy kehittymään teknisesti nopeammaksi ja tuntee miten ja mistä syntyy tehokkuus ja hyötysuhde. Se joka töräyttelee maailmalle teorioita, teknistä hölynpölyä, kitisee termistöstä, vailla motorisia lahjoja analysoida tehon ja tekemisen suhdetta käytännössä, on kyvytön teoreetikko ja sellaisena pysyy. Juuri nämä kaljuuntuvat Mister asiantuntijateoreetikkoharrastajat ovat käytännön kyvyttömyydessään parhaita selittelijöitä ja osaajia, heitä teoreetikkoja näkyy palvovan yksi jos toinenkin 'heikkouskoinen'.

WillieWeek kirjoitti:

Elämää suurempia,heh. Ei todellakaan kannata jankuttaa asioita vastaan jotka on päivänselviä, siksi ei voi kun ihmetellä miten 'Kari' voi jankuttaa luistelun olevan suoraviivaista, eikä kiemuroita esiinny vaikka sokea sikakin näkee että näin ei ollut videossa eikä kenenkään muunkaan dp tekniikassa.

Koskaan ei karille tullut mieleenkään myöntää että luistelun kiemurointi kuuluu dp-asiaan, vaikka JUURI MINÄ asiasta huomautin pari viestiä sitten (lue sieltä), mutta ei, "deepee vaan on suoraan eteenpäin vievää eikä matka pitene ollenkaan kun ei kerran kiemuroita ole jne jne". Sitten alkaa venkoilu että "kyllä jääkiekossa on kiemuroita, deepeessä ei ole", ja tätä jankkaamista ja lapsellista naljailua jatkuu viestistä toiseen.

"kun dp:tä tunteva puhuu kiemurtelusta jne jne.." katin kontit, äskeisessä keskustelussa nimenomaan osoitin että videossa keho liikkuu sivusuunnassa, kukaan ei puhunut "paketin kasassa pysymisestä" vaan sivutaisliikkeestä, täysjärkinen ihminen tajuaa kyllä mitä tarkoittaa vartalon sivuttaisliike ilman että tarvitsee selittää mitä suomen kieli tarkoittaa. Tätä vaan ei halua toinen osapuoli myöntää koska "deepee on täydellistä upeaa mahtavaa kevyttä helppoa, nopeaa, rytmikästä jne. lapsellista nähdä asiat vain positiivisena, kuten tuo nähty pakun takana luistelun helppouskin.

Suoraviivaisuus, mitähän sinä käsität suoraviivaisuudella? minulle suoraviivaisuus on menosuuntaan nähden suoraviivaista etenemistä paikasta A paikkaan B, vailla mutkia, kiemuroita. Sinulle suoraviivaisuus on jotain muuta(?), abstrakti ja suhteellinen käsite etkä voi asialle edes antaa määritettä kuten voi suoraviivaiselle etenemiselle.

Ai lähdit sinäkin referoimaan WIC-kiertäjiin!?, Kun jonkun ammattilaisen saa sidottua kuvitelmissaan puolelleen niin onkin jo iso voittaja, hip hurraa, milloin opit seisomaan omilla jaloillasi?

Jos täällä joku on asiantuntija niin se on hän joka hallitsee tekniikan käytännössä ja pystyy kehittymään teknisesti nopeammaksi ja tuntee miten ja mistä syntyy tehokkuus ja hyötysuhde. Se joka töräyttelee maailmalle teorioita, teknistä hölynpölyä, kitisee termistöstä, vailla motorisia lahjoja analysoida tehon ja tekemisen suhdetta käytännössä, on kyvytön teoreetikko ja sellaisena pysyy. Juuri nämä kaljuuntuvat Mister asiantuntijateoreetikkoharrastajat ovat käytännön kyvyttömyydessään parhaita selittelijöitä ja osaajia, heitä teoreetikkoja näkyy palvovan yksi jos toinenkin 'heikkouskoinen'.

Lue lisää

Kaikki on suhteellista, myöskin tuo suoraviivaisuus!
Käsittääkseni rullaluistelussa hyvin harvoin kilpaillaan suoraviivaisessa etenemisessä paikasta A paikkaan B kuten tuossa suuressa viisaudessasi väitit. Ainakin kilpailujen nimet ovat tyyliä "Kakskerran lenkki" ym.
Eli kunhan sinäkin siitä vartut ja kaljuunnut niin huomaat maailman ja kielen olevan paljon nykyisin ymmärtämääsi vivahteikkaampaa.

"Sinulle suoraviivaisuus on jotain muuta(?), abstrakti ja suhteellinen käsite etkä voi asialle edes antaa määritettä kuten voi suoraviivaiselle etenemiselle."

Juuri näin. Eli tuo suoraviivaisuuskin on käsite jonka merkitys useimmiten riippuu kontekstista.
(Kahden pisteen välistä lyhintä etäisyyttä kutsutaan tietääkseni suoraksi.)

"Ai lähdit sinäkin referoimaan WIC-kiertäjiin!?, Kun jonkun ammattilaisen saa sidottua kuvitelmissaan puolelleen niin onkin jo iso voittaja, hip hurraa, milloin opit seisomaan omilla jaloillasi? "

Referoiminen ei muuten tarkoita kenenkään "kuvitteellista sitomista puolelleen".

Viittaaminen jonkun toisen jo valmiiseen kirjoitukseen ei myöskään osoita sitä etteikö henkilöllä olisi omaa näkemystä asiassa. Viittauksia tehdään useimmiten aivan käytännön syistä.

"Se joka töräyttelee maailmalle teorioita, teknistä hölynpölyä, kitisee termistöstä, vailla motorisia lahjoja analysoida tehon ja tekemisen suhdetta käytännössä, on kyvytön teoreetikko ja sellaisena pysyy."

Teoreetikot nyt vaan ovat teoreetikkoja, olipa heilla sitten motorisia lahjoja tai ei. Heillä on myös yleisesti tapana esittää teorioitaan arvosteltaviksi ja keskutelun pohjaksi.
Se että lahjat ovat enemmänkin muskelipuolella, eikä ymmärrys aina riitä teoreettiseen pohdiskeluun, ei oikeuta ketään herjaamaan näitä teoreetikkoja. Maailma tarvitsee näitä teorian osaavia siinä missä muskelimiehiäkin.
Sillä että he ehkä mielestäsi ovat "käytännön kyvyttömiä" motorisella tasolla ei ole mitään tekemistä heidän asioiden ymmärtämisen kanssa.

Olet varmasti lahjakas urheilija mutta tulevaisuudessa suosittelen sinullekin hieman maailmankuvasi avartamista.

WillieWeek kirjoitti:

kyllä vaan on, kyllä sä vaan olet niin yksinkertainen kuin pari viestiä aikaisemmin jo ajattelin. Tuollaisten asioitten jotka jokainen näkee videoissa on sulle hirveän vaikeaa myöntää faktoja, deepee on kiemurtelua noissa videoissa ja ihan oikeastikin, lantio liikkuu sivusuunnassa, se mitään suorassa linjassa pysy, mitä enemmän liikut sivusuunnassa sen pidempi matka on kiemurrella, siitä et yli pääse etkä ympäri. Ja nyt kun huomasit asian itsekin niin "lopetetaan äkkiä tämä keskustelu eriävään mielipiteeseen", että ei joudu myöntämään mitään joka kolahtaisi omaan egoon.

Joo referoi vaan aikaisempiin mm Teemun viesteihin, sehän nostaakin sun tietämystä joojotella muiden perässä.

Sun teksteistä näen että et edes osaa luistella deepeetä, teksteistäsi paistaa selvästi wannabee- deepeeluistelija, "osaan mutta analysoin silti", urheilukaupan rimpuloilla jarrupala sauhuten yrität vääntää maailman huippujen tekniikkaa, 50v kaljuuntuvana äijäna et opi tätä tekniikkaa ikinä kunnolla, siksi sun kannattaakin harrastaa tätä deepeetä vain videoita katsellen ja hienoja satuteorioita kehitellen, sillä sehän se parhaiten osaa joka osaa parhaiten selitellä.

Lue lisää

kun tuli kunnolla lärviin ennen kuin kello ehti kunnolla käynnistyä ;-)

kliseitä kirjoitti:

Kaikki on suhteellista, myöskin tuo suoraviivaisuus!
Käsittääkseni rullaluistelussa hyvin harvoin kilpaillaan suoraviivaisessa etenemisessä paikasta A paikkaan B kuten tuossa suuressa viisaudessasi väitit. Ainakin kilpailujen nimet ovat tyyliä "Kakskerran lenkki" ym.
Eli kunhan sinäkin siitä vartut ja kaljuunnut niin huomaat maailman ja kielen olevan paljon nykyisin ymmärtämääsi vivahteikkaampaa.

"Sinulle suoraviivaisuus on jotain muuta(?), abstrakti ja suhteellinen käsite etkä voi asialle edes antaa määritettä kuten voi suoraviivaiselle etenemiselle."

Juuri näin. Eli tuo suoraviivaisuuskin on käsite jonka merkitys useimmiten riippuu kontekstista.
(Kahden pisteen välistä lyhintä etäisyyttä kutsutaan tietääkseni suoraksi.)

"Ai lähdit sinäkin referoimaan WIC-kiertäjiin!?, Kun jonkun ammattilaisen saa sidottua kuvitelmissaan puolelleen niin onkin jo iso voittaja, hip hurraa, milloin opit seisomaan omilla jaloillasi? "

Referoiminen ei muuten tarkoita kenenkään "kuvitteellista sitomista puolelleen".

Viittaaminen jonkun toisen jo valmiiseen kirjoitukseen ei myöskään osoita sitä etteikö henkilöllä olisi omaa näkemystä asiassa. Viittauksia tehdään useimmiten aivan käytännön syistä.

"Se joka töräyttelee maailmalle teorioita, teknistä hölynpölyä, kitisee termistöstä, vailla motorisia lahjoja analysoida tehon ja tekemisen suhdetta käytännössä, on kyvytön teoreetikko ja sellaisena pysyy."

Teoreetikot nyt vaan ovat teoreetikkoja, olipa heilla sitten motorisia lahjoja tai ei. Heillä on myös yleisesti tapana esittää teorioitaan arvosteltaviksi ja keskutelun pohjaksi.
Se että lahjat ovat enemmänkin muskelipuolella, eikä ymmärrys aina riitä teoreettiseen pohdiskeluun, ei oikeuta ketään herjaamaan näitä teoreetikkoja. Maailma tarvitsee näitä teorian osaavia siinä missä muskelimiehiäkin.
Sillä että he ehkä mielestäsi ovat "käytännön kyvyttömiä" motorisella tasolla ei ole mitään tekemistä heidän asioiden ymmärtämisen kanssa.

Olet varmasti lahjakas urheilija mutta tulevaisuudessa suosittelen sinullekin hieman maailmankuvasi avartamista.

Lue lisää

Kilpailussa on lähtö ja maali, piste A pisteeseen B, reitti ei käsitä kiemuroita joihin tarvitaan deepeen koukerointia, vaan suorin linja minkä reitillä pystyy kulkemaan on sen lyhin reitti, tästä ei ole poikkeamia, et voi määrittää lyhyyttä suhteellisella mitalla, vaan se on eksakti fakta.

Tekniikkateoreetikot käyttävät tätä suoraviivaisuutta olemaan jokin erikoisen hieno asia jota kannattaa tavoitella, kukaan ei tiedä mitä suoraviivainen tarkoittaa, miten sitä harjoitellaan, mikä määrittää suoraviivaisen, kuka omaa suoraviivaisuuden ja kuka ei, siinä teille määrittelemistä. Täysin hyödytöntä sanakikkailua.

Referointi on toisen tekstiin nojaamista kun oma säälittävä usko on alkanut horjua, vahvuutta haetaan toisten kirjoittamista teksteistä joihin on hyvä referoida omaa tiedon paikkansapitävyyttä ja näin vakuuttaa toista osapuolta sillä miten oikeassa oma näkemys voisi olla. 'Käytännön syyn' ymmärtäisin jos referoisit johonkin tietolähteeseen, sensijaan että kysyt, "luuletko että sejase ei olisi asiaa huomannut?", tuohan on täysin oma yrityksesi luoda johdannainen toisen henkilön kuvitteelliseen mielipiteeseen. noloa.

Kun joku esittää itseään, tai antaa ymmärtää itsestään asiantuntijan, kysyn, mistä oikeasti voit olla varma? Mikäli omaa vain teoriapohjan, et voi olla varma mistään, voit väitellä ja jaaritella ja inttää vastaan mutta jos et omaa mitään taustaa tai kykyä todentaa asioita käytännössä (motorisesti lahjaton), on turha puhua mistään asiantuntijasta. Kukaan ei tule viisaammaksi siitä jos tietää montako sekunnin osaa kestää Mantian puristus tai Chadin liuku ja miten ihanaa on deepee kun sitä oikein väännetään.

Teoreetikot voivat olla minun puolestani leikeissään asiantuntijoita, mutta ilman käytäntöä kaikki se näennäinen tietämys on kopioitavissa kirjallisessa muodossa, sekö tekee jostain asiantuntijan? jos näin olisi niin maailma on täynnä dp-asiantuntijoita. Teorioilla ei tekniikan kehittämisessä ole mitään tekemistä, jos tieto pelkästään kirjoista tai netistä lukemalla avautuisi, kaikkihan jo osaisivat tätä deepeetä kuin vettä vaan, vaan miksi sitten eivät osaa.

Teorian soveltamisen ja teorian paikkansapitävyyden toteaminen on koko asiantuntemuksen perusta. Eimatemaattisten aihealueitten parissa olevat kuten liikunnassa, teorian tietäjät ovat armotta vain tyhjänpuhujia. Sekin on vain fakta.

WillieWeek kirjoitti:

Kilpailussa on lähtö ja maali, piste A pisteeseen B, reitti ei käsitä kiemuroita joihin tarvitaan deepeen koukerointia, vaan suorin linja minkä reitillä pystyy kulkemaan on sen lyhin reitti, tästä ei ole poikkeamia, et voi määrittää lyhyyttä suhteellisella mitalla, vaan se on eksakti fakta.

Tekniikkateoreetikot käyttävät tätä suoraviivaisuutta olemaan jokin erikoisen hieno asia jota kannattaa tavoitella, kukaan ei tiedä mitä suoraviivainen tarkoittaa, miten sitä harjoitellaan, mikä määrittää suoraviivaisen, kuka omaa suoraviivaisuuden ja kuka ei, siinä teille määrittelemistä. Täysin hyödytöntä sanakikkailua.

Referointi on toisen tekstiin nojaamista kun oma säälittävä usko on alkanut horjua, vahvuutta haetaan toisten kirjoittamista teksteistä joihin on hyvä referoida omaa tiedon paikkansapitävyyttä ja näin vakuuttaa toista osapuolta sillä miten oikeassa oma näkemys voisi olla. 'Käytännön syyn' ymmärtäisin jos referoisit johonkin tietolähteeseen, sensijaan että kysyt, "luuletko että sejase ei olisi asiaa huomannut?", tuohan on täysin oma yrityksesi luoda johdannainen toisen henkilön kuvitteelliseen mielipiteeseen. noloa.

Kun joku esittää itseään, tai antaa ymmärtää itsestään asiantuntijan, kysyn, mistä oikeasti voit olla varma? Mikäli omaa vain teoriapohjan, et voi olla varma mistään, voit väitellä ja jaaritella ja inttää vastaan mutta jos et omaa mitään taustaa tai kykyä todentaa asioita käytännössä (motorisesti lahjaton), on turha puhua mistään asiantuntijasta. Kukaan ei tule viisaammaksi siitä jos tietää montako sekunnin osaa kestää Mantian puristus tai Chadin liuku ja miten ihanaa on deepee kun sitä oikein väännetään.

Teoreetikot voivat olla minun puolestani leikeissään asiantuntijoita, mutta ilman käytäntöä kaikki se näennäinen tietämys on kopioitavissa kirjallisessa muodossa, sekö tekee jostain asiantuntijan? jos näin olisi niin maailma on täynnä dp-asiantuntijoita. Teorioilla ei tekniikan kehittämisessä ole mitään tekemistä, jos tieto pelkästään kirjoista tai netistä lukemalla avautuisi, kaikkihan jo osaisivat tätä deepeetä kuin vettä vaan, vaan miksi sitten eivät osaa.

Teorian soveltamisen ja teorian paikkansapitävyyden toteaminen on koko asiantuntemuksen perusta. Eimatemaattisten aihealueitten parissa olevat kuten liikunnassa, teorian tietäjät ovat armotta vain tyhjänpuhujia. Sekin on vain fakta.

Lue lisää

Tästä uusimmästa jutusta.Tässäkö muka nyt sitä paljon puhuttua käytännön juttua??? tämä muka rullaluistelija väittää kaikkia muita teoreetikoiksi mutta ite ei sano puolikasta sanaa luistelusta. pelkkä huuhaajätkä ja on itse paraskin teoreetikko. Olenko tyhmä mutta en ymmärrä halaistua sanaa tästä. näillä teorisoinnilla ja jutuilla ei kukaan mitään opi. paitsi lopettaa rullilla menon siihen paikkaan. Se on varma että tää on jotain niiiiin syvältä että oksettaa. lukekaas vielä tarkemmin tää juttu niin että päänuppiin menis kunnolla. jotkut on antanutkin käytännön ohjeita mutta ei tää heppu . en hölise enempää. Antkaas vaihteeksi taas kunnon vihjeitä.

------Tekniikkateoreetikot käyttävät tätä suoraviivaisuutta olemaan jokin erikoisen hieno asia jota kannattaa tavoitella, kukaan ei tiedä mitä suoraviivainen tarkoittaa, miten sitä harjoitellaan, mikä määrittää suoraviivaisen, kuka omaa suoraviivaisuuden ja kuka ei, siinä teille määrittelemistä. Täysin hyödytöntä sanakikkailua.

-------Referointi on toisen tekstiin nojaamista kun oma säälittävä usko on alkanut horjua, vahvuutta haetaan toisten kirjoittamista teksteistä joihin on hyvä referoida omaa tiedon paikkansapitävyyttä ja näin vakuuttaa toista osapuolta sillä miten oikeassa oma näkemys voisi olla. 'Käytännön syyn' ymmärtäisin jos referoisit johonkin tietolähteeseen, sensijaan että kysyt, "luuletko että sejase ei olisi asiaa huomannut?", tuohan on täysin oma yrityksesi luoda johdannainen toisen henkilön kuvitteelliseen mielipiteeseen. noloa.

-------Kun joku esittää itseään, tai antaa ymmärtää itsestään asiantuntijan, kysyn, mistä oikeasti voit olla varma? Mikäli omaa vain teoriapohjan, et voi olla varma mistään, voit väitellä ja jaaritella ja inttää vastaan mutta jos et omaa mitään taustaa tai kykyä todentaa asioita käytännössä (motorisesti lahjaton), on turha puhua mistään asiantuntijasta. Kukaan ei tule viisaammaksi siitä jos tietää montako sekunnin osaa kestää Mantian puristus tai Chadin liuku ja miten ihanaa on deepee kun sitä oikein väännetään.

---------Teoreetikot voivat olla minun puolestani leikeissään asiantuntijoita, mutta ilman käytäntöä kaikki se näennäinen tietämys on kopioitavissa kirjallisessa muodossa, sekö tekee jostain asiantuntijan? jos näin olisi niin maailma on täynnä dp-asiantuntijoita. Teorioilla ei tekniikan kehittämisessä ole mitään tekemistä, jos tieto pelkästään kirjoista tai netistä lukemalla avautuisi, kaikkihan jo osaisivat tätä deepeetä kuin vettä vaan, vaan miksi sitten eivät osaa.

--------Teorian soveltamisen ja teorian paikkansapitävyyden toteaminen on koko asiantuntemuksen perusta. Eimatemaattisten aihealueitten parissa olevat kuten liikunnassa, teorian tietäjät ovat armotta vain tyhjänpuhujia. Sekin on vain fakta.

ei auta miestä mäessä kirjoitti:

Tästä uusimmästa jutusta.Tässäkö muka nyt sitä paljon puhuttua käytännön juttua??? tämä muka rullaluistelija väittää kaikkia muita teoreetikoiksi mutta ite ei sano puolikasta sanaa luistelusta. pelkkä huuhaajätkä ja on itse paraskin teoreetikko. Olenko tyhmä mutta en ymmärrä halaistua sanaa tästä. näillä teorisoinnilla ja jutuilla ei kukaan mitään opi. paitsi lopettaa rullilla menon siihen paikkaan. Se on varma että tää on jotain niiiiin syvältä että oksettaa. lukekaas vielä tarkemmin tää juttu niin että päänuppiin menis kunnolla. jotkut on antanutkin käytännön ohjeita mutta ei tää heppu . en hölise enempää. Antkaas vaihteeksi taas kunnon vihjeitä.

------Tekniikkateoreetikot käyttävät tätä suoraviivaisuutta olemaan jokin erikoisen hieno asia jota kannattaa tavoitella, kukaan ei tiedä mitä suoraviivainen tarkoittaa, miten sitä harjoitellaan, mikä määrittää suoraviivaisen, kuka omaa suoraviivaisuuden ja kuka ei, siinä teille määrittelemistä. Täysin hyödytöntä sanakikkailua.

-------Referointi on toisen tekstiin nojaamista kun oma säälittävä usko on alkanut horjua, vahvuutta haetaan toisten kirjoittamista teksteistä joihin on hyvä referoida omaa tiedon paikkansapitävyyttä ja näin vakuuttaa toista osapuolta sillä miten oikeassa oma näkemys voisi olla. 'Käytännön syyn' ymmärtäisin jos referoisit johonkin tietolähteeseen, sensijaan että kysyt, "luuletko että sejase ei olisi asiaa huomannut?", tuohan on täysin oma yrityksesi luoda johdannainen toisen henkilön kuvitteelliseen mielipiteeseen. noloa.

-------Kun joku esittää itseään, tai antaa ymmärtää itsestään asiantuntijan, kysyn, mistä oikeasti voit olla varma? Mikäli omaa vain teoriapohjan, et voi olla varma mistään, voit väitellä ja jaaritella ja inttää vastaan mutta jos et omaa mitään taustaa tai kykyä todentaa asioita käytännössä (motorisesti lahjaton), on turha puhua mistään asiantuntijasta. Kukaan ei tule viisaammaksi siitä jos tietää montako sekunnin osaa kestää Mantian puristus tai Chadin liuku ja miten ihanaa on deepee kun sitä oikein väännetään.

---------Teoreetikot voivat olla minun puolestani leikeissään asiantuntijoita, mutta ilman käytäntöä kaikki se näennäinen tietämys on kopioitavissa kirjallisessa muodossa, sekö tekee jostain asiantuntijan? jos näin olisi niin maailma on täynnä dp-asiantuntijoita. Teorioilla ei tekniikan kehittämisessä ole mitään tekemistä, jos tieto pelkästään kirjoista tai netistä lukemalla avautuisi, kaikkihan jo osaisivat tätä deepeetä kuin vettä vaan, vaan miksi sitten eivät osaa.

--------Teorian soveltamisen ja teorian paikkansapitävyyden toteaminen on koko asiantuntemuksen perusta. Eimatemaattisten aihealueitten parissa olevat kuten liikunnassa, teorian tietäjät ovat armotta vain tyhjänpuhujia. Sekin on vain fakta.

Lue lisää

Valitettavasti aina eivät tekstit aukea niille kaikkein yksinkertaisimmille lukijoille. Ehkä kannattaa lukea ja vastata vain niihin viesteihin jonka sisällön ymmärrät, eikö?
Ja jos luetun tekstin ymmärtämisessä on jo vaikeuksia niin miten luulisit voivasi opettaa itsellesi deepeetä tällä nettiteoreetikkojen kirjekurssilla?

WillieWeek kirjoitti:

Valitettavasti aina eivät tekstit aukea niille kaikkein yksinkertaisimmille lukijoille. Ehkä kannattaa lukea ja vastata vain niihin viesteihin jonka sisällön ymmärrät, eikö?
Ja jos luetun tekstin ymmärtämisessä on jo vaikeuksia niin miten luulisit voivasi opettaa itsellesi deepeetä tällä nettiteoreetikkojen kirjekurssilla?

Lue lisää

"Kilpailussa on lähtö ja maali, piste A pisteeseen B, reitti ei käsitä kiemuroita joihin tarvitaan deepeen koukerointia, vaan suorin linja minkä reitillä pystyy kulkemaan on sen lyhin reitti, tästä ei ole poikkeamia, et voi määrittää lyhyyttä suhteellisella mitalla, vaan se on eksakti fakta."

-on kuin meidän tiepiirin tiemestarin suusta. se puhuu yhtä kiemuraista koukerokieltä kun sä. Rullaluistlussa kuiteski olisi tarkotus mitata aikaa eikä matkaa, eikö juu. tiepiirin opit ei auta meitä luistelijoita.
- tarkotus on mennä aikayksikössä eikä missään pituusyksikössä mitattuna reitti läpi niin nopeasti kuin mahdollista mahdollisimman tehokkailla ja taloudellisilla puristuksilla. oli sitten pertsaa tai dp-tä
-rataluistelussa ja jääluistelussa ei voi ajatellakaan niin kuin sä yrität väittää, radalla haetaan tehokkaat ajolinjat ei mitään suoraa viivaa, jolla ei edes pääse eteepäin pätkääkään - nää muut on tuonu tähän keskusteluun hyviä käytännön vihjeitä, sun jutut on tosi kaukana rullaluistelun käytännöstä

karirh kirjoitti:

Ei taida olla tämä asia ihan helppo. Mutta tehdään se vähän helpommaksi ymmärtää, niin päästään tästä kansanomaisesta sanasta "kiemurtelu" pois. Käärme kyllä kiemurtelee. Mutta dp-luistelijalla on yksinkertaiset mutta tiukat linjat, joita noudattaessaan luistelu muuttuu helpoksi ja kevyeksi (tämäkin suhteellinen asia).

Eräs suunta joka on jäänyt aikaisemmin sanomatta on puristuksen suunta. Se ei itse asiassa ole sivulle, vaan suoraan alas. Miten tämäkin voi olla mahdollista? Jälleen tämä asia nähdään helposti väärin. Linjan täytyy tässäkin pysyä suorassa: olkapää - suoliluu - polvi - varvas -linja ei ole enää suorassa, jos puristetaan tästä linjasta sivuun. Tämän linjan tärkeitä pisteitä sanotaan huomiopisteiksi. Puristus tapahtuu aina tämän tärkeän linjan suuntaisesti. Silloin puristus tapahtuu vartaloon nähden ikään kuin alas, vaikka vartalo heilahteleekin sivulle. Näin sen itse ymmärrän.

Sekin on harhanäky, että kuljettu matka pitenee, jos jalat tekevät S-mutkaa. 42km = 42km. Maraton on samanmittainen eikä pitene mihinkään. Mutta jalka ei tee ollenkaan S-mutkia. Ei edes slalomissa.

Matka mitataan luistelijasta, kun luistelija siirtyy paikasta toiseen. Jalat tekevät omaa liikettään, luisteluliikettä. Samoin kädet. Luistimen pyörät taas tekevät omaa liikettään. S-liikkeen tekevät pyörät oman mekaanisen liikkeen tuloksena.

Seuraavanlainen kuvio tulee pyöristä maahan, mutta edes se ei kuvaa jalkojen matkaa. Jalat kulkevat ruumiin mukana maratonilla 42km ei enempää, ei vähempää.

http://home1.gte.net/pjbemail/chaddptrax.gif

Jalat tekevät ihan omaa liikettään, enemmänkin ympyrän mallista kuviota ylhäältä päin katsoen. Liikkeestä osa tapahtuu maassa ja osa ilmassa. Edestä katsoen jalat siis vain heilahtelevat sivuttain. Sivulta katsoen jalat heiluvat (näyttävät heiluvan) enemmänkin eteen ja taakse. Seuraavassa videossa näkyy jalkojen liike todellisena liikkeenä ylhäältäkäsin.

http://video.google.com/videoplay?docid=-5192330502347719324

Sama kuvio nähdään seuraavalla sivulla:

http://www.rollertv.com/roller/accueil.php?NUM=109&&ACTION=VIDEOS&&TRACE=Videos

Näistä erilaisista liikkeistä ei matkaa voida mitata. Sen sijaan näistä liikkeistä arvioidaan rullaluistelussa dp:n suoritusta oikeiden linjojen mukaisesti.

Mutta miten tulee S-kuvio luistimista dp:ssä? Se tulee pelkästään pyörien ja tien kosketuspinnasta kovassa vauhdissa pyörien pyöriessä kehän osuessa maahan vajaan sekunnin aikana. S-kuvion mutkat tulevat siitä mihin kohtaan luistin osuu maahan keskilinjaan nähden ja siitä minkälainen heiluriliike dp:stä syntyy kullakin luistelijalla.

Vielä eräs kuva:

http://video.google.com/videoplay?docid=5142949557960193196

Auton perässä luistelulla on oma tarkoitus. Siinä päästään kovavauhtiseen (ylivauhtiseen) harjoitukseen ja opitaan pitämään tekniikka kasassa korkeissa vauhdeissa. Auton perässä olevassa peilistä voi korjata virheellistä tekniikkaa, esim. vääriä linjoja.

Lue lisää

Tuossa saksanpoika Mathiaksella karkaa potkut "ankkamaisesti" ulospäin. Samaten sivukuvasta nähdään, että potkut menevät myös taakse. Kun vertaa esimerkiksi Diegoon, Shaneen tai Chadiin, heillä luistin pysyy koko ajan samalla tasolla vartaloon nähden, joten potkut suuntautuvat oikein sivulle. Rosero luistelee aika pitkälti "modernilla" nykypäivän rullaluistelutekniikalla.

Pilli Pekki kirjoitti:

Halusin vain tietoa. Ensin yritin kysellä hyvällä- ja sitten vähän "pahalla-tyylillä". No kumpikin tyyli tuotti vesiperän. Kiitos kuitenkin siitä, että kommentoit minun vastauksiani, vaikka et ole edes halukas ja etkä missään tapauksessa velvollinen selittämään mitään.

Lue lisää

Ensin hyvällä... no niin siis hyvällä ja SITTEN ISKETÄHÄN sillä pahalla... millä h-n pahalla. Ja siis MIKÄ VESIPERÄ? Ja vielä kiitokset kaikesta, siitä aikaansaadusta hyvästa vai kiitos aikaansaadusta pahasta... tämähän on mystistä... Ja kiitos siis siitä, että et ole halukas hyvällä etkä pahalla selittämään mitään... ja etkä LOPPUJEN LOPUKSi edes velvollinen selittämään mitään. Onko tämä jokin arvoitus, sanaleikki, runo vai ehkä kansalliseeppos? Vai onko tämä keskiarvoa tyhmempää ajatuksenujuoksua, kallistun ohimennen lukaisseena jälkimmäiseen. Alkaa olla sitä suomi24:n pohjasakkaa selkeydessään. Voi vain ihmetellä jonkun mielentilaa?

WillieWeek kirjoitti:

Turhaan saivartelet mäenlaskulla tai moottoroiduilla luistimilla.
Turha on Karih:n jankuttaaa että menossa ei ole kiemuraa vaan meno on ihan suoraa, sokea sikakin näkee ja tajuaa että eihän tuplapotkumikälie-tekniikalla mitään suoraa linjaa mennä vaan meno on vähempi-enempi kiemuraa, koko kroppa kiemurtelee S-kurvia, sehän on ominaista koko dpmikälie-tekniikalle. Jos haluaa mennä piikkisuoraan eteenpäin niin tekniikka lähenee ylikorostettua pikaluistelutekniikkaa.

Lue lisää

SUORASTAAN SURKEA esitys luoda runomittaan nykyrunoa, sottasittiäinenkin pystyy parempaan ajatuksenjuoksuun ja 100 % parempaan tekniseen suoritukseen. Onko tämä jotain ajatuksenjuoksua: dpmikälie-tekniikalle... siis jokin kalle, kroppa kiemurtelee häpeämättömän kurvikkaasti... siis jotain julkaisukelpaamatonta, vähempi-enempi-jotain kiemuraa... muttei kuitenkaan, siis pitäiskö ymmärtää. Päätelkää nyt lukijat, onko tämä ihminen järjissään. Kun ei voi sanoa, että ehkä on, ehkä ei, niin sanon aivan suoraan EI.

Muka pitäs mennä YLIKOROSTETTUA PIKALUISTELUTEKNIIKKAA... mitä se sitten mahtaa olla: OO-LA-LAA. MAMMA MIA.

Kisat voitetaankin kovalla kunnolla, mutta suomen kisoissa pärjää ainakin sm-mitaleille saakka ihan vain hyvällä tekniikalla. Taso ei niin kova ole. Maailmalla tarvitaan jo kuntoa. Luistelu kun on laji jossa kovasta kunnosta ei juuri ole hyötyä, mikäli tekniikka on mitä on. Tämä vain on fakta. Huipputasolla luistelu on ajattelun ja lihaskunnon symbioosi, huipputuloksiin päästään vain näiden kahden elementin onnistuneella hyödyntämisellä. Sen vuoksi suosittelisin kaikille kilpaluistelua harrastaville jonkintasoista liikuntatieteen yleisosaamista, mikäli taitojen kehittäminen kiinnostaa.

Kirjoituksesi oli todella vauhdikas! Vaikka kirjoitustyylisi voi viedä monien iltateen henkitorveen, niin siinä piilee kuitenkin totuuden siemen.
Hyvä valmentaja yrittääkin auttaa urheilijaa löytämään urheilijan itsensä näköisen tekniikan ja taktiikan eikä yritä pistää kaikkia samaan muottiin.
Tekniikka sinänsä on varmaankin vähän tärkeämpi kuin mitä annat ymmärtää, mutta elämä ei saa pysähtyä täydellisyyden tavoitteluun.

rullakoutsi kirjoitti:

Kisat voitetaankin kovalla kunnolla, mutta suomen kisoissa pärjää ainakin sm-mitaleille saakka ihan vain hyvällä tekniikalla. Taso ei niin kova ole. Maailmalla tarvitaan jo kuntoa. Luistelu kun on laji jossa kovasta kunnosta ei juuri ole hyötyä, mikäli tekniikka on mitä on. Tämä vain on fakta. Huipputasolla luistelu on ajattelun ja lihaskunnon symbioosi, huipputuloksiin päästään vain näiden kahden elementin onnistuneella hyödyntämisellä. Sen vuoksi suosittelisin kaikille kilpaluistelua harrastaville jonkintasoista liikuntatieteen yleisosaamista, mikäli taitojen kehittäminen kiinnostaa.

Lue lisää

SM mitaleille hyvällä tekniikalla. Kyllä ne mitalit on viimevuosina menneet kaikki näille dp-hömppääjille.
Sama meno tuntuu olevan maailmallakin; hyvällä tekniikalla luistelevia ei juuri näy, Mantia ym hömppäkoikkelehtijat vievät mitalit kunnon luistelijoiden edestä.

;-)

rullakoutsi kirjoitti:

Kisat voitetaankin kovalla kunnolla, mutta suomen kisoissa pärjää ainakin sm-mitaleille saakka ihan vain hyvällä tekniikalla. Taso ei niin kova ole. Maailmalla tarvitaan jo kuntoa. Luistelu kun on laji jossa kovasta kunnosta ei juuri ole hyötyä, mikäli tekniikka on mitä on. Tämä vain on fakta. Huipputasolla luistelu on ajattelun ja lihaskunnon symbioosi, huipputuloksiin päästään vain näiden kahden elementin onnistuneella hyödyntämisellä. Sen vuoksi suosittelisin kaikille kilpaluistelua harrastaville jonkintasoista liikuntatieteen yleisosaamista, mikäli taitojen kehittäminen kiinnostaa.

Lue lisää

Huipputasolle pääset VAIN sillä että asiassa on mukana oikeat elementit: rahoitus, valmennus, motivaatio, geenit, et sillä että luet kirjan "oikea tapa luoda huippuja", tai maanittelet jonkin yksittäisen ominaisuuden perään. Kaikista ei tule huippuja vaikka hioisit kuntoa, tekniikkaa ja ajattelua loputtomiin. Kun jokin noista elementeistä puuttuu syntyy keskinkertaisuuksia. "Pa*k*sta ei kultaa tule" sanoi vanhakansa.

tekstiä! kirjoitti:

Kirjoituksesi oli todella vauhdikas! Vaikka kirjoitustyylisi voi viedä monien iltateen henkitorveen, niin siinä piilee kuitenkin totuuden siemen.
Hyvä valmentaja yrittääkin auttaa urheilijaa löytämään urheilijan itsensä näköisen tekniikan ja taktiikan eikä yritä pistää kaikkia samaan muottiin.
Tekniikka sinänsä on varmaankin vähän tärkeämpi kuin mitä annat ymmärtää, mutta elämä ei saa pysähtyä täydellisyyden tavoitteluun.

Lue lisää

Kukaan ei vähättele tekniikan merkitystä, ei kukaan. Tämä laji jos mikä on tekninen laji, muttei tekniikassa ole kyse vain siitä "oikeasta tekniikasta", sellaista yleismallista "plug and play"-tekniikkaa ei ole olemassakaan. Siksi on täysin turhaa miettiä prosentteja ja kulmia ja vartalonkiertoja, puristusta, underpushia, dptä, ulkosyrjää, kaarensäteitä, potkuaikoja yms täysin hölynpölyä.

Se että tekniikkaa yritetään kopioida muilta osoittaa kuinka huonoa on motorinen kyvykkyys tuottaa itselleen paras lopputulos. Kehittyminen on itsensä tutkimista, ei toisten tutkimista.

Potentiaalinen urheilija joka kriittisesti katsoo ja analysoi omaa tekniikkaansa ja pyrkii omatoimisesti optimoimaan suoritustaan tulee löytämään sen parhaimman tavan edetä, he joille pitää kädestä pitäen opettaa ja kertoa miten opetella ei tule koskaan oppimaan edes itselle ominaista tekniikkaa, saati sitten oppia jonkun toisen suoritus. Heistä käytän termiä "motorisesti lahjaton" tai "kordinaatiokyvytön", he ovat keskinkertaisuuksia.

Kuten totesit, myös valmentajalta odotan samaa panostusta, löytää urheilijan "motorinen luonne" ja ohjata kehitystä luonnolliseen suuntaan, kehittää tekniikkaa jonka vain urheilija itse voi todeta olevan se paras. Urheilijan oman näkemyksen ja valmentajan näkemyksen ja niitten eroavaisuudet ja niitten hallinta vaatii näkemystä, tatsia ja kykyä nähdä erilaisuus ja sen hyvät ja huonot puolet sekä rakentaa sen päälle eteenpäin vievä "kokonaisuus".

MMM kirjoitti:

Kukaan ei vähättele tekniikan merkitystä, ei kukaan. Tämä laji jos mikä on tekninen laji, muttei tekniikassa ole kyse vain siitä "oikeasta tekniikasta", sellaista yleismallista "plug and play"-tekniikkaa ei ole olemassakaan. Siksi on täysin turhaa miettiä prosentteja ja kulmia ja vartalonkiertoja, puristusta, underpushia, dptä, ulkosyrjää, kaarensäteitä, potkuaikoja yms täysin hölynpölyä.

Se että tekniikkaa yritetään kopioida muilta osoittaa kuinka huonoa on motorinen kyvykkyys tuottaa itselleen paras lopputulos. Kehittyminen on itsensä tutkimista, ei toisten tutkimista.

Potentiaalinen urheilija joka kriittisesti katsoo ja analysoi omaa tekniikkaansa ja pyrkii omatoimisesti optimoimaan suoritustaan tulee löytämään sen parhaimman tavan edetä, he joille pitää kädestä pitäen opettaa ja kertoa miten opetella ei tule koskaan oppimaan edes itselle ominaista tekniikkaa, saati sitten oppia jonkun toisen suoritus. Heistä käytän termiä "motorisesti lahjaton" tai "kordinaatiokyvytön", he ovat keskinkertaisuuksia.

Kuten totesit, myös valmentajalta odotan samaa panostusta, löytää urheilijan "motorinen luonne" ja ohjata kehitystä luonnolliseen suuntaan, kehittää tekniikkaa jonka vain urheilija itse voi todeta olevan se paras. Urheilijan oman näkemyksen ja valmentajan näkemyksen ja niitten eroavaisuudet ja niitten hallinta vaatii näkemystä, tatsia ja kykyä nähdä erilaisuus ja sen hyvät ja huonot puolet sekä rakentaa sen päälle eteenpäin vievä "kokonaisuus".

Lue lisää

Täällä ei ole kyllä keskusteltu varsinaisesti valmentamisesta. Enkä voi vastata sinulle tai keskustella tässä näistä valmennusideoistasi, sorry. Yksilöllisen valmennuksen idea on varmaan kannatettava ajatus. Jos haluat erikseen keskustella geeniperimästä, valmennuksesta tai yksilöllisestä valmennuksesta, sinulla on vapaat kädet perustaa sille oma viestiketju. Suomi24:ssa riittää sille varmaan kapasiteettia, jotta saat ajatuksesi julki.

Kuten tarkemmin ajatellessasi ymmärrät ei tässä viestiketjussa voida revetä pohtimaan yleismaailmallista yksilövalmennusideaa. Pian joku toinen tulisi keskustelemaan psyykkisestä valmennuksesta, urheiluravinnosta, ehkäpä joku maahockeystä ja sen uusista valmennusideoita.

Oma tavoiteeni tähän keskusteluun oli loppujen lopuksi hyvin vaatimaton. Ajattelin, että täällä olisi päästy puhumaan dp:n perusjutuista ja täällä keskustelemalla selkiinnyttämään omiakin ajatuksia. Olen vain dp-harrastelija ja kiinnostunut douple pushista luistelutyylinä ja tekniikkana. Nyt alkaa vaan tuntumaan, että tämä keskustelun ylläpitäminen on mahdotonta, koska kaikki se mitä täällä on sanottu dp:stä on "hölynpölyä". En olisi ryhtynyt koko touhuun, jos olisin arvannut näin käyvän.

Maailma on kuitenkin toisenäköinen kuin nyt jotkut luulevat. Maailmalla on paljon dp-luistelijoita; valmentajia, jotka valmentavat dp-tekniikkaa; dp-tekniikalla on vakiintuneet perussäännöstönsä; siitä on kirjoitettu kirjoja, kuvattu videoita ja keskusteltu dp-tekniikasta, kuten täälläkin ainakin yritetään. Maailman huippurullaluistelijat ovat poikkeuksetta dp-luistelijoita. Double push-tyyli on vakiinnuttanut asemansa kirjoissa ja kansissa. Se on hyllyssä ja tarvitseva saa sen hyllystä.

Maailma voi muuttua enemmänkin luistelusaralla. Saattaa tulla aika, jolloin kilpaillaan erikseen klassisella tyylillä ja double push-tyylillä kuten esimerkiksi hiihdossa kilpaillaan eri tyyleissä. Sehän olisi vasta jännää. Enää ei kenenkään tarvitsisi miettiä, meneekö dp:llä nopeammin, koska kaikki kilpailisivat samalla tyylillä. Klassinen tyylikin heräisi eloon kilpailutyylinä. Miten olisi, jos Mantiakin luistelisi klassisen rullaluistelutyylin MM-arvosta!

karirh kirjoitti:

Täällä ei ole kyllä keskusteltu varsinaisesti valmentamisesta. Enkä voi vastata sinulle tai keskustella tässä näistä valmennusideoistasi, sorry. Yksilöllisen valmennuksen idea on varmaan kannatettava ajatus. Jos haluat erikseen keskustella geeniperimästä, valmennuksesta tai yksilöllisestä valmennuksesta, sinulla on vapaat kädet perustaa sille oma viestiketju. Suomi24:ssa riittää sille varmaan kapasiteettia, jotta saat ajatuksesi julki.

Kuten tarkemmin ajatellessasi ymmärrät ei tässä viestiketjussa voida revetä pohtimaan yleismaailmallista yksilövalmennusideaa. Pian joku toinen tulisi keskustelemaan psyykkisestä valmennuksesta, urheiluravinnosta, ehkäpä joku maahockeystä ja sen uusista valmennusideoita.

Oma tavoiteeni tähän keskusteluun oli loppujen lopuksi hyvin vaatimaton. Ajattelin, että täällä olisi päästy puhumaan dp:n perusjutuista ja täällä keskustelemalla selkiinnyttämään omiakin ajatuksia. Olen vain dp-harrastelija ja kiinnostunut douple pushista luistelutyylinä ja tekniikkana. Nyt alkaa vaan tuntumaan, että tämä keskustelun ylläpitäminen on mahdotonta, koska kaikki se mitä täällä on sanottu dp:stä on "hölynpölyä". En olisi ryhtynyt koko touhuun, jos olisin arvannut näin käyvän.

Maailma on kuitenkin toisenäköinen kuin nyt jotkut luulevat. Maailmalla on paljon dp-luistelijoita; valmentajia, jotka valmentavat dp-tekniikkaa; dp-tekniikalla on vakiintuneet perussäännöstönsä; siitä on kirjoitettu kirjoja, kuvattu videoita ja keskusteltu dp-tekniikasta, kuten täälläkin ainakin yritetään. Maailman huippurullaluistelijat ovat poikkeuksetta dp-luistelijoita. Double push-tyyli on vakiinnuttanut asemansa kirjoissa ja kansissa. Se on hyllyssä ja tarvitseva saa sen hyllystä.

Maailma voi muuttua enemmänkin luistelusaralla. Saattaa tulla aika, jolloin kilpaillaan erikseen klassisella tyylillä ja double push-tyylillä kuten esimerkiksi hiihdossa kilpaillaan eri tyyleissä. Sehän olisi vasta jännää. Enää ei kenenkään tarvitsisi miettiä, meneekö dp:llä nopeammin, koska kaikki kilpailisivat samalla tyylillä. Klassinen tyylikin heräisi eloon kilpailutyylinä. Miten olisi, jos Mantiakin luistelisi klassisen rullaluistelutyylin MM-arvosta!

Lue lisää

on kello. Kello ei tykkää DP:sta, sillä muuten sprintteritkin sitä käyttäisivät.

Karirh sinä olet harras DP-uskovainen ja se on ok. Ole uskossasi vahva, mutta yritä ymmärtää meitä pakanoitakin.

vihollinen nro 1 kirjoitti:

on kello. Kello ei tykkää DP:sta, sillä muuten sprintteritkin sitä käyttäisivät.

Karirh sinä olet harras DP-uskovainen ja se on ok. Ole uskossasi vahva, mutta yritä ymmärtää meitä pakanoitakin.

Lue lisää

tilaisuus näyttää Eltsussa kuinka sillä oikealla yksipotkuisella pistetään 5-0 nämä koikkelehtijat järjestykseen ;-)
Pelkäänpä kyllä pahoin että kello on nyt näiden yksipotkuisten vihollinen; rata nimittäin sulkeutuu 1.45 ajassa!
Muuten, kyllä nämä kärkipään dp-koikkelehtijat hallitsevat sprinttitekniikan aivan hyvin ja soveltavat kussakin tilanteessa heille itselleen sopivimmalta tuntuvaa etenemistapaa.
Heille kysymys ei ole mitenkään "uskonnollinen" vaan ihan omalla järjellä tehty päätös.
Eri asia on se että monesti loppusuoralla olisi edullista heittää sprintille mutta se ei vain aina 42 km:n nytkytyksen jälkeen ole kovin helppoa.
Kovin optimistiselta tuntuvat näiden dp-vastustajien kuvitelmat siitä että joku vetäisi maratonin yksipotkuisella ja 90 asteen polvikulmalla (joka mahdollisesti on se absluuttisesti nopein tapa luistella).
Tätä ihmettä odotellessa voimme me vähemmän lahjakkaat yrittää kehitellä näitä helpompia tekniikoita.

vihollinen nro 1 kirjoitti:

on kello. Kello ei tykkää DP:sta, sillä muuten sprintteritkin sitä käyttäisivät.

Karirh sinä olet harras DP-uskovainen ja se on ok. Ole uskossasi vahva, mutta yritä ymmärtää meitä pakanoitakin.

Lue lisää

pääse taivaaseen vaan palavat helvetin porteilla!

tosiuskovainen kirjoitti:

pääse taivaaseen vaan palavat helvetin porteilla!

omat osastot DP:n hallitseville (correct version) ja ei hallitseville (cheat version).

Osastojen nimet voisivat olla: DP-heaven ja Wannabe DP-heaven. Tällä hetkellä Suomesta ei DP-heaveniin olisi tungosta, ehkä 3 max 5.

karirh kirjoitti:

Täällä ei ole kyllä keskusteltu varsinaisesti valmentamisesta. Enkä voi vastata sinulle tai keskustella tässä näistä valmennusideoistasi, sorry. Yksilöllisen valmennuksen idea on varmaan kannatettava ajatus. Jos haluat erikseen keskustella geeniperimästä, valmennuksesta tai yksilöllisestä valmennuksesta, sinulla on vapaat kädet perustaa sille oma viestiketju. Suomi24:ssa riittää sille varmaan kapasiteettia, jotta saat ajatuksesi julki.

Kuten tarkemmin ajatellessasi ymmärrät ei tässä viestiketjussa voida revetä pohtimaan yleismaailmallista yksilövalmennusideaa. Pian joku toinen tulisi keskustelemaan psyykkisestä valmennuksesta, urheiluravinnosta, ehkäpä joku maahockeystä ja sen uusista valmennusideoita.

Oma tavoiteeni tähän keskusteluun oli loppujen lopuksi hyvin vaatimaton. Ajattelin, että täällä olisi päästy puhumaan dp:n perusjutuista ja täällä keskustelemalla selkiinnyttämään omiakin ajatuksia. Olen vain dp-harrastelija ja kiinnostunut douple pushista luistelutyylinä ja tekniikkana. Nyt alkaa vaan tuntumaan, että tämä keskustelun ylläpitäminen on mahdotonta, koska kaikki se mitä täällä on sanottu dp:stä on "hölynpölyä". En olisi ryhtynyt koko touhuun, jos olisin arvannut näin käyvän.

Maailma on kuitenkin toisenäköinen kuin nyt jotkut luulevat. Maailmalla on paljon dp-luistelijoita; valmentajia, jotka valmentavat dp-tekniikkaa; dp-tekniikalla on vakiintuneet perussäännöstönsä; siitä on kirjoitettu kirjoja, kuvattu videoita ja keskusteltu dp-tekniikasta, kuten täälläkin ainakin yritetään. Maailman huippurullaluistelijat ovat poikkeuksetta dp-luistelijoita. Double push-tyyli on vakiinnuttanut asemansa kirjoissa ja kansissa. Se on hyllyssä ja tarvitseva saa sen hyllystä.

Maailma voi muuttua enemmänkin luistelusaralla. Saattaa tulla aika, jolloin kilpaillaan erikseen klassisella tyylillä ja double push-tyylillä kuten esimerkiksi hiihdossa kilpaillaan eri tyyleissä. Sehän olisi vasta jännää. Enää ei kenenkään tarvitsisi miettiä, meneekö dp:llä nopeammin, koska kaikki kilpailisivat samalla tyylillä. Klassinen tyylikin heräisi eloon kilpailutyylinä. Miten olisi, jos Mantiakin luistelisi klassisen rullaluistelutyylin MM-arvosta!

Lue lisää

Jos mielestäsi dpstä on kirjoitettu ja kuvattu ja analysoitu paljon niin mitä siinä sitten vielä on keskusteltavaa, ota tieto talteen ja mene ulos tekemään tekniikastasi täydellinen, ai eikö se olekaan noin? Eikö tekniikkaa voikaan kopioida? Eikö Mantian tai Chadin tekniikka purekaan sinun tapauksessasi? no onpa ihme. Miksi sitten kyselet vaikka tietoa on?, mikset osaa?

Vaikka itse ymmärrän riittävästi dp:n perusteksniikasta ja osaan myös soveltaa sitä käytännössä, en koskaan ole lukenut kirjoja, analysoinut muitten videoita, piirrellyn kaavoja, tai kysellyt nettipalstoilla yms.
Mitä deepeestä voi kirjoittaa on saada ihmiset ymmärtämään miten se tehdään, mitä siinä yritetään ja saada keho hyväksymään tämä uusi tekniikka. Lähes kaikille kehon motoriikan hallinta on esteenä dp:n omaksumiselle, ei se etteikö asiasta löytyisi tietämystä. dp vaatii kordinaatiokyvyn hallintaa luontaisesti, sitä ei opita, eikä myöskään täten dptä.

Kun hallitsee kehon motoriikan ja tajuaa periaatteen on todella helppoa itse kehittää luontainen tekniikka. Luistelustani tiedän vain sen että jos teen jotain erilailla, meno ei enää tunnu luontevalta vaan alkaa "tökkimään". Tähän tulee jokaisen pyrkiä, "haistelemaan" sitä omaa tekniikkaa ja etsimään sille uomansa, suhtautua kriittisesti tekemisiinsä ja analysoida ITSEÄ. Se mikä on nopein tekniikka on se tekniikka joka sopii juuri sinulle, se riittääkö se mihinkään kilpailussa on jo toinen asia.

Koko valmennus ei ole aiheeni vaan sivuaa keskustelua siksi että tekniikka on valmennustekninen asia, ei matemaattinen. Motorisesti kyvyttömät voivat etsiä juonta kirjoitetusta aineistosta, voitte ehkä löytää sen täydellisen teknisen ratkaisun jota joku toinen on käyttänyt, sitten kopioitte tekniikan mutta ette te siitä tule hullua hurskaammaksi.

karirh kirjoitti:

Täällä ei ole kyllä keskusteltu varsinaisesti valmentamisesta. Enkä voi vastata sinulle tai keskustella tässä näistä valmennusideoistasi, sorry. Yksilöllisen valmennuksen idea on varmaan kannatettava ajatus. Jos haluat erikseen keskustella geeniperimästä, valmennuksesta tai yksilöllisestä valmennuksesta, sinulla on vapaat kädet perustaa sille oma viestiketju. Suomi24:ssa riittää sille varmaan kapasiteettia, jotta saat ajatuksesi julki.

Kuten tarkemmin ajatellessasi ymmärrät ei tässä viestiketjussa voida revetä pohtimaan yleismaailmallista yksilövalmennusideaa. Pian joku toinen tulisi keskustelemaan psyykkisestä valmennuksesta, urheiluravinnosta, ehkäpä joku maahockeystä ja sen uusista valmennusideoita.

Oma tavoiteeni tähän keskusteluun oli loppujen lopuksi hyvin vaatimaton. Ajattelin, että täällä olisi päästy puhumaan dp:n perusjutuista ja täällä keskustelemalla selkiinnyttämään omiakin ajatuksia. Olen vain dp-harrastelija ja kiinnostunut douple pushista luistelutyylinä ja tekniikkana. Nyt alkaa vaan tuntumaan, että tämä keskustelun ylläpitäminen on mahdotonta, koska kaikki se mitä täällä on sanottu dp:stä on "hölynpölyä". En olisi ryhtynyt koko touhuun, jos olisin arvannut näin käyvän.

Maailma on kuitenkin toisenäköinen kuin nyt jotkut luulevat. Maailmalla on paljon dp-luistelijoita; valmentajia, jotka valmentavat dp-tekniikkaa; dp-tekniikalla on vakiintuneet perussäännöstönsä; siitä on kirjoitettu kirjoja, kuvattu videoita ja keskusteltu dp-tekniikasta, kuten täälläkin ainakin yritetään. Maailman huippurullaluistelijat ovat poikkeuksetta dp-luistelijoita. Double push-tyyli on vakiinnuttanut asemansa kirjoissa ja kansissa. Se on hyllyssä ja tarvitseva saa sen hyllystä.

Maailma voi muuttua enemmänkin luistelusaralla. Saattaa tulla aika, jolloin kilpaillaan erikseen klassisella tyylillä ja double push-tyylillä kuten esimerkiksi hiihdossa kilpaillaan eri tyyleissä. Sehän olisi vasta jännää. Enää ei kenenkään tarvitsisi miettiä, meneekö dp:llä nopeammin, koska kaikki kilpailisivat samalla tyylillä. Klassinen tyylikin heräisi eloon kilpailutyylinä. Miten olisi, jos Mantiakin luistelisi klassisen rullaluistelutyylin MM-arvosta!

Lue lisää

arvosteluista! Meitä on täällä suuri joukko "maan hiljaisia" jotka ihan oikeasti olemme kiinnostuneita analyyseistäsi. Kyllä ne aina herättävät ajatuksia ja kysymyksiä. Kiitoksia!

karirh kirjoitti:

Täällä ei ole kyllä keskusteltu varsinaisesti valmentamisesta. Enkä voi vastata sinulle tai keskustella tässä näistä valmennusideoistasi, sorry. Yksilöllisen valmennuksen idea on varmaan kannatettava ajatus. Jos haluat erikseen keskustella geeniperimästä, valmennuksesta tai yksilöllisestä valmennuksesta, sinulla on vapaat kädet perustaa sille oma viestiketju. Suomi24:ssa riittää sille varmaan kapasiteettia, jotta saat ajatuksesi julki.

Kuten tarkemmin ajatellessasi ymmärrät ei tässä viestiketjussa voida revetä pohtimaan yleismaailmallista yksilövalmennusideaa. Pian joku toinen tulisi keskustelemaan psyykkisestä valmennuksesta, urheiluravinnosta, ehkäpä joku maahockeystä ja sen uusista valmennusideoita.

Oma tavoiteeni tähän keskusteluun oli loppujen lopuksi hyvin vaatimaton. Ajattelin, että täällä olisi päästy puhumaan dp:n perusjutuista ja täällä keskustelemalla selkiinnyttämään omiakin ajatuksia. Olen vain dp-harrastelija ja kiinnostunut douple pushista luistelutyylinä ja tekniikkana. Nyt alkaa vaan tuntumaan, että tämä keskustelun ylläpitäminen on mahdotonta, koska kaikki se mitä täällä on sanottu dp:stä on "hölynpölyä". En olisi ryhtynyt koko touhuun, jos olisin arvannut näin käyvän.

Maailma on kuitenkin toisenäköinen kuin nyt jotkut luulevat. Maailmalla on paljon dp-luistelijoita; valmentajia, jotka valmentavat dp-tekniikkaa; dp-tekniikalla on vakiintuneet perussäännöstönsä; siitä on kirjoitettu kirjoja, kuvattu videoita ja keskusteltu dp-tekniikasta, kuten täälläkin ainakin yritetään. Maailman huippurullaluistelijat ovat poikkeuksetta dp-luistelijoita. Double push-tyyli on vakiinnuttanut asemansa kirjoissa ja kansissa. Se on hyllyssä ja tarvitseva saa sen hyllystä.

Maailma voi muuttua enemmänkin luistelusaralla. Saattaa tulla aika, jolloin kilpaillaan erikseen klassisella tyylillä ja double push-tyylillä kuten esimerkiksi hiihdossa kilpaillaan eri tyyleissä. Sehän olisi vasta jännää. Enää ei kenenkään tarvitsisi miettiä, meneekö dp:llä nopeammin, koska kaikki kilpailisivat samalla tyylillä. Klassinen tyylikin heräisi eloon kilpailutyylinä. Miten olisi, jos Mantiakin luistelisi klassisen rullaluistelutyylin MM-arvosta!

Lue lisää

Itse kyllä olen seurannut suurella mielenkiinnolla Karih:n kirjoituksia (ja linkkejä). Ihmiset on myös fyysisesti erilaisia ja varmasti se tuo myös eroja tekniikoiden soveltamiseen oli kyseessä mikä tyyli tahansa (dp:ssä varmaan korostuu, koska tuntuu olevan.. monisäikeisempi). Ilmeisesti perusluistelutekniikassa pyritään tietynlaiseen yksinkertaisuuteen/eleettömyyteen. Mielestäni DP:ssä korostuu enemmän tuo koko kropan käyttö ja näin ollen muuttujia on enemmän. Itse kyllä myös pääsen tuolla "huijaustyylillä" (DP) kovempaan, pidemmäll. En kyllä varmaan ole mikään parhaan tekniikan omaava, mutta sinnepäin ainakin.

Huomenna se nähdään mikä on se voittaja tyyli, ainakin meillä suomessa. Pitää tulla radan varteen asiaa todistamaan ja ehkä ottamaan oppia.

MMM kirjoitti:

Jos mielestäsi dpstä on kirjoitettu ja kuvattu ja analysoitu paljon niin mitä siinä sitten vielä on keskusteltavaa, ota tieto talteen ja mene ulos tekemään tekniikastasi täydellinen, ai eikö se olekaan noin? Eikö tekniikkaa voikaan kopioida? Eikö Mantian tai Chadin tekniikka purekaan sinun tapauksessasi? no onpa ihme. Miksi sitten kyselet vaikka tietoa on?, mikset osaa?

Vaikka itse ymmärrän riittävästi dp:n perusteksniikasta ja osaan myös soveltaa sitä käytännössä, en koskaan ole lukenut kirjoja, analysoinut muitten videoita, piirrellyn kaavoja, tai kysellyt nettipalstoilla yms.
Mitä deepeestä voi kirjoittaa on saada ihmiset ymmärtämään miten se tehdään, mitä siinä yritetään ja saada keho hyväksymään tämä uusi tekniikka. Lähes kaikille kehon motoriikan hallinta on esteenä dp:n omaksumiselle, ei se etteikö asiasta löytyisi tietämystä. dp vaatii kordinaatiokyvyn hallintaa luontaisesti, sitä ei opita, eikä myöskään täten dptä.

Kun hallitsee kehon motoriikan ja tajuaa periaatteen on todella helppoa itse kehittää luontainen tekniikka. Luistelustani tiedän vain sen että jos teen jotain erilailla, meno ei enää tunnu luontevalta vaan alkaa "tökkimään". Tähän tulee jokaisen pyrkiä, "haistelemaan" sitä omaa tekniikkaa ja etsimään sille uomansa, suhtautua kriittisesti tekemisiinsä ja analysoida ITSEÄ. Se mikä on nopein tekniikka on se tekniikka joka sopii juuri sinulle, se riittääkö se mihinkään kilpailussa on jo toinen asia.

Koko valmennus ei ole aiheeni vaan sivuaa keskustelua siksi että tekniikka on valmennustekninen asia, ei matemaattinen. Motorisesti kyvyttömät voivat etsiä juonta kirjoitetusta aineistosta, voitte ehkä löytää sen täydellisen teknisen ratkaisun jota joku toinen on käyttänyt, sitten kopioitte tekniikan mutta ette te siitä tule hullua hurskaammaksi.

Lue lisää

Nyt aloin ymmärtämään, mitä ajat takaa. Tulit aikasemmin esille kuin myrskyn merkki enkä saanut ollenkaan selvää, mitä ajat takaa paitsi siitä, että heität kaikki täällä keskustellut asiat roskikseen. Viimeisen kirjoituksesi sävy onkin muuttunut ja kirjoitat ainakin minulle ymmärrettävää asiaa. Monesta asiasta olen samaa mieltä. Joistakin asioista olen kuitenkin eri mieltä, mutta hyvä näin.

Jusu-80 kirjoitti:

Itse kyllä olen seurannut suurella mielenkiinnolla Karih:n kirjoituksia (ja linkkejä). Ihmiset on myös fyysisesti erilaisia ja varmasti se tuo myös eroja tekniikoiden soveltamiseen oli kyseessä mikä tyyli tahansa (dp:ssä varmaan korostuu, koska tuntuu olevan.. monisäikeisempi). Ilmeisesti perusluistelutekniikassa pyritään tietynlaiseen yksinkertaisuuteen/eleettömyyteen. Mielestäni DP:ssä korostuu enemmän tuo koko kropan käyttö ja näin ollen muuttujia on enemmän. Itse kyllä myös pääsen tuolla "huijaustyylillä" (DP) kovempaan, pidemmäll. En kyllä varmaan ole mikään parhaan tekniikan omaava, mutta sinnepäin ainakin.

Huomenna se nähdään mikä on se voittaja tyyli, ainakin meillä suomessa. Pitää tulla radan varteen asiaa todistamaan ja ehkä ottamaan oppia.

Lue lisää

ja kannustuksesta. Tuntui jo, että en jaksa lukea enkä vastata täysin vieraisiin aiheisiin tässä viestiketjussa. Toivotaan, että syntyisi vielä hyvää keskustelua. Tottakai kritiikkiä saa olla. Se vie keskustelua eteenpäin.

Jusu-80 kirjoitti:

Itse kyllä olen seurannut suurella mielenkiinnolla Karih:n kirjoituksia (ja linkkejä). Ihmiset on myös fyysisesti erilaisia ja varmasti se tuo myös eroja tekniikoiden soveltamiseen oli kyseessä mikä tyyli tahansa (dp:ssä varmaan korostuu, koska tuntuu olevan.. monisäikeisempi). Ilmeisesti perusluistelutekniikassa pyritään tietynlaiseen yksinkertaisuuteen/eleettömyyteen. Mielestäni DP:ssä korostuu enemmän tuo koko kropan käyttö ja näin ollen muuttujia on enemmän. Itse kyllä myös pääsen tuolla "huijaustyylillä" (DP) kovempaan, pidemmäll. En kyllä varmaan ole mikään parhaan tekniikan omaava, mutta sinnepäin ainakin.

Huomenna se nähdään mikä on se voittaja tyyli, ainakin meillä suomessa. Pitää tulla radan varteen asiaa todistamaan ja ehkä ottamaan oppia.

Lue lisää

eilen eli siis lauantaina 11.8 lintsillä ja sinne mennessä näin kaksi Bontin kaveria ottamassa tuntumaa eltsun rataan. (käyvät Topin valmennuksessa) Vetivät dp:tä ja viimeisen päälle. Oli ilo katsella se hetki hienoa ja tehokasta rullaluistelua. Siitä kaksikosta löytynee Eltsun voittaja?

rullien päällä kirjoitti:

eilen eli siis lauantaina 11.8 lintsillä ja sinne mennessä näin kaksi Bontin kaveria ottamassa tuntumaa eltsun rataan. (käyvät Topin valmennuksessa) Vetivät dp:tä ja viimeisen päälle. Oli ilo katsella se hetki hienoa ja tehokasta rullaluistelua. Siitä kaksikosta löytynee Eltsun voittaja?

Lue lisää

siitä porukasta Eltsun voittajaa. Eikä ollut edes lähellä. Voittaja ratkaistiin siellä kellolla ei tyylipisteillä..

löytynyt kirjoitti:

siitä porukasta Eltsun voittajaa. Eikä ollut edes lähellä. Voittaja ratkaistiin siellä kellolla ei tyylipisteillä..

Voittajien tyyli tyylikästä dp:tä. Sitähän voidaan vain spekuloida, että onko 17-vuotiaalla Niko Räsäsellä miesten sarjaan vaadittavaa kestävyyttä vai ottiko hän voiton todella "tyylillä", sillä Nikon dp oli vahvan näköistä ja voimakasta. Suorastaan ihailin. Siis mikä oli kestävyyden ja käytetyn tekniikan osuus. Valmasti molemmat olivat Nikolla varsin hyviä.

Eltsun märällä radalla "powerbox" (= puristuksen tehokas alue) oli entistä pienempi, jolla hyvän dp-tekniikan omaavat pääsivät loistamaan Tietysti ei mitään pitkien matkojen kilpailua voi voittaa pelkällä tyylillä, esimerkiksi dp:llä.

Tästä pääsenkin varsinaiseen powerbox-aiheeseen. Keli Eltsulla oli märkä koko ajan. Märällä kelillä powerbox on selvästi pienempi kuin kuivalla. Märän kelin powerbox suosii nimen omaan dp:tä. Eräiksi dp:n keksijöiksi onkin sanottu hollantilaisia. He kehittivät dp:n alunperin nimenoman märälle asfaltille. Hollannissa kun sataa jatkuvasti. Toiseksi dp:n keksijäksihän sanotaan Chad Hedrickiä. Tiedä häntä?

Powerbox vaihtelee kelin myötä. Märän asfaltin jäätyessä kokonaan tai pikaluisteluradalla rullaluistelun powerbox olisi pelkkä nolla eli puristusta ei voida suorittaa ollenkaan. Märällä kelilläkin powerbox on selvästi normaalia pienempi.

Sen sijaan pikaluistelussa powerbox on huomattavan iso, joka sallii huomattavan pitkät puristukset ja liu'ut. Itse asiassa pikaluistimen kantti pureutuu sitä syvemmälle jäähän, mitä pidemmälle puristava jalka ojentautuu. Tämä on se pikaluistelulle ominainen tärkeä fakta, joka sallii pitkän puristuksen.

Siis alusta on toinen iso syy, mikä vaikuttaa poweboxin suuruuteen. Teillä käytetty asfaltti ei suosi suurempaa powerboxia. Se on usein rosoinen, hiekkainen, halkeillut ja melko kapeakin. Pitkälle ulospäin suuntautuvasta voimakkaastakin puristuksesta lähtevät tehot harakoille eli powerbox kutistuu varsinkin Suomen tiestön asfalteilla.

Muita syitä on luistimen pyörän kantin pyöreys. Pitkässä puristuksessa pyörän kantin ja alustan välinen kulma kutistuu melko olemattomaksi, joka sekin osaltaan kutistaa powerboxia. Pyörä ei pure alustaan puristuksen loppupäässä. Myös kilpailuissa pääjoukossa käytettävän luistelutilan johdosta powerbox pienenee enemmän ja vähemmän. Joskus joutuu luistelemaan lähes kokonaan ulkopuristuksen avulla. Itsekin olen kokenut saman. Samantapainen tilanne saattaa tulla eteen jos asfalttia on jäljellä vain pieni kaistale. Joskus on kisassa ollut tilaa maantiellä vain kapean kaistaleen verran uraisen tai pahasti rosoisen alueen ja asfaltin ulkoreunan välissä. Siinä on tullut kokeiltua sisäpurstistuksilla luistelua. Se on onnistunutkin jopa ja voimia on säästynyt kun muu letka on tärsitellyt rosoalueella.

Rullaluistelun powerbox sallii lyhyemmät puristukset. Siksi asento nousee pakostakin ylemmäksi. Poikkeuksena kiihdytykset yms. Lisäksi powerbox suorastaan vaatii luistelijaa kehittämään tekniikkaansa: rullaluistelussa rullille ja asfaltille soveltuvaa edullista tekniikkaa ja pikaluistelussa jäälle sopivaa tekniikka. Sisäluistelu on sekin teknisesti vaativa ja oma lukunsa.

Jos luistellaan klassisella tyylillä eikä luistelija käytä dp:tä, luistelijan on tyydyttävä lyhyempiin puristuksiin ja pyrittävä olemaan enemmän luistimen päällä. Tekniikkaa on siinäkin kehitettävä eteenpäin.

karirh kirjoitti:

Voittajien tyyli tyylikästä dp:tä. Sitähän voidaan vain spekuloida, että onko 17-vuotiaalla Niko Räsäsellä miesten sarjaan vaadittavaa kestävyyttä vai ottiko hän voiton todella "tyylillä", sillä Nikon dp oli vahvan näköistä ja voimakasta. Suorastaan ihailin. Siis mikä oli kestävyyden ja käytetyn tekniikan osuus. Valmasti molemmat olivat Nikolla varsin hyviä.

Eltsun märällä radalla "powerbox" (= puristuksen tehokas alue) oli entistä pienempi, jolla hyvän dp-tekniikan omaavat pääsivät loistamaan Tietysti ei mitään pitkien matkojen kilpailua voi voittaa pelkällä tyylillä, esimerkiksi dp:llä.

Tästä pääsenkin varsinaiseen powerbox-aiheeseen. Keli Eltsulla oli märkä koko ajan. Märällä kelillä powerbox on selvästi pienempi kuin kuivalla. Märän kelin powerbox suosii nimen omaan dp:tä. Eräiksi dp:n keksijöiksi onkin sanottu hollantilaisia. He kehittivät dp:n alunperin nimenoman märälle asfaltille. Hollannissa kun sataa jatkuvasti. Toiseksi dp:n keksijäksihän sanotaan Chad Hedrickiä. Tiedä häntä?

Powerbox vaihtelee kelin myötä. Märän asfaltin jäätyessä kokonaan tai pikaluisteluradalla rullaluistelun powerbox olisi pelkkä nolla eli puristusta ei voida suorittaa ollenkaan. Märällä kelilläkin powerbox on selvästi normaalia pienempi.

Sen sijaan pikaluistelussa powerbox on huomattavan iso, joka sallii huomattavan pitkät puristukset ja liu'ut. Itse asiassa pikaluistimen kantti pureutuu sitä syvemmälle jäähän, mitä pidemmälle puristava jalka ojentautuu. Tämä on se pikaluistelulle ominainen tärkeä fakta, joka sallii pitkän puristuksen.

Siis alusta on toinen iso syy, mikä vaikuttaa poweboxin suuruuteen. Teillä käytetty asfaltti ei suosi suurempaa powerboxia. Se on usein rosoinen, hiekkainen, halkeillut ja melko kapeakin. Pitkälle ulospäin suuntautuvasta voimakkaastakin puristuksesta lähtevät tehot harakoille eli powerbox kutistuu varsinkin Suomen tiestön asfalteilla.

Muita syitä on luistimen pyörän kantin pyöreys. Pitkässä puristuksessa pyörän kantin ja alustan välinen kulma kutistuu melko olemattomaksi, joka sekin osaltaan kutistaa powerboxia. Pyörä ei pure alustaan puristuksen loppupäässä. Myös kilpailuissa pääjoukossa käytettävän luistelutilan johdosta powerbox pienenee enemmän ja vähemmän. Joskus joutuu luistelemaan lähes kokonaan ulkopuristuksen avulla. Itsekin olen kokenut saman. Samantapainen tilanne saattaa tulla eteen jos asfalttia on jäljellä vain pieni kaistale. Joskus on kisassa ollut tilaa maantiellä vain kapean kaistaleen verran uraisen tai pahasti rosoisen alueen ja asfaltin ulkoreunan välissä. Siinä on tullut kokeiltua sisäpurstistuksilla luistelua. Se on onnistunutkin jopa ja voimia on säästynyt kun muu letka on tärsitellyt rosoalueella.

Rullaluistelun powerbox sallii lyhyemmät puristukset. Siksi asento nousee pakostakin ylemmäksi. Poikkeuksena kiihdytykset yms. Lisäksi powerbox suorastaan vaatii luistelijaa kehittämään tekniikkaansa: rullaluistelussa rullille ja asfaltille soveltuvaa edullista tekniikkaa ja pikaluistelussa jäälle sopivaa tekniikka. Sisäluistelu on sekin teknisesti vaativa ja oma lukunsa.

Jos luistellaan klassisella tyylillä eikä luistelija käytä dp:tä, luistelijan on tyydyttävä lyhyempiin puristuksiin ja pyrittävä olemaan enemmän luistimen päällä. Tekniikkaa on siinäkin kehitettävä eteenpäin.

Lue lisää

"Jos luistellaan klassisella tyylillä eikä luistelija käytä dp:tä, luistelijan on tyydyttävä lyhyempiin puristuksiin ja pyrittävä olemaan enemmän luistimen päällä. Tekniikkaa on siinäkin kehitettävä eteenpäin."

Minkä takia puristukset ovat mielestäsi lyhyempiä luisteltaessa esimerkiksi "Marathon Stroke" tekniikalla? Ja minkä takia mielestäsi tässä sinun koulukunnan tekniikassa ollaan vähemmän luistimen päällä?

karirh kirjoitti:

Voittajien tyyli tyylikästä dp:tä. Sitähän voidaan vain spekuloida, että onko 17-vuotiaalla Niko Räsäsellä miesten sarjaan vaadittavaa kestävyyttä vai ottiko hän voiton todella "tyylillä", sillä Nikon dp oli vahvan näköistä ja voimakasta. Suorastaan ihailin. Siis mikä oli kestävyyden ja käytetyn tekniikan osuus. Valmasti molemmat olivat Nikolla varsin hyviä.

Eltsun märällä radalla "powerbox" (= puristuksen tehokas alue) oli entistä pienempi, jolla hyvän dp-tekniikan omaavat pääsivät loistamaan Tietysti ei mitään pitkien matkojen kilpailua voi voittaa pelkällä tyylillä, esimerkiksi dp:llä.

Tästä pääsenkin varsinaiseen powerbox-aiheeseen. Keli Eltsulla oli märkä koko ajan. Märällä kelillä powerbox on selvästi pienempi kuin kuivalla. Märän kelin powerbox suosii nimen omaan dp:tä. Eräiksi dp:n keksijöiksi onkin sanottu hollantilaisia. He kehittivät dp:n alunperin nimenoman märälle asfaltille. Hollannissa kun sataa jatkuvasti. Toiseksi dp:n keksijäksihän sanotaan Chad Hedrickiä. Tiedä häntä?

Powerbox vaihtelee kelin myötä. Märän asfaltin jäätyessä kokonaan tai pikaluisteluradalla rullaluistelun powerbox olisi pelkkä nolla eli puristusta ei voida suorittaa ollenkaan. Märällä kelilläkin powerbox on selvästi normaalia pienempi.

Sen sijaan pikaluistelussa powerbox on huomattavan iso, joka sallii huomattavan pitkät puristukset ja liu'ut. Itse asiassa pikaluistimen kantti pureutuu sitä syvemmälle jäähän, mitä pidemmälle puristava jalka ojentautuu. Tämä on se pikaluistelulle ominainen tärkeä fakta, joka sallii pitkän puristuksen.

Siis alusta on toinen iso syy, mikä vaikuttaa poweboxin suuruuteen. Teillä käytetty asfaltti ei suosi suurempaa powerboxia. Se on usein rosoinen, hiekkainen, halkeillut ja melko kapeakin. Pitkälle ulospäin suuntautuvasta voimakkaastakin puristuksesta lähtevät tehot harakoille eli powerbox kutistuu varsinkin Suomen tiestön asfalteilla.

Muita syitä on luistimen pyörän kantin pyöreys. Pitkässä puristuksessa pyörän kantin ja alustan välinen kulma kutistuu melko olemattomaksi, joka sekin osaltaan kutistaa powerboxia. Pyörä ei pure alustaan puristuksen loppupäässä. Myös kilpailuissa pääjoukossa käytettävän luistelutilan johdosta powerbox pienenee enemmän ja vähemmän. Joskus joutuu luistelemaan lähes kokonaan ulkopuristuksen avulla. Itsekin olen kokenut saman. Samantapainen tilanne saattaa tulla eteen jos asfalttia on jäljellä vain pieni kaistale. Joskus on kisassa ollut tilaa maantiellä vain kapean kaistaleen verran uraisen tai pahasti rosoisen alueen ja asfaltin ulkoreunan välissä. Siinä on tullut kokeiltua sisäpurstistuksilla luistelua. Se on onnistunutkin jopa ja voimia on säästynyt kun muu letka on tärsitellyt rosoalueella.

Rullaluistelun powerbox sallii lyhyemmät puristukset. Siksi asento nousee pakostakin ylemmäksi. Poikkeuksena kiihdytykset yms. Lisäksi powerbox suorastaan vaatii luistelijaa kehittämään tekniikkaansa: rullaluistelussa rullille ja asfaltille soveltuvaa edullista tekniikkaa ja pikaluistelussa jäälle sopivaa tekniikka. Sisäluistelu on sekin teknisesti vaativa ja oma lukunsa.

Jos luistellaan klassisella tyylillä eikä luistelija käytä dp:tä, luistelijan on tyydyttävä lyhyempiin puristuksiin ja pyrittävä olemaan enemmän luistimen päällä. Tekniikkaa on siinäkin kehitettävä eteenpäin.

Lue lisää

on maksimipituinen. Mm. Bill Begg kehuu vähän väliä tyttärensä puristusta maailman pisimmäksi, vaikka Nicole on lyhin (yksi lyhimmistä) naisluistelijoista. Puristavan jalan pitää suoristua siis täydellisesti, aina!

Myös maailman parhaalla rullaluistelijalla, Joey Mantialla, on armottoman pitkä ja tehokas puristustus!

Yllä tietenkin puhutaan ulkopuristuksesta, siitä tehon tuottavasta.

Joey Mantian treenivinkki täydelliseen puristukseen:
Practice bringing your thumb to your nose every time you swing. This will ensure a full stroke, as your feet will generally follow what
your ams do.

powerbox kirjoitti:

on maksimipituinen. Mm. Bill Begg kehuu vähän väliä tyttärensä puristusta maailman pisimmäksi, vaikka Nicole on lyhin (yksi lyhimmistä) naisluistelijoista. Puristavan jalan pitää suoristua siis täydellisesti, aina!

Myös maailman parhaalla rullaluistelijalla, Joey Mantialla, on armottoman pitkä ja tehokas puristustus!

Yllä tietenkin puhutaan ulkopuristuksesta, siitä tehon tuottavasta.

Joey Mantian treenivinkki täydelliseen puristukseen:
Practice bringing your thumb to your nose every time you swing. This will ensure a full stroke, as your feet will generally follow what
your ams do.

Lue lisää

"Joey Mantian treenivinkki täydelliseen puristukseen:
Practice bringing your thumb to your nose every time you swing. This will ensure a full stroke, as your feet will generally follow what
your ams do."

Juurikin näin. Tämä on erinoimainen vinkki ja "extension" pitää aina olla täydellinen. Eli mahdollisimman pitkät potkut, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman syvästä kulmasta. Vielä kun ne saa ajoitettua lähtemään vartalon keskilinjan kohdalta juuri oikeaan aikaan niin silloin mennään todella kovaa.

rullakoutsi kirjoitti:

"Joey Mantian treenivinkki täydelliseen puristukseen:
Practice bringing your thumb to your nose every time you swing. This will ensure a full stroke, as your feet will generally follow what
your ams do."

Juurikin näin. Tämä on erinoimainen vinkki ja "extension" pitää aina olla täydellinen. Eli mahdollisimman pitkät potkut, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman syvästä kulmasta. Vielä kun ne saa ajoitettua lähtemään vartalon keskilinjan kohdalta juuri oikeaan aikaan niin silloin mennään todella kovaa.

Lue lisää

käännetty sanoisin. ;-D

karirh kirjoitti:

Voittajien tyyli tyylikästä dp:tä. Sitähän voidaan vain spekuloida, että onko 17-vuotiaalla Niko Räsäsellä miesten sarjaan vaadittavaa kestävyyttä vai ottiko hän voiton todella "tyylillä", sillä Nikon dp oli vahvan näköistä ja voimakasta. Suorastaan ihailin. Siis mikä oli kestävyyden ja käytetyn tekniikan osuus. Valmasti molemmat olivat Nikolla varsin hyviä.

Eltsun märällä radalla "powerbox" (= puristuksen tehokas alue) oli entistä pienempi, jolla hyvän dp-tekniikan omaavat pääsivät loistamaan Tietysti ei mitään pitkien matkojen kilpailua voi voittaa pelkällä tyylillä, esimerkiksi dp:llä.

Tästä pääsenkin varsinaiseen powerbox-aiheeseen. Keli Eltsulla oli märkä koko ajan. Märällä kelillä powerbox on selvästi pienempi kuin kuivalla. Märän kelin powerbox suosii nimen omaan dp:tä. Eräiksi dp:n keksijöiksi onkin sanottu hollantilaisia. He kehittivät dp:n alunperin nimenoman märälle asfaltille. Hollannissa kun sataa jatkuvasti. Toiseksi dp:n keksijäksihän sanotaan Chad Hedrickiä. Tiedä häntä?

Powerbox vaihtelee kelin myötä. Märän asfaltin jäätyessä kokonaan tai pikaluisteluradalla rullaluistelun powerbox olisi pelkkä nolla eli puristusta ei voida suorittaa ollenkaan. Märällä kelilläkin powerbox on selvästi normaalia pienempi.

Sen sijaan pikaluistelussa powerbox on huomattavan iso, joka sallii huomattavan pitkät puristukset ja liu'ut. Itse asiassa pikaluistimen kantti pureutuu sitä syvemmälle jäähän, mitä pidemmälle puristava jalka ojentautuu. Tämä on se pikaluistelulle ominainen tärkeä fakta, joka sallii pitkän puristuksen.

Siis alusta on toinen iso syy, mikä vaikuttaa poweboxin suuruuteen. Teillä käytetty asfaltti ei suosi suurempaa powerboxia. Se on usein rosoinen, hiekkainen, halkeillut ja melko kapeakin. Pitkälle ulospäin suuntautuvasta voimakkaastakin puristuksesta lähtevät tehot harakoille eli powerbox kutistuu varsinkin Suomen tiestön asfalteilla.

Muita syitä on luistimen pyörän kantin pyöreys. Pitkässä puristuksessa pyörän kantin ja alustan välinen kulma kutistuu melko olemattomaksi, joka sekin osaltaan kutistaa powerboxia. Pyörä ei pure alustaan puristuksen loppupäässä. Myös kilpailuissa pääjoukossa käytettävän luistelutilan johdosta powerbox pienenee enemmän ja vähemmän. Joskus joutuu luistelemaan lähes kokonaan ulkopuristuksen avulla. Itsekin olen kokenut saman. Samantapainen tilanne saattaa tulla eteen jos asfalttia on jäljellä vain pieni kaistale. Joskus on kisassa ollut tilaa maantiellä vain kapean kaistaleen verran uraisen tai pahasti rosoisen alueen ja asfaltin ulkoreunan välissä. Siinä on tullut kokeiltua sisäpurstistuksilla luistelua. Se on onnistunutkin jopa ja voimia on säästynyt kun muu letka on tärsitellyt rosoalueella.

Rullaluistelun powerbox sallii lyhyemmät puristukset. Siksi asento nousee pakostakin ylemmäksi. Poikkeuksena kiihdytykset yms. Lisäksi powerbox suorastaan vaatii luistelijaa kehittämään tekniikkaansa: rullaluistelussa rullille ja asfaltille soveltuvaa edullista tekniikkaa ja pikaluistelussa jäälle sopivaa tekniikka. Sisäluistelu on sekin teknisesti vaativa ja oma lukunsa.

Jos luistellaan klassisella tyylillä eikä luistelija käytä dp:tä, luistelijan on tyydyttävä lyhyempiin puristuksiin ja pyrittävä olemaan enemmän luistimen päällä. Tekniikkaa on siinäkin kehitettävä eteenpäin.

Lue lisää

Bill Begg:
My Daughter Nicole who has one of the longest full extenson push strides, was giving a one on one lesson last night & was amazed to be told, that someone from there club, who had been at a mediteranian based skating camp, had come back to their club & said that the long push was out & the short push back.
Well what a load of rubbish, so payer beware.

mikevanerp:
What do you mean by the long push and the short push, Bill? I know we often have different words for technique.

Bill Begg:
Hi Mike a long push is where the leg becomes fully extended from a side push, with all wheels in contact with the ground.
Short push I do not know, as I have never taught it in my life.
But obviously something less

Bill Begg kirjoitti:

Bill Begg:
My Daughter Nicole who has one of the longest full extenson push strides, was giving a one on one lesson last night & was amazed to be told, that someone from there club, who had been at a mediteranian based skating camp, had come back to their club & said that the long push was out & the short push back.
Well what a load of rubbish, so payer beware.

mikevanerp:
What do you mean by the long push and the short push, Bill? I know we often have different words for technique.

Bill Begg:
Hi Mike a long push is where the leg becomes fully extended from a side push, with all wheels in contact with the ground.
Short push I do not know, as I have never taught it in my life.
But obviously something less

Lue lisää

Eli se millä vauhti tehdään on juuri tämä täysin ojentuva potku, eli jalka ojentuu täysin ja tällöin on kaikki pyörät oltava vielä maassa. Paine mielummin juuri takapyörillä jotta saadaan kaikkein paras voima potkun taakse.

löytynyt kirjoitti:

siitä porukasta Eltsun voittajaa. Eikä ollut edes lähellä. Voittaja ratkaistiin siellä kellolla ei tyylipisteillä..

Onnittelut Nikolle! Huikea suoritus ja ansaittu voitto. Tekniikkakin kohdillaan. Aika hyvin Bont tiimin kavereitakin sijoittui kärjen tuntumaan. Näin hienoa lajia kohtaan on vain erittäin surullista, että mediahuomio on vielä täysin olematonta. Ei urheiluruudussa, eikä tulosruudussa minkäänlaista mainintaa koko kisoista. Netistäkin löytyi ainoastaan voittajien nimet Ylen sivuilta. Harmittaa vietävästi tällainen marginaalissa kituuttaminen, koska rullaluistelun voi luokitella URHEILUKSI moneen muuhun lajiin verrattuna mitä sieltä suolletaan ulos jatkuvalla syötöllä.

kahdesta potkusta (tässä dp-stä) puhuminen typerää.
Jos et olisi noin oppinut ja arvostettu tutkija niin väittäisin että kirjoitat täyttä puppua.
Nyt jutuissasi on sentään muutama oikea termi, mutta kokonaisuus on typerää roskaa (sallinet termin koska näytät sitä itsekin viljelevän).

"Tsemppiä kaikille oiken rullaluistelutekniikan opetteluun"

Kiitos samoin!

Niin että olikos sinulla niitä näyttöjä?
Kävin oikein yksityiskohtaisesti läpi näitä viimevuosien yleisen ja nuorten sarjojen kärkiluistelijoita. En löytänyt yhtään valmentajaa jonka voisin kuvitella tuollaista tekniikkaa opettavan.
Yksi mahdollisuus tietysti on että toimit jossakin "Syrjäkylän Samoilijoissa" ettekä ole vielä valtakunnallisissa kilpailussa esiintyneet.
Tulkaa nyt ihmeessä näytille niin me muutkin pääsemme osaamistanne hämmästelemään.

Perfect double push by Pascal Briand. World Champion Speed Skater, coach by Christophe Audoire

http://www.youtube.com/watch?v=QmFZxNEuJH8

Pascal Briand kirjoitti:

Perfect double push by Pascal Briand. World Champion Speed Skater, coach by Christophe Audoire

http://www.youtube.com/watch?v=QmFZxNEuJH8

Lue lisää

Briandkin hurahtamaa PD:hen, ja pahasti(?). Tuo hurahtaminen näyttää jo aika täydelliseltä.

mennyt kirjoitti:

Briandkin hurahtamaa PD:hen, ja pahasti(?). Tuo hurahtaminen näyttää jo aika täydelliseltä.

Ei luistele Briand DP:tä tuossa videossa. Vain ulkopotkut näyttäisivät vievän eteenpäin ja ihan väärin yläkroppa kattokaa chadin videoita

termejä vaikka ei niiden merkityksestä ole pienintäkään hajua.
Tuota "marathon stroke" nimitystä on joskus käytetty eräästä tietyntyyppisestä DP variantista samoin kuin esimerkiksi "chad" nimitystä kehittäjänsä mukaisesta DP:stä.
Molemmissa on kuitenkin kyseessä DP:stä, eikä missään nimessä mistään passiivisesta kaartelusta ulkopuristusta odotellessa.

"Kahdesta potkusta puhuminen on todella typerää ja varsinkin aloittelijoille erittäin haitallinen tekijä opeteltaessa oikeaa..."

On täysin määrittelyasia puhutaanko kaksoispotkusta vai mistä kunhan eteenpäin vievää voimaa tuotetaan sekä sisä- että ulkokantilla puristettaessa. Pelkillä ulkopuristuksilla luistelua voitaisiin kutsua vaikkapa yleisesti käytetyksi "pertsaksi". Kun tähän lisätään turha kaartelu ulkokantilla sitä voitaisiin kutsua "huonoksi pertsaksi".

"Saman paineen saaminen sisäkantille on mahdottomuus joten mistään potkusta on turha puhua, joten suosittelen kaikkia käymään ulkokantilla ihan vain rentoutumassa ja latautumassa seuraavaan potkuun sisäkantilla."

Näinhän tuossa "pertsassa" juuri tehdään, ilman mitään "aktiiviliukua" tms häiritseviä kommervenkkejä. Nyt vaan ketjun aloitus koski nimenomaan DP:tä.
Voit avata oman ketjun "pertsalle". Toki siitäkin riittäisi keskustelua.
Saman paineen saaminen sisäkantille tai ulkokantille on yhtä helppoa. Perusteet tälle löytyvät ihan koulufysiikasta. On haitallista puhua aloittelijoille että tämä on mahdotonta.

"Suosittelen lisäksi pitämään luistelun suoraviivaisena niin kehitytte parhaiten."

Tuota lausetta voisi jopa käyttää mutta todennäköisesti erimielisyydet syntyvät siitä mitä "suoraviivaisuus" tässä yhteydessä tarkoittaa.

Niin kauan kuin "puristetaan sivulle", kuten usein puristuksen suuntaa kuvataan, niin aina se näkyy myös sivuttaisliikkeenä. Mitä voimakkaampi puristus sitä suurempi on myös sivuttaisliike. (Tämä voiman ja liikkeen riippuvuus ei siis ole oma keksintöni vaan sen taisi huomata joku brittifyysikko keskiajalla.)
Suoraviivaisuus on mielestäni sitä että vältetään näitä turhia "aktiivisia liukuja" joissa, nimestään huolimatta, vaan "odotellaan" seuraavaa ulkopuristusta.

heitellä kirjoitti:

termejä vaikka ei niiden merkityksestä ole pienintäkään hajua.
Tuota "marathon stroke" nimitystä on joskus käytetty eräästä tietyntyyppisestä DP variantista samoin kuin esimerkiksi "chad" nimitystä kehittäjänsä mukaisesta DP:stä.
Molemmissa on kuitenkin kyseessä DP:stä, eikä missään nimessä mistään passiivisesta kaartelusta ulkopuristusta odotellessa.

"Kahdesta potkusta puhuminen on todella typerää ja varsinkin aloittelijoille erittäin haitallinen tekijä opeteltaessa oikeaa..."

On täysin määrittelyasia puhutaanko kaksoispotkusta vai mistä kunhan eteenpäin vievää voimaa tuotetaan sekä sisä- että ulkokantilla puristettaessa. Pelkillä ulkopuristuksilla luistelua voitaisiin kutsua vaikkapa yleisesti käytetyksi "pertsaksi". Kun tähän lisätään turha kaartelu ulkokantilla sitä voitaisiin kutsua "huonoksi pertsaksi".

"Saman paineen saaminen sisäkantille on mahdottomuus joten mistään potkusta on turha puhua, joten suosittelen kaikkia käymään ulkokantilla ihan vain rentoutumassa ja latautumassa seuraavaan potkuun sisäkantilla."

Näinhän tuossa "pertsassa" juuri tehdään, ilman mitään "aktiiviliukua" tms häiritseviä kommervenkkejä. Nyt vaan ketjun aloitus koski nimenomaan DP:tä.
Voit avata oman ketjun "pertsalle". Toki siitäkin riittäisi keskustelua.
Saman paineen saaminen sisäkantille tai ulkokantille on yhtä helppoa. Perusteet tälle löytyvät ihan koulufysiikasta. On haitallista puhua aloittelijoille että tämä on mahdotonta.

"Suosittelen lisäksi pitämään luistelun suoraviivaisena niin kehitytte parhaiten."

Tuota lausetta voisi jopa käyttää mutta todennäköisesti erimielisyydet syntyvät siitä mitä "suoraviivaisuus" tässä yhteydessä tarkoittaa.

Niin kauan kuin "puristetaan sivulle", kuten usein puristuksen suuntaa kuvataan, niin aina se näkyy myös sivuttaisliikkeenä. Mitä voimakkaampi puristus sitä suurempi on myös sivuttaisliike. (Tämä voiman ja liikkeen riippuvuus ei siis ole oma keksintöni vaan sen taisi huomata joku brittifyysikko keskiajalla.)
Suoraviivaisuus on mielestäni sitä että vältetään näitä turhia "aktiivisia liukuja" joissa, nimestään huolimatta, vaan "odotellaan" seuraavaa ulkopuristusta.

Lue lisää

"On helppoa heitellä termejä vaikka ei niiden merkityksestä ole pienintäkään hajua.
Tuota "marathon stroke" nimitystä on joskus käytetty eräästä tietyntyyppisestä DP variantista samoin kuin esimerkiksi "chad" nimitystä kehittäjänsä mukaisesta DP:stä.Molemmissa on kuitenkin kyseessä DP:stä, eikä missään nimessä mistään passiivisesta kaartelusta ulkopuristusta odotellessa."

Miksi edes ylipäätään vastaan sinulle kun asiantuntemuksesi on tuota luokkaa. "Marathon stroke" on vakiintunut nimitys nykyaikaiselle rullaluistelutekniikalle, joka on syntynyt noin 90-luvun alussa. Tästä tekniikasta on tehty useita eri sovellutuksia, mm. Chad Hedrick teki oman sovellutuksena, mitä menestyksekkäästi käytti.

"On täysin määrittelyasia puhutaanko kaksoispotkusta vai mistä kunhan eteenpäin vievää voimaa tuotetaan sekä sisä- että ulkokantilla puristettaessa. Pelkillä ulkopuristuksilla luistelua voitaisiin kutsua vaikkapa yleisesti käytetyksi "pertsaksi". Kun tähän lisätään turha kaartelu ulkokantilla sitä voitaisiin kutsua "huonoksi pertsaksi"."

Siitä en tiedä, tuottaako "Marathon Stroke"-tekniikassa ulkokantille meno eteenpäin vievää voimaa(jos tuottaa se on vähäistä, kuten myös teidän kannattamassa tuplapotkuttelussa), mutta tässä tekniikassa pääpaino on tehokkailla vartalon keskiviivan kohdalta lähtevässä potkussa, joka jatkuu täyteen ojennukseen (extension) rullastot kiinni asfaltissa.

"Näinhän tuossa "pertsassa" juuri tehdään, ilman mitään "aktiiviliukua" tms häiritseviä kommervenkkejä. Nyt vaan ketjun aloitus koski nimenomaan DP:tä.
Voit avata oman ketjun "pertsalle". Toki siitäkin riittäisi keskustelua.
Saman paineen saaminen sisäkantille tai ulkokantille on yhtä helppoa. Perusteet tälle löytyvät ihan koulufysiikasta. On haitallista puhua aloittelijoille että tämä on mahdotonta."

"Marathon strokea" on turha kutsua "pertsaksi" kun kyse on modernista rullaluistelutekniikasta. Saman paineen saaminen ulkokanteille on täysi mahdottomuus, itse en kilparullailua harrasta mutta olisi kiva kuulla esim tällä foorumeilla kirjoittelevan Yläsen mielipide asiasta. Onko saman paineen(eteenpäin vievä voima luistelussa) saaminen ulkokantilla mahdollista. Käsityksesi luistelusta on vajavaista. En usko että ymmärrät potkun ajoittamisesta yhtään mitään, varsinkaan kun kerrot että saman paineen saaminen ulko/sisäkanteille on yhtä helppoa. Teet itsesi naurunalaiseksi. Ei ole olemassa kuin sisäkanteilla tehtävät potkut.

Tuota lausetta voisi jopa käyttää mutta todennäköisesti erimielisyydet syntyvät siitä mitä "suoraviivaisuus" tässä yhteydessä tarkoittaa.
Niin kauan kuin "puristetaan sivulle", kuten usein puristuksen suuntaa kuvataan, niin aina se näkyy myös sivuttaisliikkeenä. Mitä voimakkaampi puristus sitä suurempi on myös sivuttaisliike. (Tämä voiman ja liikkeen riippuvuus ei siis ole oma keksintöni vaan sen taisi huomata joku brittifyysikko keskiajalla.)
Suoraviivaisuus on mielestäni sitä että vältetään näitä turhia "aktiivisia liukuja" joissa, nimestään huolimatta, vaan "odotellaan" seuraavaa ulkopuristusta.

Totta kai liikettä tapahtuu luistellessa sivusuunnassa, näin käy kun luistellaan oikeaa "Marathon strokea". Tehokkaat täysin ojentuvat oikeinajoitetut potkut tehokas painonsiirto tekee tämän. Vartalo on vain pidettävä paketissa, muuten eteenpäin vievää voimaa kuluu hukkaan. Edelleen muistutan siitä, että välttäkää taaksepäin suuntautuvia kärkipotkuja. Niitä näkyy ihan liikaa MC-videoilla.

rullakoutsi kirjoitti:

"On helppoa heitellä termejä vaikka ei niiden merkityksestä ole pienintäkään hajua.
Tuota "marathon stroke" nimitystä on joskus käytetty eräästä tietyntyyppisestä DP variantista samoin kuin esimerkiksi "chad" nimitystä kehittäjänsä mukaisesta DP:stä.Molemmissa on kuitenkin kyseessä DP:stä, eikä missään nimessä mistään passiivisesta kaartelusta ulkopuristusta odotellessa."

Miksi edes ylipäätään vastaan sinulle kun asiantuntemuksesi on tuota luokkaa. "Marathon stroke" on vakiintunut nimitys nykyaikaiselle rullaluistelutekniikalle, joka on syntynyt noin 90-luvun alussa. Tästä tekniikasta on tehty useita eri sovellutuksia, mm. Chad Hedrick teki oman sovellutuksena, mitä menestyksekkäästi käytti.

"On täysin määrittelyasia puhutaanko kaksoispotkusta vai mistä kunhan eteenpäin vievää voimaa tuotetaan sekä sisä- että ulkokantilla puristettaessa. Pelkillä ulkopuristuksilla luistelua voitaisiin kutsua vaikkapa yleisesti käytetyksi "pertsaksi". Kun tähän lisätään turha kaartelu ulkokantilla sitä voitaisiin kutsua "huonoksi pertsaksi"."

Siitä en tiedä, tuottaako "Marathon Stroke"-tekniikassa ulkokantille meno eteenpäin vievää voimaa(jos tuottaa se on vähäistä, kuten myös teidän kannattamassa tuplapotkuttelussa), mutta tässä tekniikassa pääpaino on tehokkailla vartalon keskiviivan kohdalta lähtevässä potkussa, joka jatkuu täyteen ojennukseen (extension) rullastot kiinni asfaltissa.

"Näinhän tuossa "pertsassa" juuri tehdään, ilman mitään "aktiiviliukua" tms häiritseviä kommervenkkejä. Nyt vaan ketjun aloitus koski nimenomaan DP:tä.
Voit avata oman ketjun "pertsalle". Toki siitäkin riittäisi keskustelua.
Saman paineen saaminen sisäkantille tai ulkokantille on yhtä helppoa. Perusteet tälle löytyvät ihan koulufysiikasta. On haitallista puhua aloittelijoille että tämä on mahdotonta."

"Marathon strokea" on turha kutsua "pertsaksi" kun kyse on modernista rullaluistelutekniikasta. Saman paineen saaminen ulkokanteille on täysi mahdottomuus, itse en kilparullailua harrasta mutta olisi kiva kuulla esim tällä foorumeilla kirjoittelevan Yläsen mielipide asiasta. Onko saman paineen(eteenpäin vievä voima luistelussa) saaminen ulkokantilla mahdollista. Käsityksesi luistelusta on vajavaista. En usko että ymmärrät potkun ajoittamisesta yhtään mitään, varsinkaan kun kerrot että saman paineen saaminen ulko/sisäkanteille on yhtä helppoa. Teet itsesi naurunalaiseksi. Ei ole olemassa kuin sisäkanteilla tehtävät potkut.

Tuota lausetta voisi jopa käyttää mutta todennäköisesti erimielisyydet syntyvät siitä mitä "suoraviivaisuus" tässä yhteydessä tarkoittaa.
Niin kauan kuin "puristetaan sivulle", kuten usein puristuksen suuntaa kuvataan, niin aina se näkyy myös sivuttaisliikkeenä. Mitä voimakkaampi puristus sitä suurempi on myös sivuttaisliike. (Tämä voiman ja liikkeen riippuvuus ei siis ole oma keksintöni vaan sen taisi huomata joku brittifyysikko keskiajalla.)
Suoraviivaisuus on mielestäni sitä että vältetään näitä turhia "aktiivisia liukuja" joissa, nimestään huolimatta, vaan "odotellaan" seuraavaa ulkopuristusta.

Totta kai liikettä tapahtuu luistellessa sivusuunnassa, näin käy kun luistellaan oikeaa "Marathon strokea". Tehokkaat täysin ojentuvat oikeinajoitetut potkut tehokas painonsiirto tekee tämän. Vartalo on vain pidettävä paketissa, muuten eteenpäin vievää voimaa kuluu hukkaan. Edelleen muistutan siitä, että välttäkää taaksepäin suuntautuvia kärkipotkuja. Niitä näkyy ihan liikaa MC-videoilla.

Lue lisää

Mielestäni WIC jätkät ovat aivan eri kastissa kuin täällä kirjoittava rahvas joka nahistelee pelkästään termistöstä. Fiksua olisi jos WIC jäbät pitävät tekniikan salat visusti omana tietona eikä alentuisi täällä tällaiseen naurettavaan keskusteluun jota käydään. Mielestäni WIC luistelijat ovat pro menijöitä ja arvon mukaisesti voisivat olla alentumatta tällaiseen juupas-eipäs-keskusteluun, toki jos sitä haluavat niin kaikin mokomin. Mutta täällä vain heitetään lokaa ja annetaan kommenteista halventavia arvioita yms törkeää.

Jos joku haluaa selvittää tuleeko potkuun tehoa ulkokantilla niin menee itse ja selvittää asian.

rullakoutsi kirjoitti:

"On helppoa heitellä termejä vaikka ei niiden merkityksestä ole pienintäkään hajua.
Tuota "marathon stroke" nimitystä on joskus käytetty eräästä tietyntyyppisestä DP variantista samoin kuin esimerkiksi "chad" nimitystä kehittäjänsä mukaisesta DP:stä.Molemmissa on kuitenkin kyseessä DP:stä, eikä missään nimessä mistään passiivisesta kaartelusta ulkopuristusta odotellessa."

Miksi edes ylipäätään vastaan sinulle kun asiantuntemuksesi on tuota luokkaa. "Marathon stroke" on vakiintunut nimitys nykyaikaiselle rullaluistelutekniikalle, joka on syntynyt noin 90-luvun alussa. Tästä tekniikasta on tehty useita eri sovellutuksia, mm. Chad Hedrick teki oman sovellutuksena, mitä menestyksekkäästi käytti.

"On täysin määrittelyasia puhutaanko kaksoispotkusta vai mistä kunhan eteenpäin vievää voimaa tuotetaan sekä sisä- että ulkokantilla puristettaessa. Pelkillä ulkopuristuksilla luistelua voitaisiin kutsua vaikkapa yleisesti käytetyksi "pertsaksi". Kun tähän lisätään turha kaartelu ulkokantilla sitä voitaisiin kutsua "huonoksi pertsaksi"."

Siitä en tiedä, tuottaako "Marathon Stroke"-tekniikassa ulkokantille meno eteenpäin vievää voimaa(jos tuottaa se on vähäistä, kuten myös teidän kannattamassa tuplapotkuttelussa), mutta tässä tekniikassa pääpaino on tehokkailla vartalon keskiviivan kohdalta lähtevässä potkussa, joka jatkuu täyteen ojennukseen (extension) rullastot kiinni asfaltissa.

"Näinhän tuossa "pertsassa" juuri tehdään, ilman mitään "aktiiviliukua" tms häiritseviä kommervenkkejä. Nyt vaan ketjun aloitus koski nimenomaan DP:tä.
Voit avata oman ketjun "pertsalle". Toki siitäkin riittäisi keskustelua.
Saman paineen saaminen sisäkantille tai ulkokantille on yhtä helppoa. Perusteet tälle löytyvät ihan koulufysiikasta. On haitallista puhua aloittelijoille että tämä on mahdotonta."

"Marathon strokea" on turha kutsua "pertsaksi" kun kyse on modernista rullaluistelutekniikasta. Saman paineen saaminen ulkokanteille on täysi mahdottomuus, itse en kilparullailua harrasta mutta olisi kiva kuulla esim tällä foorumeilla kirjoittelevan Yläsen mielipide asiasta. Onko saman paineen(eteenpäin vievä voima luistelussa) saaminen ulkokantilla mahdollista. Käsityksesi luistelusta on vajavaista. En usko että ymmärrät potkun ajoittamisesta yhtään mitään, varsinkaan kun kerrot että saman paineen saaminen ulko/sisäkanteille on yhtä helppoa. Teet itsesi naurunalaiseksi. Ei ole olemassa kuin sisäkanteilla tehtävät potkut.

Tuota lausetta voisi jopa käyttää mutta todennäköisesti erimielisyydet syntyvät siitä mitä "suoraviivaisuus" tässä yhteydessä tarkoittaa.
Niin kauan kuin "puristetaan sivulle", kuten usein puristuksen suuntaa kuvataan, niin aina se näkyy myös sivuttaisliikkeenä. Mitä voimakkaampi puristus sitä suurempi on myös sivuttaisliike. (Tämä voiman ja liikkeen riippuvuus ei siis ole oma keksintöni vaan sen taisi huomata joku brittifyysikko keskiajalla.)
Suoraviivaisuus on mielestäni sitä että vältetään näitä turhia "aktiivisia liukuja" joissa, nimestään huolimatta, vaan "odotellaan" seuraavaa ulkopuristusta.

Totta kai liikettä tapahtuu luistellessa sivusuunnassa, näin käy kun luistellaan oikeaa "Marathon strokea". Tehokkaat täysin ojentuvat oikeinajoitetut potkut tehokas painonsiirto tekee tämän. Vartalo on vain pidettävä paketissa, muuten eteenpäin vievää voimaa kuluu hukkaan. Edelleen muistutan siitä, että välttäkää taaksepäin suuntautuvia kärkipotkuja. Niitä näkyy ihan liikaa MC-videoilla.

Lue lisää

tämä "rullakoutsi" olla päivän naurunaihe.
Onnittelut!
Olet provoillasi kehittänyt alalle uuden supersankarin: "rullakoutsin"!
Tekniikkasi on se, että poimit alan kirjallisuudesta lähes satunnaisesti sitä sun tätä ja kehität niistä täysin käsittämätöntä puppua. Termit ja väittämät ovat kyllä olemassa (suoraviivaisuus, oikea ajoitus, tehokas painonsiirto, ojennus jne) ja ne ovat sinänsä tavoiteltavia asioita.
Tuo sinun "marathon stroke" on mitä milloinkin mutta aina "nykyaikainen ja tehokas".
Tämä on paljon käytetty provoilutekniikka, jolla saadaan jonkinaikaa vedätettyä jopa asiantuntijoita keskusteluun.
Asian paljastaa provoiluksi juuri tuo linjattomuus ja vain muutamien asioiden toistuva jauhaminen.
Sinänsä olisi hyvä jos vielä ihan oikeasti innostuisit koutsaamisesta oikein käytännön tasolla. Silloin saisit myös sisältöä tuolle parin vuosikymmenen takaiselle "marathon stroke" termille joka tuntuu niin kiehtovan.

Sikäli olen samaa mieltä että haluaisin kuulla näiden enemmän näiden kansainvälisi ratoja kierrelleiden aktiivien näkemyksiä luistelutekniikasta/-tekniikoista.
- Käyttävätko he DPtä ja jos käyttävät niin milloin ja miksi?
- Millä tekniikalla porukat siellä maailmalla painelee?
- Saavatko puristettua ulkokantille?

jne...

"Olisiko asia niin että tässä lajissa on ehkä muita enemmän erilaisia tehokkaita tekniikkavariaatioita joista löytyy jokaiselle se parhaiten sopiva tyyli"

Tämä on pitkälti totta. Juurikin näin. Keliolosuhteet ja pinnan kunto vaikuttaa lisäksi siihen mitä tekniikkaa kannattaa kulloinkin käyttää. Lisäksi meillä on tahti, jota muuttamalla saadaan luisteluun paljon tehoa esimerkiksi vastatuulessa.

"Vaikka nämä keskustelut sinänsä ovat mielenkiintoisia niin epäilen kyllä vahvasti tokko näiden perusteella pystyy mitään kokonaiskuvaa mistään tekniikasta kehittämään."

Lue Topi_K uudestaan näitä minun postauksia täältä jossa yritin ainakin muodostaa jonkinlaisen kokonaiskuvan oikeasta tekniikasta.

"Olen usein sanonut että hyvä perinteisen taito on edellytyksenä oikean rullatekniikan oppimiseen.
(Tämä siis koskee tilannetta Suomessa, jossa suurin osa ihmisistä luulee osaavansa luistella.)
Kun tasapaino, painonsirrot, puristuksen suunnat, ajoitukset ym ovat kohdallaan tuon sisäpuristuksen lisääminen on enää pikkujuttu."

Täällä ollaan keskusteltu lähinnä siitä, että sisäpotkua edes olemassa, vai onko kyseessä lähinnnä tämmöinen "aktiivinen liukuvaihe, jolla saadaan jalka takaisin vartalon alle josta saadaan potku paremmin lähtemään. Mitä mahdat tarkoittaa perinteisellä? Minä olen sitä mieltä että kaikkien tulisi tutustua kunnolla "marathon strokeen", eli tähän 90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikkaan, jossa on selkeä painonsiirto ja koko vartalo tekee työtä tiukassa paketissa, ja tekniikka antaa paremmat mahdollisuudet aloittelijalle kiinnittää huomiota tehokkaisiin ulkopotkuihin. Taakse suuntautuva kärkipotku oli tuttu näky myös eltsussa ihan aktiiviharrastajien keskuudessa.

"Mielestäni se onko sisä- vai ulkopuristus "ykkönen" on sivuseikka. Tärkeämpää on oppia käyttämään molempia puristuksia ja muuntelemaan niiden tehoja tilanteen mukaan."

Kiermurtelutekniikkaan en ota kantaa mutta teitä lohduttaakseni voin todeta että tässä teidän tarkoittamassa tapauksessa (jos todella olisi näin että olisi kaksi potkua, mikä on itseasiassa mahdottomuus) ulkopotku on ehdottomasti ykkönen. Tämä näkyy käsien rytmityksessä, kun käsi menee lähtee takaa eteen tapahtuu potku ja teidän tarkoittama kiermurtelupotku jota todellisuudessa ei tapahtu on sitten jo toisen jalan ulkokantilla kun käsi on jo edessä.

"Suomen kesä on kaunis ja siita kannattaa nauttia. Kyllä se tekniikka sieltä tulee aikanaan."

Tästä olen ehdottoman samaa mieltä. Luistelemaan oppii vain luistelemalla.

rullakoutsi kirjoitti:

"Olisiko asia niin että tässä lajissa on ehkä muita enemmän erilaisia tehokkaita tekniikkavariaatioita joista löytyy jokaiselle se parhaiten sopiva tyyli"

Tämä on pitkälti totta. Juurikin näin. Keliolosuhteet ja pinnan kunto vaikuttaa lisäksi siihen mitä tekniikkaa kannattaa kulloinkin käyttää. Lisäksi meillä on tahti, jota muuttamalla saadaan luisteluun paljon tehoa esimerkiksi vastatuulessa.

"Vaikka nämä keskustelut sinänsä ovat mielenkiintoisia niin epäilen kyllä vahvasti tokko näiden perusteella pystyy mitään kokonaiskuvaa mistään tekniikasta kehittämään."

Lue Topi_K uudestaan näitä minun postauksia täältä jossa yritin ainakin muodostaa jonkinlaisen kokonaiskuvan oikeasta tekniikasta.

"Olen usein sanonut että hyvä perinteisen taito on edellytyksenä oikean rullatekniikan oppimiseen.
(Tämä siis koskee tilannetta Suomessa, jossa suurin osa ihmisistä luulee osaavansa luistella.)
Kun tasapaino, painonsirrot, puristuksen suunnat, ajoitukset ym ovat kohdallaan tuon sisäpuristuksen lisääminen on enää pikkujuttu."

Täällä ollaan keskusteltu lähinnä siitä, että sisäpotkua edes olemassa, vai onko kyseessä lähinnnä tämmöinen "aktiivinen liukuvaihe, jolla saadaan jalka takaisin vartalon alle josta saadaan potku paremmin lähtemään. Mitä mahdat tarkoittaa perinteisellä? Minä olen sitä mieltä että kaikkien tulisi tutustua kunnolla "marathon strokeen", eli tähän 90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikkaan, jossa on selkeä painonsiirto ja koko vartalo tekee työtä tiukassa paketissa, ja tekniikka antaa paremmat mahdollisuudet aloittelijalle kiinnittää huomiota tehokkaisiin ulkopotkuihin. Taakse suuntautuva kärkipotku oli tuttu näky myös eltsussa ihan aktiiviharrastajien keskuudessa.

"Mielestäni se onko sisä- vai ulkopuristus "ykkönen" on sivuseikka. Tärkeämpää on oppia käyttämään molempia puristuksia ja muuntelemaan niiden tehoja tilanteen mukaan."

Kiermurtelutekniikkaan en ota kantaa mutta teitä lohduttaakseni voin todeta että tässä teidän tarkoittamassa tapauksessa (jos todella olisi näin että olisi kaksi potkua, mikä on itseasiassa mahdottomuus) ulkopotku on ehdottomasti ykkönen. Tämä näkyy käsien rytmityksessä, kun käsi menee lähtee takaa eteen tapahtuu potku ja teidän tarkoittama kiermurtelupotku jota todellisuudessa ei tapahtu on sitten jo toisen jalan ulkokantilla kun käsi on jo edessä.

"Suomen kesä on kaunis ja siita kannattaa nauttia. Kyllä se tekniikka sieltä tulee aikanaan."

Tästä olen ehdottoman samaa mieltä. Luistelemaan oppii vain luistelemalla.

Lue lisää

"Minä olen sitä mieltä että kaikkien tulisi tutustua kunnolla "marathon strokeen", eli tähän 90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikkaan,"

Olisiko sinulle jotain linkkiä tai materiaalia tuosta "marathon strokesta"?
Netistä ei tunnu löytyvän kuin jotain viitteitä enemmänkin kuriositeettina dp selvitysten yhteydessä yli kymmenen vuoden takaa.
Tällä vuosituhannella marathon stroke näyttäisi kadonneen kokonaan kirjallisuudesta.

Olisko termi uudelleenristitty?

rullakoutsi kirjoitti:

"Olisiko asia niin että tässä lajissa on ehkä muita enemmän erilaisia tehokkaita tekniikkavariaatioita joista löytyy jokaiselle se parhaiten sopiva tyyli"

Tämä on pitkälti totta. Juurikin näin. Keliolosuhteet ja pinnan kunto vaikuttaa lisäksi siihen mitä tekniikkaa kannattaa kulloinkin käyttää. Lisäksi meillä on tahti, jota muuttamalla saadaan luisteluun paljon tehoa esimerkiksi vastatuulessa.

"Vaikka nämä keskustelut sinänsä ovat mielenkiintoisia niin epäilen kyllä vahvasti tokko näiden perusteella pystyy mitään kokonaiskuvaa mistään tekniikasta kehittämään."

Lue Topi_K uudestaan näitä minun postauksia täältä jossa yritin ainakin muodostaa jonkinlaisen kokonaiskuvan oikeasta tekniikasta.

"Olen usein sanonut että hyvä perinteisen taito on edellytyksenä oikean rullatekniikan oppimiseen.
(Tämä siis koskee tilannetta Suomessa, jossa suurin osa ihmisistä luulee osaavansa luistella.)
Kun tasapaino, painonsirrot, puristuksen suunnat, ajoitukset ym ovat kohdallaan tuon sisäpuristuksen lisääminen on enää pikkujuttu."

Täällä ollaan keskusteltu lähinnä siitä, että sisäpotkua edes olemassa, vai onko kyseessä lähinnnä tämmöinen "aktiivinen liukuvaihe, jolla saadaan jalka takaisin vartalon alle josta saadaan potku paremmin lähtemään. Mitä mahdat tarkoittaa perinteisellä? Minä olen sitä mieltä että kaikkien tulisi tutustua kunnolla "marathon strokeen", eli tähän 90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikkaan, jossa on selkeä painonsiirto ja koko vartalo tekee työtä tiukassa paketissa, ja tekniikka antaa paremmat mahdollisuudet aloittelijalle kiinnittää huomiota tehokkaisiin ulkopotkuihin. Taakse suuntautuva kärkipotku oli tuttu näky myös eltsussa ihan aktiiviharrastajien keskuudessa.

"Mielestäni se onko sisä- vai ulkopuristus "ykkönen" on sivuseikka. Tärkeämpää on oppia käyttämään molempia puristuksia ja muuntelemaan niiden tehoja tilanteen mukaan."

Kiermurtelutekniikkaan en ota kantaa mutta teitä lohduttaakseni voin todeta että tässä teidän tarkoittamassa tapauksessa (jos todella olisi näin että olisi kaksi potkua, mikä on itseasiassa mahdottomuus) ulkopotku on ehdottomasti ykkönen. Tämä näkyy käsien rytmityksessä, kun käsi menee lähtee takaa eteen tapahtuu potku ja teidän tarkoittama kiermurtelupotku jota todellisuudessa ei tapahtu on sitten jo toisen jalan ulkokantilla kun käsi on jo edessä.

"Suomen kesä on kaunis ja siita kannattaa nauttia. Kyllä se tekniikka sieltä tulee aikanaan."

Tästä olen ehdottoman samaa mieltä. Luistelemaan oppii vain luistelemalla.

Lue lisää

olisi joskus mukava päästä mukaan saamaan vinkkejä ihan käytännön luisteluun? Missä päin Suomea vaikutat? Olisiko treenaaminen valmennuksen alaisuudessasi mahdollista?

rullakoutsi kirjoitti:

"Olisiko asia niin että tässä lajissa on ehkä muita enemmän erilaisia tehokkaita tekniikkavariaatioita joista löytyy jokaiselle se parhaiten sopiva tyyli"

Tämä on pitkälti totta. Juurikin näin. Keliolosuhteet ja pinnan kunto vaikuttaa lisäksi siihen mitä tekniikkaa kannattaa kulloinkin käyttää. Lisäksi meillä on tahti, jota muuttamalla saadaan luisteluun paljon tehoa esimerkiksi vastatuulessa.

"Vaikka nämä keskustelut sinänsä ovat mielenkiintoisia niin epäilen kyllä vahvasti tokko näiden perusteella pystyy mitään kokonaiskuvaa mistään tekniikasta kehittämään."

Lue Topi_K uudestaan näitä minun postauksia täältä jossa yritin ainakin muodostaa jonkinlaisen kokonaiskuvan oikeasta tekniikasta.

"Olen usein sanonut että hyvä perinteisen taito on edellytyksenä oikean rullatekniikan oppimiseen.
(Tämä siis koskee tilannetta Suomessa, jossa suurin osa ihmisistä luulee osaavansa luistella.)
Kun tasapaino, painonsirrot, puristuksen suunnat, ajoitukset ym ovat kohdallaan tuon sisäpuristuksen lisääminen on enää pikkujuttu."

Täällä ollaan keskusteltu lähinnä siitä, että sisäpotkua edes olemassa, vai onko kyseessä lähinnnä tämmöinen "aktiivinen liukuvaihe, jolla saadaan jalka takaisin vartalon alle josta saadaan potku paremmin lähtemään. Mitä mahdat tarkoittaa perinteisellä? Minä olen sitä mieltä että kaikkien tulisi tutustua kunnolla "marathon strokeen", eli tähän 90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikkaan, jossa on selkeä painonsiirto ja koko vartalo tekee työtä tiukassa paketissa, ja tekniikka antaa paremmat mahdollisuudet aloittelijalle kiinnittää huomiota tehokkaisiin ulkopotkuihin. Taakse suuntautuva kärkipotku oli tuttu näky myös eltsussa ihan aktiiviharrastajien keskuudessa.

"Mielestäni se onko sisä- vai ulkopuristus "ykkönen" on sivuseikka. Tärkeämpää on oppia käyttämään molempia puristuksia ja muuntelemaan niiden tehoja tilanteen mukaan."

Kiermurtelutekniikkaan en ota kantaa mutta teitä lohduttaakseni voin todeta että tässä teidän tarkoittamassa tapauksessa (jos todella olisi näin että olisi kaksi potkua, mikä on itseasiassa mahdottomuus) ulkopotku on ehdottomasti ykkönen. Tämä näkyy käsien rytmityksessä, kun käsi menee lähtee takaa eteen tapahtuu potku ja teidän tarkoittama kiermurtelupotku jota todellisuudessa ei tapahtu on sitten jo toisen jalan ulkokantilla kun käsi on jo edessä.

"Suomen kesä on kaunis ja siita kannattaa nauttia. Kyllä se tekniikka sieltä tulee aikanaan."

Tästä olen ehdottoman samaa mieltä. Luistelemaan oppii vain luistelemalla.

Lue lisää

on puhdas "pertsa" eli perusrullaluistelutekniikka, joka yleensä seuroissa opitaan talvella pikaluistelutreenissä ja kesällä rullaluistelun perustekniikkaharjoituksissa. Se on lyhyesti ns. klassinen tekniikka.

En löydä mitään perustekniikkaa kummallisempaa tuosta "rullakoutsin" viestin sisällöstä, joka oli otsikoitu ylempänä "Koutsin mietteet". Aihoaa vaihtelua yksityiskohdissa voi olla se, että luistin voidaan palauttaa maahan joko pystysuoraan rullilleen tai rullien ulkokantille. Tämä ulkokantille palautus opetetaan tavallisesti kai sen jälkeen, kun on opittu oikea maahanpalautus. Mutta se ei tee siitä erikoisesti mitään maratontekniikkaa.

Pertsa on ihan kelpo tapa luistella kaikenlaisia matkoja. Itsekin olen luistellut tänä kesänä paljon perustekniikalla opastaessani naapurin nuorisoa tänä kesänä. Perustekniikkaa on tänä kesänä (edellisten kesien ja syksyjen lisäksi) ollut myös Tampereen luistelijoiden kuivaharjoituksissa.

Rullaluisteluoppikirjoissa olen nähnyt käytettävän sanaa "power skating" tuosta ulkakantille tuomisesta, mutta ei sanaakaan "marathon strokesta". Lisäksi ulkokantilta lähtevä puristus tehdään myös pikaluistelussa. Se ei ole siis jokin erikoinen tekniikka tai pelastava enkeli. Mitähän rullaluistelusta "rulliskoutsi" haluaakaan pelastaa uudella nimellä ja olemattomalla uudella tai edes uudehkolla tekniikalla.

Ihmettelen suuresti, että tästä yleisesti käytetystä ja hyvästä tekniikasta on nostettu elämää suurempi mekastus. Kaikki muu tekniikka, sellainenkin, jota mm. maailman parhaat luistelijat käyttävät menestyksellisesti, on leimattu markkinointimiesten huuhaaksi ja hypeksi. Mutta tälle perustekniikalle koutsi on antanut uuden nimen.

Toistaiseksi koska "rullakoutsi" ei esitä mitään lähdeaineistoa todisteeksi sille, mistä hän on hankkinut nimityksen "marathon stroke" aivan tuikitavalliselle luistelutekniikalle, joka on on ollut alan ihmisten tiedossa normaalina tekniikkana, "rullakoutsin" koko kampanjointi "marathon stroken" puolesta on joutuu ikävään valoon.

Tämän tavallisen tekniikan kampanointia uuden nimen alla on siksikin ihmeellistä, että netistä ei löydy todellakaan juuri mainintoja tästä "90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikasta"! Jos se olisi uusi tai edes uudehko tekniikka, olisi siitä runsain mitoin kirjoituksia rullaluistelusivuilla netissä. Siitä käytettäisiin tätä nimitystä rullaluistelukoulutuksessa, alan kirjallisuudessa, treeneissä jne. Vain kaksi (!)mainintaa löytyi netistä haun perusteella.

P.B.Baum on siitä kirjoittanut eräässä kirjoituksessaan ja mainitsee mm. seuraavasti Jonathon Seutoriin viitaten "The push foot goes down on the opposite side of center balance, then comes out. This is sometimes called the "marathon stroke" by the Dutch" ("Puristava jalka menee maahan painopisteen toisella puolella ja tulee sitten ulos. Hollantilaiset kutsuvat tätä joskus 'marathon strokeksi'"). Mutta tämän kuvauksen perusteella tämähän aivan erinäköinen tekniikka kuin se, mistä "rullakoutsi" on kirjoittanut.

Lähde: http://home1.gte.net/pjbemail/Pushpull.html

Toisen maininnan sain hakujen perusteella skatelogforumilta:
http://www.skatelogforum.com/forums/showthread.php?p=60239

Skatelogforumin eräässä kirjoituksessa kirjoittaja puhuu tekniikasta, jonka hänelle kertoi joku hollantilainen valmentaja. Tämä tekniikka on "marathon stroke / push/ technique" pohjimmiltaan 1.5 puristusta, jossa kaksi luistinta puristaa melkein samaan suuntaan osan matkaa ja kirjoittaja oli kuullut tästä tekniikasta. Tämä tekniikka on kuvaukseltaan taas ihan toisenlainen, josta "rullakoutsi" puhuu.

Olen ollut suorastaan harhateillä ja ymmällä. Olen todella kiitollinen, jos koutsi kertoisi, mistä hän on löytänyt ko. uuden nimityksen tavanomaiselle perustekniikalle. Tämän palveluksen jälkeen hän saisi pelastettua edes rippeet siitä pettymyksestä, että tämän viestiketjun dp-keskustelu kuivui kokoon mekastukseksi olemattomasta nimestä.

karirh kirjoitti:

on puhdas "pertsa" eli perusrullaluistelutekniikka, joka yleensä seuroissa opitaan talvella pikaluistelutreenissä ja kesällä rullaluistelun perustekniikkaharjoituksissa. Se on lyhyesti ns. klassinen tekniikka.

En löydä mitään perustekniikkaa kummallisempaa tuosta "rullakoutsin" viestin sisällöstä, joka oli otsikoitu ylempänä "Koutsin mietteet". Aihoaa vaihtelua yksityiskohdissa voi olla se, että luistin voidaan palauttaa maahan joko pystysuoraan rullilleen tai rullien ulkokantille. Tämä ulkokantille palautus opetetaan tavallisesti kai sen jälkeen, kun on opittu oikea maahanpalautus. Mutta se ei tee siitä erikoisesti mitään maratontekniikkaa.

Pertsa on ihan kelpo tapa luistella kaikenlaisia matkoja. Itsekin olen luistellut tänä kesänä paljon perustekniikalla opastaessani naapurin nuorisoa tänä kesänä. Perustekniikkaa on tänä kesänä (edellisten kesien ja syksyjen lisäksi) ollut myös Tampereen luistelijoiden kuivaharjoituksissa.

Rullaluisteluoppikirjoissa olen nähnyt käytettävän sanaa "power skating" tuosta ulkakantille tuomisesta, mutta ei sanaakaan "marathon strokesta". Lisäksi ulkokantilta lähtevä puristus tehdään myös pikaluistelussa. Se ei ole siis jokin erikoinen tekniikka tai pelastava enkeli. Mitähän rullaluistelusta "rulliskoutsi" haluaakaan pelastaa uudella nimellä ja olemattomalla uudella tai edes uudehkolla tekniikalla.

Ihmettelen suuresti, että tästä yleisesti käytetystä ja hyvästä tekniikasta on nostettu elämää suurempi mekastus. Kaikki muu tekniikka, sellainenkin, jota mm. maailman parhaat luistelijat käyttävät menestyksellisesti, on leimattu markkinointimiesten huuhaaksi ja hypeksi. Mutta tälle perustekniikalle koutsi on antanut uuden nimen.

Toistaiseksi koska "rullakoutsi" ei esitä mitään lähdeaineistoa todisteeksi sille, mistä hän on hankkinut nimityksen "marathon stroke" aivan tuikitavalliselle luistelutekniikalle, joka on on ollut alan ihmisten tiedossa normaalina tekniikkana, "rullakoutsin" koko kampanjointi "marathon stroken" puolesta on joutuu ikävään valoon.

Tämän tavallisen tekniikan kampanointia uuden nimen alla on siksikin ihmeellistä, että netistä ei löydy todellakaan juuri mainintoja tästä "90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikasta"! Jos se olisi uusi tai edes uudehko tekniikka, olisi siitä runsain mitoin kirjoituksia rullaluistelusivuilla netissä. Siitä käytettäisiin tätä nimitystä rullaluistelukoulutuksessa, alan kirjallisuudessa, treeneissä jne. Vain kaksi (!)mainintaa löytyi netistä haun perusteella.

P.B.Baum on siitä kirjoittanut eräässä kirjoituksessaan ja mainitsee mm. seuraavasti Jonathon Seutoriin viitaten "The push foot goes down on the opposite side of center balance, then comes out. This is sometimes called the "marathon stroke" by the Dutch" ("Puristava jalka menee maahan painopisteen toisella puolella ja tulee sitten ulos. Hollantilaiset kutsuvat tätä joskus 'marathon strokeksi'"). Mutta tämän kuvauksen perusteella tämähän aivan erinäköinen tekniikka kuin se, mistä "rullakoutsi" on kirjoittanut.

Lähde: http://home1.gte.net/pjbemail/Pushpull.html

Toisen maininnan sain hakujen perusteella skatelogforumilta:
http://www.skatelogforum.com/forums/showthread.php?p=60239

Skatelogforumin eräässä kirjoituksessa kirjoittaja puhuu tekniikasta, jonka hänelle kertoi joku hollantilainen valmentaja. Tämä tekniikka on "marathon stroke / push/ technique" pohjimmiltaan 1.5 puristusta, jossa kaksi luistinta puristaa melkein samaan suuntaan osan matkaa ja kirjoittaja oli kuullut tästä tekniikasta. Tämä tekniikka on kuvaukseltaan taas ihan toisenlainen, josta "rullakoutsi" puhuu.

Olen ollut suorastaan harhateillä ja ymmällä. Olen todella kiitollinen, jos koutsi kertoisi, mistä hän on löytänyt ko. uuden nimityksen tavanomaiselle perustekniikalle. Tämän palveluksen jälkeen hän saisi pelastettua edes rippeet siitä pettymyksestä, että tämän viestiketjun dp-keskustelu kuivui kokoon mekastukseksi olemattomasta nimestä.

Lue lisää

"Koutsin "marathon stroke" on puhdas "pertsa" eli perusrullaluistelutekniikka, joka yleensä seuroissa opitaan talvella pikaluistelutreenissä ja kesällä rullaluistelun perustekniikkaharjoituksissa. Se on lyhyesti ns. klassinen tekniikka."

Marathon stroken tekeminen pikaluistimilla on mahdottomuus, koska terä ohjautuu eri lailla kuin rullasto. Tässä tekniikassa paino siirretään korostetusti liukuvan jalan päälle ja tällöin tapahtuu liuku takaisin "alle", josta lähtee seuraava potku. MS ei ole klassinen pikaluistelutekniikka.

En löydä mitään perustekniikkaa kummallisempaa tuosta "rullakoutsin" viestin sisällöstä, joka oli otsikoitu ylempänä "Koutsin mietteet". Aihoaa vaihtelua yksityiskohdissa voi olla se, että luistin voidaan palauttaa maahan joko pystysuoraan rullilleen tai rullien ulkokantille. Tämä ulkokantille palautus opetetaan tavallisesti kai sen jälkeen, kun on opittu oikea maahanpalautus. Mutta se ei tee siitä erikoisesti mitään maratontekniikkaa.

Tehokas painonsiirto, luistin tippuu maahan korostetusti ulkokantilleen. Kun luistin on ulkokantillaan ja paino jalan päällä saadaan rento vaihe, jossa jonka jälkeen seuraava potku saadaan lähtemään jälleen vartalon keskilinjan alta. Luistin tekee kauniin kaaren, joka huipentuu siihen kun seuraava potku lähtee ja tällöin kaaren suunta muuttuu. Täysin poikkeava tekniikka verrattuna klassiseen rulla/pikaluistelutekniikkaan.

"Pertsa on ihan kelpo tapa luistella kaikenlaisia matkoja. Itsekin olen luistellut tänä kesänä paljon perustekniikalla opastaessani naapurin nuorisoa tänä kesänä. Perustekniikkaa on tänä kesänä (edellisten kesien ja syksyjen lisäksi) ollut myös Tampereen luistelijoiden kuivaharjoituksissa."

Tässä ei ole kyse perustekniikasta, vaan modernista rullaluistelutekniikasta. Jossa keskitytään erityisesti puristusten suuntiin,tehokkaaseen painonsiirtoon ja siihen että luistin tekee kauniin kaaren takaisin "alle", josta seuraava puristus lähtee. Luistelu pidetään tässä tekniikassa tiukasti paketissa, eikä tehdä mitään ylimääräisiä koukkauksia kuten kiermurteluluistelussa. Suosittelen etsimään esim. ranskalaisten/hollantilaisten kisavidoita niissä näkyy hyvää "maraton strokea".

"Rullaluisteluoppikirjoissa olen nähnyt käytettävän sanaa "power skating" tuosta ulkakantille tuomisesta, mutta ei sanaakaan "marathon strokesta". Lisäksi ulkokantilta lähtevä puristus tehdään myös pikaluistelussa. Se ei ole siis jokin erikoinen tekniikka tai pelastava enkeli. Mitähän rullaluistelusta "rulliskoutsi" haluaakaan pelastaa uudella nimellä ja olemattomalla uudella tai edes uudehkolla tekniikalla."

Marathon stroke on nimitys 90-luvun uudenvaiheen rullistekniikasta. Tämä nimitys on vakiintunut käsite juuri esimerkiksi hollantilaisessa luistelukirjallisuudessa taisi myös Publow verrata marathon strokea tuplapotkukiemurteluun tässä omassa kirjassaan. Suomalaiselle rullaluistelulle tämä tekniikka on juuri se pelastava enkeli. Lukemalla kaikki postaukseni täältä olen varma että saatte tehoa luisteluunne. Peesiluistelussa maratonilla ulkojalan koukkaus riippuu juuri tästä ajoituksesta jolla säädetään etäisyyttä edelläluistelevaan. Tällöin kun vauhti kiihtyy, koukkaus pienenee ja puristuksiin lisätään voimaa. Tämä minun esittämä tekniikka sopii loistavasti MC-maratoneille ja sillä ei varmasti jää jalkoihin. Potkujen pituus ym. kaikki puhuu tämän tekniikan puolesta.

"Ihmettelen suuresti, että tästä yleisesti käytetystä ja hyvästä tekniikasta on nostettu elämää suurempi mekastus. Kaikki muu tekniikka, sellainenkin, jota mm. maailman parhaat luistelijat käyttävät menestyksellisesti, on leimattu markkinointimiesten huuhaaksi ja hypeksi. Mutta tälle perustekniikalle koutsi on antanut uuden nimen."

Nämä DP-markkinointikuvat (Hyper,Verducci,Powerslide),joissa sisäjalka on kokonaisuudessaan ojentunut ja koko vartalo on aivan suorana luonnottomassa asennossa ovat juuri tätä DP-propagandaa. Näin ei kukaan luistele.
Kuten moneen kertaan olen selittänyt MS eroaa ratkaisevasti perustekniikasta, perustekniikassa liuku tapahtuu yleensä pystykantilla suoraan eteenpäin. (näin ainakin olen nähnyt suomessa luisteltavan)

"Toistaiseksi koska "rullakoutsi" ei esitä mitään lähdeaineistoa todisteeksi sille, mistä hän on hankkinut nimityksen "marathon stroke" aivan tuikitavalliselle luistelutekniikalle, joka on on ollut alan ihmisten tiedossa normaalina tekniikkana, "rullakoutsin" koko kampanjointi "marathon stroken" puolesta on joutuu ikävään valoon."

Maratohon stroke ei edelleenkään ole mikään tavallinen luistelutekniikka. Tekniikkaa olen tutkinut useilta videoilta, erityisesti kun suunnitelmissani oli opinnäytetyön tekeminen luistleutekniikoista. Sinä yrität vesittää minun esitykseni tekniikasta, jota käyttää suurin osa TOP20-luistelijoista maailmalla.


"Tämän tavallisen tekniikan kampanointia uuden nimen alla on siksikin ihmeellistä, että netistä ei löydy todellakaan juuri mainintoja tästä "90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikasta"! Jos se olisi uusi tai edes uudehko tekniikka, olisi siitä runsain mitoin kirjoituksia rullaluistelusivuilla netissä. Siitä käytettäisiin tätä nimitystä rullaluistelukoulutuksessa, alan kirjallisuudessa, treeneissä jne. Vain kaksi (!)mainintaa löytyi netistä haun perusteella."

Tämä tekniikka löytyy 90-luvun alkupuoliskon huippuluistelijoista melkein kaikilta. Näistä esimerkkeinä Dante Muse,Tony Muse,Derek Parra ja K.C.Boutiette. On huomattava se, että tämä uuden vaiheen rullaluistelutekniikka syntyi ennen tämän DP-hömpötyksen yleistymistä, joka sitten täytti internetin.

"P.B.Baum on siitä kirjoittanut eräässä kirjoituksessaan ja mainitsee mm. seuraavasti Jonathon Seutoriin viitaten "The push foot goes down on the opposite side of center balance, then comes out. This is sometimes called the "marathon stroke" by the Dutch" ("Puristava jalka menee maahan painopisteen toisella puolella ja tulee sitten ulos. Hollantilaiset kutsuvat tätä joskus 'marathon strokeksi'"). Mutta tämän kuvauksen perusteella tämähän aivan erinäköinen tekniikka kuin se, mistä "rullakoutsi" on kirjoittanut."

Tämä on taas jonkun DP-hömpöttäjän kirjoitusta, joka luulee että marathon strokessa on kaksi potkua kuten DP:ssä. Tässä tapauksessa tämä potku on ilmeisesti kuitenkin liuku, silloin saan jotain järkeä tähän. Eli liun aikana luistin käy vartalon keskilinjan ulkopuolella ja potku lähtee sitten alta. Tätä juuri haen takaa.

"Skatelogforumin eräässä kirjoituksessa kirjoittaja puhuu tekniikasta, jonka hänelle kertoi joku hollantilainen valmentaja. Tämä tekniikka on "marathon stroke / push/ technique" pohjimmiltaan 1.5 puristusta, jossa kaksi luistinta puristaa melkein samaan suuntaan osan matkaa ja kirjoittaja oli kuullut tästä tekniikasta. Tämä tekniikka on kuvaukseltaan taas ihan toisenlainen, josta "rullakoutsi" puhuu."

Tässä on kysymys juuri siitä mitä marathon strokessa olen ajanut takaa, eli kun potkun jälkeen toinen jalka tulee maahan ulkokantillaan ja paino siirretään tämän jalan päälle(nenä,polvi varpaat) tällöin tapahtuu automaattisesti kaari joka ohjaa luistimen vartalon keskilinjan ulkopuolelle ja kun seuraava potku lähtee niin jalka on juuri vartalon alla. Tämän potku tapahtuu kun rento jalka melkein hipaisee potkaisevaa jalkaa ja potkaiseva jalka on tällöin vielä ulkokantilla. Suoraviivaista, mutta toimivaa. Marathon strokessa ei ole kuin yhdet potkut aktiivinen liukuvaihe.

"Olen ollut suorastaan harhateillä ja ymmällä. Olen todella kiitollinen, jos koutsi kertoisi, mistä hän on löytänyt ko. uuden nimityksen tavanomaiselle perustekniikalle. Tämän palveluksen jälkeen hän saisi pelastettua edes rippeet siitä pettymyksestä, että tämän viestiketjun dp-keskustelu kuivui kokoon mekastukseksi olemattomasta nimestä."

Tämä tekniikka on tunnettu 90-luvun alkupuolelta saakka, eli ns. uuden vaiheen rullaluistelutekniikka. Tämä tekniikka vaikutti paljon myös jääluistelutekniikkaan, kun ensimmäiset luistelijat siirtyivät rullaluistelusta pikaluisteluun. Mm. KC.Boutiette ja Derek Parra, vaikka em. miehet sanoivat joutuneensa opettelemaan koko tekniikan uudestaan siirtyessään jäälle. Mielestäni tämä keskustelu on ollut erittäin hyödyllinen, ainakin olemme saaneet aikaiseksi hyvää keskustelua rullaluistelutekniikasta.

rullakoutsi kirjoitti:

"Koutsin "marathon stroke" on puhdas "pertsa" eli perusrullaluistelutekniikka, joka yleensä seuroissa opitaan talvella pikaluistelutreenissä ja kesällä rullaluistelun perustekniikkaharjoituksissa. Se on lyhyesti ns. klassinen tekniikka."

Marathon stroken tekeminen pikaluistimilla on mahdottomuus, koska terä ohjautuu eri lailla kuin rullasto. Tässä tekniikassa paino siirretään korostetusti liukuvan jalan päälle ja tällöin tapahtuu liuku takaisin "alle", josta lähtee seuraava potku. MS ei ole klassinen pikaluistelutekniikka.

En löydä mitään perustekniikkaa kummallisempaa tuosta "rullakoutsin" viestin sisällöstä, joka oli otsikoitu ylempänä "Koutsin mietteet". Aihoaa vaihtelua yksityiskohdissa voi olla se, että luistin voidaan palauttaa maahan joko pystysuoraan rullilleen tai rullien ulkokantille. Tämä ulkokantille palautus opetetaan tavallisesti kai sen jälkeen, kun on opittu oikea maahanpalautus. Mutta se ei tee siitä erikoisesti mitään maratontekniikkaa.

Tehokas painonsiirto, luistin tippuu maahan korostetusti ulkokantilleen. Kun luistin on ulkokantillaan ja paino jalan päällä saadaan rento vaihe, jossa jonka jälkeen seuraava potku saadaan lähtemään jälleen vartalon keskilinjan alta. Luistin tekee kauniin kaaren, joka huipentuu siihen kun seuraava potku lähtee ja tällöin kaaren suunta muuttuu. Täysin poikkeava tekniikka verrattuna klassiseen rulla/pikaluistelutekniikkaan.

"Pertsa on ihan kelpo tapa luistella kaikenlaisia matkoja. Itsekin olen luistellut tänä kesänä paljon perustekniikalla opastaessani naapurin nuorisoa tänä kesänä. Perustekniikkaa on tänä kesänä (edellisten kesien ja syksyjen lisäksi) ollut myös Tampereen luistelijoiden kuivaharjoituksissa."

Tässä ei ole kyse perustekniikasta, vaan modernista rullaluistelutekniikasta. Jossa keskitytään erityisesti puristusten suuntiin,tehokkaaseen painonsiirtoon ja siihen että luistin tekee kauniin kaaren takaisin "alle", josta seuraava puristus lähtee. Luistelu pidetään tässä tekniikassa tiukasti paketissa, eikä tehdä mitään ylimääräisiä koukkauksia kuten kiermurteluluistelussa. Suosittelen etsimään esim. ranskalaisten/hollantilaisten kisavidoita niissä näkyy hyvää "maraton strokea".

"Rullaluisteluoppikirjoissa olen nähnyt käytettävän sanaa "power skating" tuosta ulkakantille tuomisesta, mutta ei sanaakaan "marathon strokesta". Lisäksi ulkokantilta lähtevä puristus tehdään myös pikaluistelussa. Se ei ole siis jokin erikoinen tekniikka tai pelastava enkeli. Mitähän rullaluistelusta "rulliskoutsi" haluaakaan pelastaa uudella nimellä ja olemattomalla uudella tai edes uudehkolla tekniikalla."

Marathon stroke on nimitys 90-luvun uudenvaiheen rullistekniikasta. Tämä nimitys on vakiintunut käsite juuri esimerkiksi hollantilaisessa luistelukirjallisuudessa taisi myös Publow verrata marathon strokea tuplapotkukiemurteluun tässä omassa kirjassaan. Suomalaiselle rullaluistelulle tämä tekniikka on juuri se pelastava enkeli. Lukemalla kaikki postaukseni täältä olen varma että saatte tehoa luisteluunne. Peesiluistelussa maratonilla ulkojalan koukkaus riippuu juuri tästä ajoituksesta jolla säädetään etäisyyttä edelläluistelevaan. Tällöin kun vauhti kiihtyy, koukkaus pienenee ja puristuksiin lisätään voimaa. Tämä minun esittämä tekniikka sopii loistavasti MC-maratoneille ja sillä ei varmasti jää jalkoihin. Potkujen pituus ym. kaikki puhuu tämän tekniikan puolesta.

"Ihmettelen suuresti, että tästä yleisesti käytetystä ja hyvästä tekniikasta on nostettu elämää suurempi mekastus. Kaikki muu tekniikka, sellainenkin, jota mm. maailman parhaat luistelijat käyttävät menestyksellisesti, on leimattu markkinointimiesten huuhaaksi ja hypeksi. Mutta tälle perustekniikalle koutsi on antanut uuden nimen."

Nämä DP-markkinointikuvat (Hyper,Verducci,Powerslide),joissa sisäjalka on kokonaisuudessaan ojentunut ja koko vartalo on aivan suorana luonnottomassa asennossa ovat juuri tätä DP-propagandaa. Näin ei kukaan luistele.
Kuten moneen kertaan olen selittänyt MS eroaa ratkaisevasti perustekniikasta, perustekniikassa liuku tapahtuu yleensä pystykantilla suoraan eteenpäin. (näin ainakin olen nähnyt suomessa luisteltavan)

"Toistaiseksi koska "rullakoutsi" ei esitä mitään lähdeaineistoa todisteeksi sille, mistä hän on hankkinut nimityksen "marathon stroke" aivan tuikitavalliselle luistelutekniikalle, joka on on ollut alan ihmisten tiedossa normaalina tekniikkana, "rullakoutsin" koko kampanjointi "marathon stroken" puolesta on joutuu ikävään valoon."

Maratohon stroke ei edelleenkään ole mikään tavallinen luistelutekniikka. Tekniikkaa olen tutkinut useilta videoilta, erityisesti kun suunnitelmissani oli opinnäytetyön tekeminen luistleutekniikoista. Sinä yrität vesittää minun esitykseni tekniikasta, jota käyttää suurin osa TOP20-luistelijoista maailmalla.


"Tämän tavallisen tekniikan kampanointia uuden nimen alla on siksikin ihmeellistä, että netistä ei löydy todellakaan juuri mainintoja tästä "90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikasta"! Jos se olisi uusi tai edes uudehko tekniikka, olisi siitä runsain mitoin kirjoituksia rullaluistelusivuilla netissä. Siitä käytettäisiin tätä nimitystä rullaluistelukoulutuksessa, alan kirjallisuudessa, treeneissä jne. Vain kaksi (!)mainintaa löytyi netistä haun perusteella."

Tämä tekniikka löytyy 90-luvun alkupuoliskon huippuluistelijoista melkein kaikilta. Näistä esimerkkeinä Dante Muse,Tony Muse,Derek Parra ja K.C.Boutiette. On huomattava se, että tämä uuden vaiheen rullaluistelutekniikka syntyi ennen tämän DP-hömpötyksen yleistymistä, joka sitten täytti internetin.

"P.B.Baum on siitä kirjoittanut eräässä kirjoituksessaan ja mainitsee mm. seuraavasti Jonathon Seutoriin viitaten "The push foot goes down on the opposite side of center balance, then comes out. This is sometimes called the "marathon stroke" by the Dutch" ("Puristava jalka menee maahan painopisteen toisella puolella ja tulee sitten ulos. Hollantilaiset kutsuvat tätä joskus 'marathon strokeksi'"). Mutta tämän kuvauksen perusteella tämähän aivan erinäköinen tekniikka kuin se, mistä "rullakoutsi" on kirjoittanut."

Tämä on taas jonkun DP-hömpöttäjän kirjoitusta, joka luulee että marathon strokessa on kaksi potkua kuten DP:ssä. Tässä tapauksessa tämä potku on ilmeisesti kuitenkin liuku, silloin saan jotain järkeä tähän. Eli liun aikana luistin käy vartalon keskilinjan ulkopuolella ja potku lähtee sitten alta. Tätä juuri haen takaa.

"Skatelogforumin eräässä kirjoituksessa kirjoittaja puhuu tekniikasta, jonka hänelle kertoi joku hollantilainen valmentaja. Tämä tekniikka on "marathon stroke / push/ technique" pohjimmiltaan 1.5 puristusta, jossa kaksi luistinta puristaa melkein samaan suuntaan osan matkaa ja kirjoittaja oli kuullut tästä tekniikasta. Tämä tekniikka on kuvaukseltaan taas ihan toisenlainen, josta "rullakoutsi" puhuu."

Tässä on kysymys juuri siitä mitä marathon strokessa olen ajanut takaa, eli kun potkun jälkeen toinen jalka tulee maahan ulkokantillaan ja paino siirretään tämän jalan päälle(nenä,polvi varpaat) tällöin tapahtuu automaattisesti kaari joka ohjaa luistimen vartalon keskilinjan ulkopuolelle ja kun seuraava potku lähtee niin jalka on juuri vartalon alla. Tämän potku tapahtuu kun rento jalka melkein hipaisee potkaisevaa jalkaa ja potkaiseva jalka on tällöin vielä ulkokantilla. Suoraviivaista, mutta toimivaa. Marathon strokessa ei ole kuin yhdet potkut aktiivinen liukuvaihe.

"Olen ollut suorastaan harhateillä ja ymmällä. Olen todella kiitollinen, jos koutsi kertoisi, mistä hän on löytänyt ko. uuden nimityksen tavanomaiselle perustekniikalle. Tämän palveluksen jälkeen hän saisi pelastettua edes rippeet siitä pettymyksestä, että tämän viestiketjun dp-keskustelu kuivui kokoon mekastukseksi olemattomasta nimestä."

Tämä tekniikka on tunnettu 90-luvun alkupuolelta saakka, eli ns. uuden vaiheen rullaluistelutekniikka. Tämä tekniikka vaikutti paljon myös jääluistelutekniikkaan, kun ensimmäiset luistelijat siirtyivät rullaluistelusta pikaluisteluun. Mm. KC.Boutiette ja Derek Parra, vaikka em. miehet sanoivat joutuneensa opettelemaan koko tekniikan uudestaan siirtyessään jäälle. Mielestäni tämä keskustelu on ollut erittäin hyödyllinen, ainakin olemme saaneet aikaiseksi hyvää keskustelua rullaluistelutekniikasta.

Lue lisää

Vanhana harrastajana tätä tekniikkaspekulointia ollut hauska seurata. Tuskin paljoa muuttaa omia tekemisiä, mutta voinee kuitenkin innostaa pieniin kokeiluihin. Kun aloitin ei ollut nettitietoa, ei juuri muita harrastajia lähistöllä, kaikki piti keksiä itse, eihän se ihan nappiin sitten mennytkään, hauskaa silti.

rullakoutsi kirjoitti:

"Olisiko asia niin että tässä lajissa on ehkä muita enemmän erilaisia tehokkaita tekniikkavariaatioita joista löytyy jokaiselle se parhaiten sopiva tyyli"

Tämä on pitkälti totta. Juurikin näin. Keliolosuhteet ja pinnan kunto vaikuttaa lisäksi siihen mitä tekniikkaa kannattaa kulloinkin käyttää. Lisäksi meillä on tahti, jota muuttamalla saadaan luisteluun paljon tehoa esimerkiksi vastatuulessa.

"Vaikka nämä keskustelut sinänsä ovat mielenkiintoisia niin epäilen kyllä vahvasti tokko näiden perusteella pystyy mitään kokonaiskuvaa mistään tekniikasta kehittämään."

Lue Topi_K uudestaan näitä minun postauksia täältä jossa yritin ainakin muodostaa jonkinlaisen kokonaiskuvan oikeasta tekniikasta.

"Olen usein sanonut että hyvä perinteisen taito on edellytyksenä oikean rullatekniikan oppimiseen.
(Tämä siis koskee tilannetta Suomessa, jossa suurin osa ihmisistä luulee osaavansa luistella.)
Kun tasapaino, painonsirrot, puristuksen suunnat, ajoitukset ym ovat kohdallaan tuon sisäpuristuksen lisääminen on enää pikkujuttu."

Täällä ollaan keskusteltu lähinnä siitä, että sisäpotkua edes olemassa, vai onko kyseessä lähinnnä tämmöinen "aktiivinen liukuvaihe, jolla saadaan jalka takaisin vartalon alle josta saadaan potku paremmin lähtemään. Mitä mahdat tarkoittaa perinteisellä? Minä olen sitä mieltä että kaikkien tulisi tutustua kunnolla "marathon strokeen", eli tähän 90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikkaan, jossa on selkeä painonsiirto ja koko vartalo tekee työtä tiukassa paketissa, ja tekniikka antaa paremmat mahdollisuudet aloittelijalle kiinnittää huomiota tehokkaisiin ulkopotkuihin. Taakse suuntautuva kärkipotku oli tuttu näky myös eltsussa ihan aktiiviharrastajien keskuudessa.

"Mielestäni se onko sisä- vai ulkopuristus "ykkönen" on sivuseikka. Tärkeämpää on oppia käyttämään molempia puristuksia ja muuntelemaan niiden tehoja tilanteen mukaan."

Kiermurtelutekniikkaan en ota kantaa mutta teitä lohduttaakseni voin todeta että tässä teidän tarkoittamassa tapauksessa (jos todella olisi näin että olisi kaksi potkua, mikä on itseasiassa mahdottomuus) ulkopotku on ehdottomasti ykkönen. Tämä näkyy käsien rytmityksessä, kun käsi menee lähtee takaa eteen tapahtuu potku ja teidän tarkoittama kiermurtelupotku jota todellisuudessa ei tapahtu on sitten jo toisen jalan ulkokantilla kun käsi on jo edessä.

"Suomen kesä on kaunis ja siita kannattaa nauttia. Kyllä se tekniikka sieltä tulee aikanaan."

Tästä olen ehdottoman samaa mieltä. Luistelemaan oppii vain luistelemalla.

Lue lisää

katselemassa, vaikka yritätkin tuossa vähän harhauttaa:

"Taakse suuntautuva kärkipotku oli tuttu näky myös eltsussa ihan aktiiviharrastajien keskuudessa.

Taidat olla tällähetkellä hieman "ettäämmällä".

tässä topikissa kirjoitti:

Vanhana harrastajana tätä tekniikkaspekulointia ollut hauska seurata. Tuskin paljoa muuttaa omia tekemisiä, mutta voinee kuitenkin innostaa pieniin kokeiluihin. Kun aloitin ei ollut nettitietoa, ei juuri muita harrastajia lähistöllä, kaikki piti keksiä itse, eihän se ihan nappiin sitten mennytkään, hauskaa silti.

Lue lisää

Pelkkää ajanhukkaa ja saivartelua nimestä ja siitä on sisäpuristuksessa puristusta!!!

rullakoutsi kirjoitti:

"Koutsin "marathon stroke" on puhdas "pertsa" eli perusrullaluistelutekniikka, joka yleensä seuroissa opitaan talvella pikaluistelutreenissä ja kesällä rullaluistelun perustekniikkaharjoituksissa. Se on lyhyesti ns. klassinen tekniikka."

Marathon stroken tekeminen pikaluistimilla on mahdottomuus, koska terä ohjautuu eri lailla kuin rullasto. Tässä tekniikassa paino siirretään korostetusti liukuvan jalan päälle ja tällöin tapahtuu liuku takaisin "alle", josta lähtee seuraava potku. MS ei ole klassinen pikaluistelutekniikka.

En löydä mitään perustekniikkaa kummallisempaa tuosta "rullakoutsin" viestin sisällöstä, joka oli otsikoitu ylempänä "Koutsin mietteet". Aihoaa vaihtelua yksityiskohdissa voi olla se, että luistin voidaan palauttaa maahan joko pystysuoraan rullilleen tai rullien ulkokantille. Tämä ulkokantille palautus opetetaan tavallisesti kai sen jälkeen, kun on opittu oikea maahanpalautus. Mutta se ei tee siitä erikoisesti mitään maratontekniikkaa.

Tehokas painonsiirto, luistin tippuu maahan korostetusti ulkokantilleen. Kun luistin on ulkokantillaan ja paino jalan päällä saadaan rento vaihe, jossa jonka jälkeen seuraava potku saadaan lähtemään jälleen vartalon keskilinjan alta. Luistin tekee kauniin kaaren, joka huipentuu siihen kun seuraava potku lähtee ja tällöin kaaren suunta muuttuu. Täysin poikkeava tekniikka verrattuna klassiseen rulla/pikaluistelutekniikkaan.

"Pertsa on ihan kelpo tapa luistella kaikenlaisia matkoja. Itsekin olen luistellut tänä kesänä paljon perustekniikalla opastaessani naapurin nuorisoa tänä kesänä. Perustekniikkaa on tänä kesänä (edellisten kesien ja syksyjen lisäksi) ollut myös Tampereen luistelijoiden kuivaharjoituksissa."

Tässä ei ole kyse perustekniikasta, vaan modernista rullaluistelutekniikasta. Jossa keskitytään erityisesti puristusten suuntiin,tehokkaaseen painonsiirtoon ja siihen että luistin tekee kauniin kaaren takaisin "alle", josta seuraava puristus lähtee. Luistelu pidetään tässä tekniikassa tiukasti paketissa, eikä tehdä mitään ylimääräisiä koukkauksia kuten kiermurteluluistelussa. Suosittelen etsimään esim. ranskalaisten/hollantilaisten kisavidoita niissä näkyy hyvää "maraton strokea".

"Rullaluisteluoppikirjoissa olen nähnyt käytettävän sanaa "power skating" tuosta ulkakantille tuomisesta, mutta ei sanaakaan "marathon strokesta". Lisäksi ulkokantilta lähtevä puristus tehdään myös pikaluistelussa. Se ei ole siis jokin erikoinen tekniikka tai pelastava enkeli. Mitähän rullaluistelusta "rulliskoutsi" haluaakaan pelastaa uudella nimellä ja olemattomalla uudella tai edes uudehkolla tekniikalla."

Marathon stroke on nimitys 90-luvun uudenvaiheen rullistekniikasta. Tämä nimitys on vakiintunut käsite juuri esimerkiksi hollantilaisessa luistelukirjallisuudessa taisi myös Publow verrata marathon strokea tuplapotkukiemurteluun tässä omassa kirjassaan. Suomalaiselle rullaluistelulle tämä tekniikka on juuri se pelastava enkeli. Lukemalla kaikki postaukseni täältä olen varma että saatte tehoa luisteluunne. Peesiluistelussa maratonilla ulkojalan koukkaus riippuu juuri tästä ajoituksesta jolla säädetään etäisyyttä edelläluistelevaan. Tällöin kun vauhti kiihtyy, koukkaus pienenee ja puristuksiin lisätään voimaa. Tämä minun esittämä tekniikka sopii loistavasti MC-maratoneille ja sillä ei varmasti jää jalkoihin. Potkujen pituus ym. kaikki puhuu tämän tekniikan puolesta.

"Ihmettelen suuresti, että tästä yleisesti käytetystä ja hyvästä tekniikasta on nostettu elämää suurempi mekastus. Kaikki muu tekniikka, sellainenkin, jota mm. maailman parhaat luistelijat käyttävät menestyksellisesti, on leimattu markkinointimiesten huuhaaksi ja hypeksi. Mutta tälle perustekniikalle koutsi on antanut uuden nimen."

Nämä DP-markkinointikuvat (Hyper,Verducci,Powerslide),joissa sisäjalka on kokonaisuudessaan ojentunut ja koko vartalo on aivan suorana luonnottomassa asennossa ovat juuri tätä DP-propagandaa. Näin ei kukaan luistele.
Kuten moneen kertaan olen selittänyt MS eroaa ratkaisevasti perustekniikasta, perustekniikassa liuku tapahtuu yleensä pystykantilla suoraan eteenpäin. (näin ainakin olen nähnyt suomessa luisteltavan)

"Toistaiseksi koska "rullakoutsi" ei esitä mitään lähdeaineistoa todisteeksi sille, mistä hän on hankkinut nimityksen "marathon stroke" aivan tuikitavalliselle luistelutekniikalle, joka on on ollut alan ihmisten tiedossa normaalina tekniikkana, "rullakoutsin" koko kampanjointi "marathon stroken" puolesta on joutuu ikävään valoon."

Maratohon stroke ei edelleenkään ole mikään tavallinen luistelutekniikka. Tekniikkaa olen tutkinut useilta videoilta, erityisesti kun suunnitelmissani oli opinnäytetyön tekeminen luistleutekniikoista. Sinä yrität vesittää minun esitykseni tekniikasta, jota käyttää suurin osa TOP20-luistelijoista maailmalla.


"Tämän tavallisen tekniikan kampanointia uuden nimen alla on siksikin ihmeellistä, että netistä ei löydy todellakaan juuri mainintoja tästä "90-luvun (uuden vaiheen) rullaluistelutekniikasta"! Jos se olisi uusi tai edes uudehko tekniikka, olisi siitä runsain mitoin kirjoituksia rullaluistelusivuilla netissä. Siitä käytettäisiin tätä nimitystä rullaluistelukoulutuksessa, alan kirjallisuudessa, treeneissä jne. Vain kaksi (!)mainintaa löytyi netistä haun perusteella."

Tämä tekniikka löytyy 90-luvun alkupuoliskon huippuluistelijoista melkein kaikilta. Näistä esimerkkeinä Dante Muse,Tony Muse,Derek Parra ja K.C.Boutiette. On huomattava se, että tämä uuden vaiheen rullaluistelutekniikka syntyi ennen tämän DP-hömpötyksen yleistymistä, joka sitten täytti internetin.

"P.B.Baum on siitä kirjoittanut eräässä kirjoituksessaan ja mainitsee mm. seuraavasti Jonathon Seutoriin viitaten "The push foot goes down on the opposite side of center balance, then comes out. This is sometimes called the "marathon stroke" by the Dutch" ("Puristava jalka menee maahan painopisteen toisella puolella ja tulee sitten ulos. Hollantilaiset kutsuvat tätä joskus 'marathon strokeksi'"). Mutta tämän kuvauksen perusteella tämähän aivan erinäköinen tekniikka kuin se, mistä "rullakoutsi" on kirjoittanut."

Tämä on taas jonkun DP-hömpöttäjän kirjoitusta, joka luulee että marathon strokessa on kaksi potkua kuten DP:ssä. Tässä tapauksessa tämä potku on ilmeisesti kuitenkin liuku, silloin saan jotain järkeä tähän. Eli liun aikana luistin käy vartalon keskilinjan ulkopuolella ja potku lähtee sitten alta. Tätä juuri haen takaa.

"Skatelogforumin eräässä kirjoituksessa kirjoittaja puhuu tekniikasta, jonka hänelle kertoi joku hollantilainen valmentaja. Tämä tekniikka on "marathon stroke / push/ technique" pohjimmiltaan 1.5 puristusta, jossa kaksi luistinta puristaa melkein samaan suuntaan osan matkaa ja kirjoittaja oli kuullut tästä tekniikasta. Tämä tekniikka on kuvaukseltaan taas ihan toisenlainen, josta "rullakoutsi" puhuu."

Tässä on kysymys juuri siitä mitä marathon strokessa olen ajanut takaa, eli kun potkun jälkeen toinen jalka tulee maahan ulkokantillaan ja paino siirretään tämän jalan päälle(nenä,polvi varpaat) tällöin tapahtuu automaattisesti kaari joka ohjaa luistimen vartalon keskilinjan ulkopuolelle ja kun seuraava potku lähtee niin jalka on juuri vartalon alla. Tämän potku tapahtuu kun rento jalka melkein hipaisee potkaisevaa jalkaa ja potkaiseva jalka on tällöin vielä ulkokantilla. Suoraviivaista, mutta toimivaa. Marathon strokessa ei ole kuin yhdet potkut aktiivinen liukuvaihe.

"Olen ollut suorastaan harhateillä ja ymmällä. Olen todella kiitollinen, jos koutsi kertoisi, mistä hän on löytänyt ko. uuden nimityksen tavanomaiselle perustekniikalle. Tämän palveluksen jälkeen hän saisi pelastettua edes rippeet siitä pettymyksestä, että tämän viestiketjun dp-keskustelu kuivui kokoon mekastukseksi olemattomasta nimestä."

Tämä tekniikka on tunnettu 90-luvun alkupuolelta saakka, eli ns. uuden vaiheen rullaluistelutekniikka. Tämä tekniikka vaikutti paljon myös jääluistelutekniikkaan, kun ensimmäiset luistelijat siirtyivät rullaluistelusta pikaluisteluun. Mm. KC.Boutiette ja Derek Parra, vaikka em. miehet sanoivat joutuneensa opettelemaan koko tekniikan uudestaan siirtyessään jäälle. Mielestäni tämä keskustelu on ollut erittäin hyödyllinen, ainakin olemme saaneet aikaiseksi hyvää keskustelua rullaluistelutekniikasta.

Lue lisää

Tuo koutsin suosima "marathon stroke" on double pushin pikkuveli, siinä on pyritty pitämään doublepushin tärkein ominaisuus (VAUHDIN YLLÄPITO LIUN AIKANA) Koska rullaluistelussa on kitkakerroin huomattavasti korkeampi kuin jäällä, on DP nerokas keksintö. MS:n tekniikassa on pyritty hakemaan liukuhetkellä vauhtia ylläpitävä vaikutus, joten vauhti ei hidastu liukuvaiheessa. MS:n liikeradat ovat huomattavasti suppeammat, jonka seurauksena luistelusta tulee taloudellisempaa kuin DP:ssä, tästä varmaan nimitys "marathon stroke".

Rullaluistelussakin on monta koulukuntaa, taannoin rullailun lopettanut rullalegenda K.C Boutiette sanoi, että hänen mielestään ei mitään DB:tä ole olemassa, on vain rullaluistelutekniikka. Tässä asiassa on siis muutkin samaa mieltä kun koutsi;)

Pieni vinkki: Oikean ja toimivan tekniikan löytämiseen pitää itse miettiä ja kokeilla erilaisia asioita rullien päällä, ne jujut millä pääsee etenemään kovaa ja taloudellisesti. Parhaita tekniikan miettimis tilanteita ovat esim. pitkät ja rauhalliset rullalenkit. Kokeilkaa, miettikää ja löytäkää se avain vauhtiin!

Montenegron munkki kirjoitti:

Tuo koutsin suosima "marathon stroke" on double pushin pikkuveli, siinä on pyritty pitämään doublepushin tärkein ominaisuus (VAUHDIN YLLÄPITO LIUN AIKANA) Koska rullaluistelussa on kitkakerroin huomattavasti korkeampi kuin jäällä, on DP nerokas keksintö. MS:n tekniikassa on pyritty hakemaan liukuhetkellä vauhtia ylläpitävä vaikutus, joten vauhti ei hidastu liukuvaiheessa. MS:n liikeradat ovat huomattavasti suppeammat, jonka seurauksena luistelusta tulee taloudellisempaa kuin DP:ssä, tästä varmaan nimitys "marathon stroke".

Rullaluistelussakin on monta koulukuntaa, taannoin rullailun lopettanut rullalegenda K.C Boutiette sanoi, että hänen mielestään ei mitään DB:tä ole olemassa, on vain rullaluistelutekniikka. Tässä asiassa on siis muutkin samaa mieltä kun koutsi;)

Pieni vinkki: Oikean ja toimivan tekniikan löytämiseen pitää itse miettiä ja kokeilla erilaisia asioita rullien päällä, ne jujut millä pääsee etenemään kovaa ja taloudellisesti. Parhaita tekniikan miettimis tilanteita ovat esim. pitkät ja rauhalliset rullalenkit. Kokeilkaa, miettikää ja löytäkää se avain vauhtiin!

Lue lisää

Asia on todella näin, että KC on todennut, että ei ole mitään DP:tä. Siitä on olemassa varma tieto. Ja olemme todellakin eri henkilö, jos joku ei usko.

vimosen päälle.

Juuri tälläista tekniikkaa olen itsekin koittanut tavoitella. Hienolta näyttää toi Rogerin meno. Olen lukenut tämän palstan kirjoiuksia hieman negatiivisella mielellä koska ihmiset eivät kirjoita omilla nimillään. Olisi esim. kiva tietää kuka rullakoutsi on?... koska liikaa valmentajia ei tässä maassa ole!

Muutenkin ihan ihme juttuja on tullu luettua, mutta niihin en ole edes viitsinyt vastata. Hienoa olisi alkuun se, että jokainen tälle palstalle kirjoittanut hankkisi uuden harrastajan tähän maailman hienoimpaan lajiiin mukaan. Suomessa ei sen luulisi olevan isokaan juttu, koska meitä on tosi vähäsen.

SM-kisoissa oli vain 10 osallistujaa, joka on tosi vähän. Tottakai liiton apuja tarvitaan, mutta silti meillä lajin harrastajilla ja seuroilla on suurin työ edessä. Me olemme harrastajina ja seuralaisina loppupeleissä liitto.. Kuulemma!

HTL:llä ja Lahden Luistelijoilla on viikottaiset treenit, johon on kaikki tervetulleita oppimaan uutta rullaluistelusta! Jos muilla on harjoituksia (esim. rullakoutsilla) niin ilmoitelkaa edes tällä palstalla. HTL:n treeneistä lisää htl.fi -osoitteesta.

Oikeasti treeniä tarvitaan paljon lisää niin tekniikka kuin fysiikka puolellakin! Karirh on hienosti ottanut selvää asioista mutta tälle palstalle kirjoittelu ei auta.. Hiltusen Tomi on varmaan nuorin Tampesterin rullaluistelija, joka on jo valitettavasti lopettanut. Mites Ilveksen ja Tapparan junnut???.. sulla olisi ainakin tekniikka tietoutta!

Mitäs vielä avautuisi näin kesälomafiiliksissä?... ei kai tässä muuta.. hyvä että keskustelua löytyy.. toivottavasti se kehittää rullaluistelua oikeeseen suuntaan... Eli kohti maailman kärkeä!

T. Jani

kiemurtelua kirjoitti:

vimosen päälle.

Niin ja jonkun mielestä tällä dp-kiemurtelulla ei muka pääse eteenpäin... Rogerin vauhtikin tulee ilmeisesti vaan juuri oikeanlaisesta laakeriöljystä... ;)

DP-keskusteluun. Toivottavasti moni kommentoi tätä clippiä.

Roger tyylittelee, minusta ylikorostetusti. Vai vetääkö hän tällä tyylillä myös kisassa?

Pysäyttelin ja kelailin clippiä moneen, moneen kertaan ja minusta Roger ei tule ulkokantille alas? Vartalolinjan ulkopuolelle kylläkin.

clippi kirjoitti:

DP-keskusteluun. Toivottavasti moni kommentoi tätä clippiä.

Roger tyylittelee, minusta ylikorostetusti. Vai vetääkö hän tällä tyylillä myös kisassa?

Pysäyttelin ja kelailin clippiä moneen, moneen kertaan ja minusta Roger ei tule ulkokantille alas? Vartalolinjan ulkopuolelle kylläkin.

Lue lisää

tästä osoitteesta löytyy vaktaa! pushit, pullit, stroket ja mitä niitä nyt olikaan.

http://home1.gte.net/pjbemail/Pushpull.html

humpuukia vai ei? niinpä, viisas mies jos oisin;)

teille deepeetä kirjoitti:

tästä osoitteesta löytyy vaktaa! pushit, pullit, stroket ja mitä niitä nyt olikaan.

http://home1.gte.net/pjbemail/Pushpull.html

humpuukia vai ei? niinpä, viisas mies jos oisin;)

Lue lisää

Kaikkea en ymmärrä, osa on todella nerokasta, osa vanhentunutta/väärääkin ja osa vieläkin pätevää tietoa. Tuoreimmat jutut ovat parhaita. Ikävä kyllä monet kuvat ja animaatiot ovat hävinneet jonnekin. Isopyöräisiä luistimia hän suunnitteli jo vuosia sitten. Olen kyllä joskus tänne linkkejä näihinkin juttuihin antanut. Kannattaa yrittää tutustua.

karirh kirjoitti:

Kaikkea en ymmärrä, osa on todella nerokasta, osa vanhentunutta/väärääkin ja osa vieläkin pätevää tietoa. Tuoreimmat jutut ovat parhaita. Ikävä kyllä monet kuvat ja animaatiot ovat hävinneet jonnekin. Isopyöräisiä luistimia hän suunnitteli jo vuosia sitten. Olen kyllä joskus tänne linkkejä näihinkin juttuihin antanut. Kannattaa yrittää tutustua.

Lue lisää

http://home1.gte.net/pjbemail/Index.htm

karirh kirjoitti:

http://home1.gte.net/pjbemail/Index.htm

jääluistelutekniikka DP:tä?

http://www.racereports.net/ReportDetail.asp?Race=150

Pikku J kirjoitti:

Juuri tälläista tekniikkaa olen itsekin koittanut tavoitella. Hienolta näyttää toi Rogerin meno. Olen lukenut tämän palstan kirjoiuksia hieman negatiivisella mielellä koska ihmiset eivät kirjoita omilla nimillään. Olisi esim. kiva tietää kuka rullakoutsi on?... koska liikaa valmentajia ei tässä maassa ole!

Muutenkin ihan ihme juttuja on tullu luettua, mutta niihin en ole edes viitsinyt vastata. Hienoa olisi alkuun se, että jokainen tälle palstalle kirjoittanut hankkisi uuden harrastajan tähän maailman hienoimpaan lajiiin mukaan. Suomessa ei sen luulisi olevan isokaan juttu, koska meitä on tosi vähäsen.

SM-kisoissa oli vain 10 osallistujaa, joka on tosi vähän. Tottakai liiton apuja tarvitaan, mutta silti meillä lajin harrastajilla ja seuroilla on suurin työ edessä. Me olemme harrastajina ja seuralaisina loppupeleissä liitto.. Kuulemma!

HTL:llä ja Lahden Luistelijoilla on viikottaiset treenit, johon on kaikki tervetulleita oppimaan uutta rullaluistelusta! Jos muilla on harjoituksia (esim. rullakoutsilla) niin ilmoitelkaa edes tällä palstalla. HTL:n treeneistä lisää htl.fi -osoitteesta.

Oikeasti treeniä tarvitaan paljon lisää niin tekniikka kuin fysiikka puolellakin! Karirh on hienosti ottanut selvää asioista mutta tälle palstalle kirjoittelu ei auta.. Hiltusen Tomi on varmaan nuorin Tampesterin rullaluistelija, joka on jo valitettavasti lopettanut. Mites Ilveksen ja Tapparan junnut???.. sulla olisi ainakin tekniikka tietoutta!

Mitäs vielä avautuisi näin kesälomafiiliksissä?... ei kai tässä muuta.. hyvä että keskustelua löytyy.. toivottavasti se kehittää rullaluistelua oikeeseen suuntaan... Eli kohti maailman kärkeä!

T. Jani

Lue lisää

mitä tulee Tampesterin luisteluasioihin, kenttiä tarvittaisiin, nuoria ikäluokkia kaivataan samoin aktiivivetäjiä. Kuten monella muulla paikkakunnalla.

On todellakin hämmentävää lukea näitä viestejä. Yksi sanoo dp:n olevan humpuukia ja toinen puolustaa sitä. Itse, opittuani dp-tekniikan alkeet, katson hyötyväni siitä - ja pystyn todellakin menemään eteenpäin pelkillä a-puristuksilla (siis sillä ekalla, joka menee rullien ulkosyrjälle). Sekin on kieltämättä totta, että ohuella dp:llä rullauksen osuus kasvaa. Sitten vielä sekin, että dp pakottaa asentoa matalammaksi, koska liian suorajalkaisena jalkojen liikkuvuus on rajoittunut.

Kyllä minä taidan jatkaa tällä omalla tyylilläni ja yritän nauttia luistelusta. Aika keljua, jos hommasta menee ilo jonkinlaisen perfektionismin vuoksi. Duunissani sitä piisaa ihan yli päivän tarpeeseenkin. Lustelun pitäisi olla sille vastapaino.

Oulun tarmon sivuilta löytyy hyvää tietoa ja hyviä videoklippejä DB:stä ja rullatekniikasta yleensä.

http://www.ouluntarmo.fi/lupy/

Siellä esim. Poutala ja Valtonen junnuvuosina vetävät pistekisan kirejä DB:llä kiihdyttäen.

Montenegron munkki kirjoitti:

Oulun tarmon sivuilta löytyy hyvää tietoa ja hyviä videoklippejä DB:stä ja rullatekniikasta yleensä.

http://www.ouluntarmo.fi/lupy/

Siellä esim. Poutala ja Valtonen junnuvuosina vetävät pistekisan kirejä DB:llä kiihdyttäen.

Lue lisää

Voitko monte valmentaa mua vähän? maksan 15 euroa tunti. oletko pääkaupunkiseudulta?

Knuut Posse kirjoitti:

Voitko monte valmentaa mua vähän? maksan 15 euroa tunti. oletko pääkaupunkiseudulta?

Olen kyllä pääkaupunkiseudulta!

Voin kyllä yrittää järjestää aikaa pikku vinkkituokioille, jos näät tarpeelliseksi;)

Miksi haluaisit juuri minulta valmennusta?