Rakkaus on musta

Niin se vaan on. Ei se katso kenen kanssa ollaan naimisissa ja kuka on se toinen mies, jota ei voi saada ja joka pilaisi elämän , jos sen saisikin... perhana;D
Kaikki sanovat, että etsi uusi poka vaan kun ei kukaan muu kiinnosta...
Mies tietysti pakosta kiinnostaa kun ajattelee mitä kaikkea hyvää se on minulle tehnyt ja miten paljon se sietääkään.

Toisaalta parisuhteeseen kuuluu seesteinen aika ja ihastukset menevät ajan kanssa ohi.
helpointa olisi tietysti hankkia uusi poka, jonka voi saadaja sitten pistää mies pihalle mutta omatunto ei anna tehdä sellaista. Katuisin kuitenkin jälkeen päin.

Itse inhoan ko. Yön kappaletta. Sillä valkoisuudella viitataan viattomuuteen mutta rakkaus on kaikkea muuta kuin viaton. Bukowskia lainatakseni "rakkaus on koira helvetistä".

Muuten oletteko huomanneet miten muissa maissa lauletaan rakkaudesta niin kauniisti, iloisesti ja naiiviisti ja suomalaisissa lauluissa taas rakkaus on yhtä helvettiä (siis nykyisissä kappaleissa useimmiten) realistista pettymistä toiseen ja omiin odotuksiin.

Tästä voisi jotain keskustelua virittää itsellä ainakin tökkii joskus miehen runoja suomentaessa tai hindifilmejä katsoessa ne kukkakedot ja tanssivat parit;D

Suomalaisissa kansanralleissakin aina toinen vie sen tytön, tai rakas on kaukana/kuollut (on näitä tietysti muillakin) mies ei ymmärtänyt kun lauleskelin tässä Ismo Alangon rakkaus-aiheisia lauluja (Pulu, Rakkaus on rumasana);D Vastaavaa ei varmaan heiltä sitten löydy... toisaalta kun ei ole vapaata rakkautta ei ole pettymyksiäkään, että siitä sen naiiviudenkin ymmärtää.
(Laulut on tyyliin: Hee, näin sinut äitisi ja isäsi kanssa tapaamisessa, olit niin kaunis, hunnun kätkemä. Hee, silloin soi viulut sydämen, hee, tunsin suuren rakkauden. Hee vain hetken sinut näin ja menimme naimisiin, hoy;D)
Musiikki taitaa olla köyhillä siellä ainoita ilon aiheita niin eipä sitä varmaan mitään apaattista haluta soittaa tai kuunnella.

Rikkailla mailla on varaa synkistelläkin;D