kaatokänni

Kun minun mies otti monena vuotena kaatokännejä ja niistä tappelimme joka kerta enemmän tai vähemmän, sain ystävältäni hyvän neuvon: älä jatka omalta osaltasi tätä käytösmallia.
No, mä en sitten enää välittänyt yhtään. Kun jätin koko naurettavan huomionhakuisuuden huomiotta, en ikinä hoitanut häntä taksiin, en enää yrittänyt huomautella, että älähän nyt tuota vauhtia kisko jne jne, niin tarpeeksi monta kertaa kun heräsi yksin(HYLÄTTYNÄ) ties mistä, lompakkonsa ja kännykkänsä hukanneena, niin oppi ottamaan aikuismaisemmin viinaksia.
Niin kauan kuin mies saa kuvitella olevansa teini, jonka perään ollaan katsomassa (ja asettamassa rajoja!) niin kauan hän toilailee ja ylittää rajat.
Ensin mies aina valitti, että jos minä makaisin tiedottomana jossakin, ei hän jättäisi minua heitteille. MUTTA SEHÄN EI OLLUT MUIDEN (varsinkaan minun, joka sitä vastustin)SYY, ETTÄ ITSE VALITSI OLLA TAJUTON!!!
Olin olevinani hämmästynyt, että häh, en tiennyt ollenkaan, ettei hän ollut jo tullut kotiin, taisin olla niin hirveän humalassa :) mutta mikset sinä mies hyvä sitten huolehtinut minusta, vaan päätit päätyä nukkumaan pöydän alle?
Mies ei osannut vastata.

Myöhemmin ollaan jo naurettu, kuinka lapsellinen hän jaksoi olla.

Tsemppiä sulle! Reagoimattomuus, hyysäämisen lopettaminen ja miehen käytöksen jättäminen hänen omalle vastuulleen on kuin jättäisi pienen lapsen oman onnensa nojaan. Mutta valitettavasti mikään muu keino ei takuulla toimi!
Miehen täytyy antaa oppia. Ja hän ei opi, jos olet koko ajan opettamassa - silloin hän vain kapinoi ja renttuilee. (ja syyttää siitä sinua: sinä muka ahdistat häntä - tai sinä suurentelet ongelmaa)
Voi hyvin! Pian kaikki on toisin. Lopetat vain kissa-hiiri-leikin.

rajat? kirjoitti:

Kun minun mies otti monena vuotena kaatokännejä ja niistä tappelimme joka kerta enemmän tai vähemmän, sain ystävältäni hyvän neuvon: älä jatka omalta osaltasi tätä käytösmallia.
No, mä en sitten enää välittänyt yhtään. Kun jätin koko naurettavan huomionhakuisuuden huomiotta, en ikinä hoitanut häntä taksiin, en enää yrittänyt huomautella, että älähän nyt tuota vauhtia kisko jne jne, niin tarpeeksi monta kertaa kun heräsi yksin(HYLÄTTYNÄ) ties mistä, lompakkonsa ja kännykkänsä hukanneena, niin oppi ottamaan aikuismaisemmin viinaksia.
Niin kauan kuin mies saa kuvitella olevansa teini, jonka perään ollaan katsomassa (ja asettamassa rajoja!) niin kauan hän toilailee ja ylittää rajat.
Ensin mies aina valitti, että jos minä makaisin tiedottomana jossakin, ei hän jättäisi minua heitteille. MUTTA SEHÄN EI OLLUT MUIDEN (varsinkaan minun, joka sitä vastustin)SYY, ETTÄ ITSE VALITSI OLLA TAJUTON!!!
Olin olevinani hämmästynyt, että häh, en tiennyt ollenkaan, ettei hän ollut jo tullut kotiin, taisin olla niin hirveän humalassa :) mutta mikset sinä mies hyvä sitten huolehtinut minusta, vaan päätit päätyä nukkumaan pöydän alle?
Mies ei osannut vastata.

Myöhemmin ollaan jo naurettu, kuinka lapsellinen hän jaksoi olla.

Tsemppiä sulle! Reagoimattomuus, hyysäämisen lopettaminen ja miehen käytöksen jättäminen hänen omalle vastuulleen on kuin jättäisi pienen lapsen oman onnensa nojaan. Mutta valitettavasti mikään muu keino ei takuulla toimi!
Miehen täytyy antaa oppia. Ja hän ei opi, jos olet koko ajan opettamassa - silloin hän vain kapinoi ja renttuilee. (ja syyttää siitä sinua: sinä muka ahdistat häntä - tai sinä suurentelet ongelmaa)
Voi hyvin! Pian kaikki on toisin. Lopetat vain kissa-hiiri-leikin.

Lue lisää

Tunnistan tekstistäsi itseni, eli oikeesti myös hyysään ja katon perään.
Joskus ärsyttää kun perheessä on kolme teiniä (se mies, se kolmas)
Olisi tekemistä niiden murkkujen kanssakin.
Taitaa olla pätevä konsti muihinkin asioihin, sillä tämä mies kiukuttelee joka asiassa.
Nyt lähti käveleen, jää nähtäväksi lopullisestiko? Ja samalla tyylillä kuin juominenkin, tapahtui lähtökin...

edelliselle... kirjoitti:

Tunnistan tekstistäsi itseni, eli oikeesti myös hyysään ja katon perään.
Joskus ärsyttää kun perheessä on kolme teiniä (se mies, se kolmas)
Olisi tekemistä niiden murkkujen kanssakin.
Taitaa olla pätevä konsti muihinkin asioihin, sillä tämä mies kiukuttelee joka asiassa.
Nyt lähti käveleen, jää nähtäväksi lopullisestiko? Ja samalla tyylillä kuin juominenkin, tapahtui lähtökin...

Lue lisää

Voi kiitos neuvoista!
Miten helpottavaa että jotkut muutkin painivat näiden samojen asioiden parissa. Oma ukkoni kun kuuluu tuohon samaan kastiin eli viinaa viinaa ja viinaa ja sitten hetki hauskaa ja pelti kiinni eli ts. silmät kiinni ja taju kankaalla. Sitä ennen vikinää...mennään kulta kotiin jne..(onneksi kuitenkin oikealla nimelläni vielä toistaiseksi ainakin!) ja itse kun on vasta päässyt vauhtiin. Tosi kiva lopettaa ilta siihen kun aikuinen ihminen ei osaa säännöstellä juomisiaan..aargh!

Toinen ärsyttävä piirre on se, että herra kun siis aina ottaa tuon koomakännin ja kun en ole mukana niin tulee siinä koomassa sitten kotiin ja ALKAA KOKKAAMAAN. Voi vain kuvitella mikä sotku siitä syntyy kun siinä promillemäärässä alkaa leikkiä jotain super-kokkia. Käyttäytyy kirjaimellisesti kuin sika. Hermot sitä sotkua katsellessa menee.. No nyt olen yrittänyt ummistaa silmät ja jätän sotkut herralle siivottavaksi. Näkeepähän sitten aamulla mitä on saanut aikseksi. Tosin ihan kiltisti on siivonnut.. Hermoja raastavaa sen sotkun todistaminen kuitenkin on.

Toivoisin todellakin että tämä juominen muuttuisi, mutta välillä kyllä usko menee. Täytyy koittaa tuota vinkkiä, etten enää jatkossa hyysää vaan annan mennä itsekseen kotiin tai jätän nukkumaan minne ikinä tykkääkään. Toivottavasi tämä vanha koiraa oppisi uudet temput...grr!!

Kaikki mahdolliset neuvot otetaan kyllä ilomielin vastaan edelleen! Ei viitsisi kuitenkaan miestä jättääkään koska selvinpäin mies on täydellinen vastakohta ja ehkä sitä pitää olla onnellinen ettei ole humalassa kuitenkaan agressiivinen tai egon-pönkittäjä yms. ääliö. Nyt joutuu ainoastaan häpeämään nukkumista ( ja todistaa ällö-känni-sotku-kokkailua)..

Tsemppiä kohtalotovereilleni & onnittelut niille, joiden ukot ovat ottaneet opikseen :-)