Lääkkeet maksaa maltaita

Yllättävän moniin vaivoihin ja oireiluihin löytyy hoito keittiöstä: maustekaapista, ruokakomerosta, jääkaapista tai vaikka ikkunalaudan kukkapurkista, jos siinä kasvaa eräs tietty kasvi. Lisäksi esittelen tietoa vitamiinitutkimuksen nykytuloksista ja havainnoista, joita ei ole kaikilta osin vielä yksimielisesti hyväksytty, mutta jotka kannattaa ottaa silti huomioon.

1. Inkivääri

Inkiväärin kemialliset yhdisteet (gingeroli ja shogaloli erityisesti) vähentävät vatsakouristuksia, ehkäisevät aivojen ”oksennuskeskuksen” toimintaa ja neutraloivat ruuansulatushappoja. Mahataudin aikaan inkivääri voi siten hillitä oksentelua. Neljännesteelusikallinen inkivääriä jauhettuna tai sentin kokoinen pala tuoretta inkivääriä ehkäisee matkapahoinvointia otettuna ainakin 20 minuuttia ennen auto- tai laivamatkaa.

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan kolmannesteelusikallinen jauhettua inkivääriä vähentää migreenin oireita otettuna heti migreenin ensioireiden ilmaannuttua, sillä inkivääri estää verisuonistoon voimakkaasti vaikuttavien prostaglandiinien muodostumista aivoissa. Prostaglandiinit aiheuttavat myös nivelturvotusta ja inkivääri helpottaa nivelturvotusoireita 55-74 % nivelrikko- ja nivelreumapotilaista.

Yskänlääkkeenä inkivääri on myös hyvä siinä olevan gingerolin ansiosta ja inkivääri estää myös keuhkoputkien ahtautumista sekä kuumetta aiheuttavien aineiden muodostumista elimistössä.
Vaikuttava annos on sentti tuoretta inkivääriä, teelusikallinen jauhettua inkivääriä tai kuppi inkivääriteetä teepussista tai puoliteelusikallisesta raastettua inkivääriä. Kuumentaminen ei hävitä vaikuttavia aineita.

2. Sinappi

On tiedetty jo pitkän aikaa, että sinappi väkevyytensä takia ohentaa limaa ja helpottaa nuhan aikana hengittämistä. Sinapissa olevat myrosiini ja sinigriini tekevät limasta vetistä, niin että se poistuu elimistöstä paremmin. Tukkoista oloa voi lievittää sinappihauteella rintakehälle levitettynä (muutama ruokalusikallinen murskattuja sinapinsiemeniä ja pari desiä vehnäjauhoja sekä vettä ja levitetään taikinaksi rintakehälle. Iho suojataan ensin vaseliinilla ja annetaan vaikuttaa 15 minuuttia). Kädet on pestävä hyvin sinappihauteen käsittelyn jälkeen ja etenkin ennen kuin kosketetaan suuta ja silmiä sinapin ärsyttävyyden välttämiseksi.

Sinapilla on myös oksennuttava vaikutus, siksi sinappijauhetta ei pidä ottaa teelusikallista enempää ellei aikeena ole oksentaminen. Keltainen sinappi on miedoin monista eri sinappilajeista.

3. Sitruuna

Sitruuna sisältää runsaasti C-vitamiinia, joka lisää sairauksia vastustavien immuunisolujen toimintaa sekä kudosten kasvua ja haavojen paranemista edistävän kollageenin muodostumista (C-vitamiini ei kuitenkaan estä nuhan tulemista, mutta runsas määrä C-vitamiinia voi lievittää nuhan oireita 20 %:n verran). Sitruunamehu nopeuttaa finnien paranemista ja vaalentaa maksaläiskiä tarpeeksi usein nautittuna. Sitruunankuoressa on rutiini-nimistä antioksidanttia, joka vahvistaa verisuonien seinämiä.

4. Kamomilla

Kamomillalla esimerkiksi kamomillateenä nautittuna on keskushermostoa rauhoittava vaikutus, sillä siinä on apigeniiniä. Teen lisäksi kamomillakylpy rentouttaa ja rauhoittaa. Kamomillan sisältämä bisabolol ehkäisee kouristuksia eli rentouttaa ruuansulatuselimistöä ympäröiviä lihaksia ja kohtua helpottaen kylläisyyden aiheuttamaa mahakipua sekä kuukautiskipuja.

Pari kuppia kamomillateetä voi vähentää aspiriinin ja muiden kipulääkkeiden aiheuttamaa mahan limakalvojen kulumista. Peseminen kamomillavedellä tappaa osan bakteereista, jotka aiheuttavat silmä- ja ihotulehduksia sekä lievittää tulehtuneita ikeniä, ehkäisee ientulehdusta ja nopeuttaa suun haavojen paranemista. Kamomillaa voi käyttää myös voiteena, se auttaa tulehduksiin ja kosketusallergiaan. Niiden, jotka ovat allergisia asterikasveille ei pidä käyttää kamomillaa.

5. Ruokasooda

Ruokasooda vähentää happoisuutta, sillä se on emäksinen. Se sopii hyvin mahalaukun happoisuuden vähentämiseen. Mahan erittämä suolahappo aiheuttaa joskus närästystä ja ruokasoodasta saa nopean närästyslääkkeen: sekoita teelusikallinen ruokasoodaa veteen ja lisää muutama pisara sitruunamehua, joka auttaa poistamaan suolistokaasua, jota syntyy ruokasoodan sekoittuessa mahahappoihin. Juoma neutraloi suolahapon muuntamalla sen natriumkloridiksi ja hiilidioksidiksi harmittomasti. Vaikutus on välitön, mutta kestää puoli tuntia.

Hammaskiilteen suojelu onnistuu huuhtomalla suuta useasti päivässä ruokasoodaliuoksella tai harjaamalla hampaita märällä hammasharjalla, jota on töpötelty ruokasoodaan ja harjata sillä hampaita. Ruokasooda on mieto hankausaine. Jalkakylpynä ruokasooda vähentää hajua synnyttäviä bakteereita. Ruokasoodasta ja vedestä tehty tahna lievittää hyttysenpuremia.

Ruokasoodan ja veden sekoitus on terveellinen ruokajuoma jos on virtsatietulehdus tai haluaa ehkäistä sitä. Bakteerit viihtyvät miedon happoisessa virtsarakossa ja ruokasooda poistaa sieltäkin happoisuutta.

Kylpyveteen laitettuna ruokasooda pehmentää vettä ja lievittää auringonpolttamia.

6. Lääkeaaloe

Aaloe vera- kasvin lehdistä valuu hyytelöä, joka sisältää tulehduksia lievittäviä yhdisteitä ja paikallisena kipulääkkeenä vaikuttavaa bradykiniiniä kun kasvin lehtiä leikataan. Aaloe veraa on helppo kasvattaa vaikka keittiön ikkunalaudalla ja sopii erilaisten naarmujen, lievien palovammojen, peräpukamien yms. ihovaurioiden hoitamiseen. Pese ensin hoidettava alue vedellä, leikkaa aaloen lehdestä pala, halkaise se kahtia pituussuunnassa ja purista sen hyytelöä ulos ja levitä hyytelöä hoidettavalla ihoalueelle reilusti pari kolme kertaa päivässä.

7. Etikka, omenahappo

Omenahappo auttaa magnesiumiin yhdistyneenä elimistöä taistelemaan kipuja vastaan. Omenaviinietikasta saa yskänlääkettä sekoittamalla yhden osan hunajaa ja yhden osan omenaviinietikkaa. Huuhtelu etikkavedellä raikastaa tekstiileitä, mm. poistaa tupakanhajua ja poistaa hienhajua. Etikka tappaa hyvin bakteereja ja sillä voi puhdistaa hiertymiä.

8. Vaseliini

Vaseliini kosteuttaa ihoa ja ehkäisee nenäverenvuotoa jos sivelee vaseliinia nenän sieraimien sisäpinnoille säännöllisesti. Samalla tavalla voi ehkäistä siitepölyn ärsytystäkin. Pakkassuojaksikin vaseliini sopii.

9. Jogurtti

Kaksi jogurttia päivässä voi nelinkertaistaa gammainterferonien eli immuunisoluja tuottavien , immuunijärjestelmää avustavien proteiinin muodostumista. Jogurtissa on kalsiumiakin enemmän kuin maidossa. Naisilla 2 purkkia jogurttia päivässä auttaa ehkäisemään hiivasienitulehdusta. Jogurtin sisältämän probiootit eli suotuisat bakteerit suojelevat haitallisilta bakteereilta elimistöä.

10. Karpalo, puolukka, mustikka ja muut suomalaiset marjat

Suomalaiset marjat ovat erittäin terveellisiä ja sisältävät arvokkaita antioksidantteja sekä vitamiineja. Karpalo auttaa torjumaan virtsatietulehdustakin. Myös juolukka ja variksenmarja ovat erittäin terveellisiä, samoin kuin tyrni. Kaikkein paras antioksidantti on mustikka, jossa on enemmän vapaiden radikaalien haittoja ehkäiseviä antioksidantteja eli hapettumisen estäjiä enemmän kuin missään muussa marjassa, hedelmässä tai kasviksessa. Tämän lisäksi mustikka virkistää muistia, joten on kannattavaa syödä aamupalan yhteydessä mustikoita. Sydämenkin hyvinvoinnille mustikka on hyväksi.

11. Parsakaali, punaviini, granaattiomena, kaakao, suklaa ja valkosipuli

Parsakaali on erinomainen kasvis. Siinä on antioksidantteihin kuuluvaa sulforaania, joka hävittää mahahaavaa aiheuttavia helikobakteereita. Valkosipuli parantaa vastustuskykyä ja alentaapa se kolestrolia ja verenpainettakin. Granaattiomenasta tehdyssä mehussa on enemmän antioksidantteja kuin missään muussa juomassa. Antioksidantit ovat elintärkeitä, koska ne ehkäisevät vapaiden radikaalien aiheuttamia soluvaurioita, jotka aiheuttavat ennenaikaista vanhenemista, syöpää sekä sydänsairauksia. Granaattiomenasta käytetään vain malto ja siitä voi tehdä mehua päivittäin (2,5 dl/pv riittää suotuisaan vaikutukseen). Punaviini sisältää sydämelle hyväksi olevaa resveratolia ja punaviini myös rentouttaa ja 1 lasi punaviiniä auttaa nukkumaan. Mutta runsaampi määrä punaviiniä haittaa unta. Typtofaania sisältävät ruuat (hunaja, manteli) auttavat saamaan unta ja samoin kuuma kaakao. 100 grammaa tummaa suklaata sisältää päivittäin tarvittavan annoksen antioksidantteja eli 31 milligrammaa. Tumma suklaa on hyväksi mielialalle, sillä siinä on serotoniinia ja myös fyysiselle hyvinvoinnille tumma suklaa on hyväksi, sillä siinä on runsaasti flavonoideja, jotka hävittävät vapaita radikaaleja.
Viisi supervihannesta
Nyt on onnistuttu nimeämään viisi oikeaa supervihannesta, jotka pystyvät aukaisemaan valtimotukkeumia ja lisäksi ne auttavat pitämään hampaat, ihon ja luuston hyvässä kunnossa. Nämä vihannekset yli muiden ovat porkkana, vihreä papu, herne, maissi ja parsakaali. Tutkimus on tehty amerikkalaisessa Wake Forest-yliopistossa hiirikokeissa. Saadut tulokset pätevät ihmisiinkin, joten näitä viittä kasvista käyttämällä voi ehkäistä plakin syntymistä valtimoihin ja vähentää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen vaaraa 38%.
Varoitus ylimääräisistä vitamiinilisistä
Suuret määrät tabletteina nautittua A- vitamiinia, A-vitamiinin muotoa nimeltä retinoli tai beetakaroteenia ovat terveydelle haitallisia ja ne voivat aiheuttaa pitkäkestoisen käytön seurauksena maksasairauksia, lisätä keuhkosyöpää tupakoitsijoilla sekä aiheuttaa osteoporoosia eli luukatoa. Ruotsalaisilla on eniten maailmassa luukatoa ja heidän ravintonsa sisältää erittäin paljon A-vitamiinia (rasvaista kalaa kuten lohta ja maitotuotteita) ja ainoana maana Euroopassa Ruotsissa lisätään rasvattomiin maitotuotteisiin A-vitamiinia. Tutkimuksissa onkin havaittu yhteys noiden asioiden välillä

Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että suuri määrä A-vitamiinia vaikuttaa haitallisesti luihin saaden ne haurastumaan. Jo suhteellisten pienien A-vitamiinilisien pitkäaikaiskäyttö vähentää 10 %:lla luuston tiheyttä. Vain 1,5 mg A-vitamiinia päivässä pitkäaikaisesti käytettynä voi heikentää luustoa ja haurastumista tapahtuu myös miehillä (prof. Merhus ja eräät amerikkalaiset tutkimukset).

Vitamiinivalmisteiden jatkuva käyttö ei ole nykytiedon valossa perusteltua eikä ole saatu todisteita, että C-vitamiini estää nuhakuumetta, syöpää tai jopa estäisi vanhenemista. Ihmiselle riittää normaali terveellinen monipuolinen ravinto, jossa on paljon kasviksi, hedelmiä ja viljaa sekä maitotuotteita. Vitamiinilisien käytöstä pitäisi neuvotella ensin lääkärin kanssa ja tarkistuttaa onko vitamiinien puutosta todella ennen kuin alkaa käyttämään mitään vitamiinia suurina annoksina. Suurilla vitamiinimäärillä on joskus arvaamattomia, jopa vahingollisia vaikutuksia terveydelle.
D-vitamiinin tärkeydestä
D-vitamiini on itse asiassa muuta kuin vitamiini. Siitä tulee elimistössä tärkeä luita vahvistava hormoni, joka lisäksi säätelee solujen kasvamista ja näin ollen hillitsee omalta osaltaan solujen räjähdysmäistä kasvua. Niinpä D-vitamiinin ja usean syöpätyypin välillä onkin havaittu yhteys tutkimuksissa. Eturauhas-, rinta- ja suolistosyöpien D-vitamiinille altistaminen laboratoriokokeissa on lopettanut niiden syöpäsolujen hillittömän kasvun ja ne palasivat tavanomaiseen kasvuun. Nähtävästi D-vitamiini voi suojata myös sydänsairauksilta ja kohonneelta verenpaineelta. Aktivoitu D-vitamiini auttaa ehkäisemään MS-tautia. Myös nivelreuman ja iensairauksien ehkäisyssä D-vitamiinilla on merkitystä, varsinkin nivelreuman osalta. Peräti 18 syöpätautia on eniten niillä, jotka saavat liian vähän D-vitamiinia. Luuston kasvullekin D-vitamiini on tärkeä. Eniten D-vitamiinia saa kalanmaksaöljystä ja rasvaisesta kalasta sekä maidosta. Samoin auringonvalosta, joten auringon valossa kannattaa olla kohtuullisessa määrin, 10-15 minuuttia keskipäivällä, D-vitamiinin saamiseksi (ja sen suojata itsensä aurinkovoiteella). Sydänkuolleisuutta on eniten talvella ja eturauhassyöpää enemmän miehillä, jotka ovat tehneet sisätöitä viimeisimmän neljän vuoden aikana. D-vitamiini käytöllä jopa 25 mikogrammaa päivässä on uusien tutkimuksien perusteella suositeltavaa, 10 milligrammaa ainakin voi huoletta ottaa.
Mielenterveyteen ja älyllisen suorituskyvyn säilymiseen vaikuttavia ravintoaineita
Rasvahappo omega-3, jota saa rasvaisesta kalasta (tonnikala, lohi yms.), kalaöljyvalmisteista ja kasviöljyistäkin (soija- ja pellavaöljyt esimerkiksi, mutta kasviöljyissä on alfalinoleenihappoa, josta elimistön täytyy muuntaa EPA- ja DHA-rasvahapoiksi, joten ihminen saa kasviöljyistä vain prosentin verran tärkeääomega-3 rasvahappoa EPA-muodossa) on erittäin tärkeä sydämen, verisuonien ja aivojen toiminnalla sekä sitä kautta mielen hyvinvoinnille. Siksi rasvainen kala tai kalaöljy on paras elintärkeiden omega-3 rasvahappojen lähde, sillä kalassa ja kalaöljyissä se on valmiiksi EPA- ja DHA-muodossa. Rasvahapoilla on merkitystä myös hermosolujen ja solukalvojen rakentumisessa sekä ihon hyvinvoinnille. Myös neitsytöljystä saa alfalinoleenihappoa ja omega-6 rasvahappoja sekä vielä E-vitamiiniakin, joka on tärkeä antioksidantti. Miesten on hyvä tietää, että lisäksi eturauhastulehduksen ehkäisyssä pellavaöljy ja sen sisältämä alfalinoleenihappoa voi toimia. Omega-3 rasvahapon riittävä saanti voi auttaa ehkäisemään masennusta (sekä lisäksi edistää sydämen ja verisuoniston terveyttä). Japanilaisilla, jotka syövät runsaasti kalaa esiintyy masennusta vähän. Myös B-vitamiinit ovat merkityksellisiä masennuksen torjunnassa. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta, että omega-6 rasvahappoja ei saa liikaa, sillä runsas omega-6 rasvahappojen määrä haittaa omega-3 rasvahappojen vaikutusta. Nykyään monet saavat liikaa omega-6 rasvahappoja, varsinkin teollisesti tehdyistä ruuista. Omega-3 ja omega-6 rasvahappojen saanti tulisi olla tasapainossa.

Vitamiinit eivät sinänsä estä masennusta, mutta ovat lisänä rikka rokassa sitä ehkäisemässä muiden tekijöiden kanssa. Erityisesti henkiselle hyvinvoinnille tärkeitä ovat foolihappo (folaatti), jota saa tuoreista marjoista, hedelmistä, parsa-, ruusu- ja lehtikaalissa, pinaatissa, täysjyväviljasta ja maksasta sekä B-12 vitamiini, jota saa maksasta ja kalasta. Folaatti vaikuttaa kielelliseen suorituskykyyn. Kahvia ei kannata käyttää kovin paljoa ainakaan, sillä se pahentaa masennusta (toisaalta kahvilla on eräitä muita hyviä terveysvaikutuksia). Teen juominen on parempaa masennuksen ehkäisyn kannalta. Masennusta on vähemmän runsaasti teetä käyttävillä ihmisillä.

Muutenkin uusien kanadalaisten tutkimuksien mukaan dementiaa ja Alzheimerintautia ehkäisevät uskonnollisuus, omena, parsakaali, rasvainen kala, pieni päivittäinen annos alkoholia sekä liikunta (vähintään 3 km päivässä), jotka auttavat hidastamaan älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä. Brittiläisen tutkimuksen mukaan ravinnolla on merkittävä vaikutus mielenterveyteen. Runsas kasviksien ja hedelmien käyttö ravintona sekä omega-3 ja omega-6 rasvahapot vaikuttavat suotuisasti mielenterveyteen. Joskus jopa paremmin kuin lääkkeet ja terapia.

Koskaan ei silti pidä luopua omin päin lääkärin määräämästä lääkityksestä ja/tai muista hoidoista. Terveellinen runsaasti kasveja ja öljyjä (kalanmaksaöljy, soija-, pellava-ja neitsytöljyt) sisältävä ravinto kuitenkin tukee myös lääkehoitoa. Ihminen voi jossain määrin ainakin "syödä itselleen mielenterveyttä" sekä pitää älyllisen suorituskykynsä kunnossa pitempään.

Lähteet: Valitut Palat 10/2005, 01/2006, 12/2006, 01/2007
Hyvä Terveys 11/05
Prisma TV1 30.10.05 Totuus vitamiineista
Kotimaa 05.01.2006