Sekaisin *****sta!!

Mutta sehän ei ole mahdollista, itse samassa tilanteessa, mieheen ihastuneena.. Koita tässä perheen kanssa pitää hauskaa kun mielessä pyörii vaan hän! Tosi hankala tilanne...
Koitin jo unohtaa, mutta kun huomaat hänen katselevan siellä niin komiana niin yritä sitä nyt unohtaa!
Mutta itse aattelen, että mukava mennä töihin kun hän siellä piristää työpäivää kummakseen, ei ole vaikeuksia aamulla herätä, jopa hyvin hymyilevin kasvoin ja pirteänä sinne tallustan =)

Yksi kirjain liian vähän nimessä.... muuten sopii kuvaan... minä olen täydellisen ihastunut työpaikallani olevaan mieheen, joka on myös naimisissa ja hänellä on pieni lapsi. Uskon silti, että elämää, eikä varsinkaan tunteita voi hallita. Jos kahden ihmisen välille syntyy todellinen yhteys, sitä ei voi sivuttaa. Kaikkea hyvää sinulle!

No ilmeisesti olet jo päättänyt pettää vaimoasi, miehet kun yleensä on sellaisia... :(

Mutta jos haluat oikeasti estää itseäsi pettämästä, niin kannattaisi kertoa vaimollesi, että olet ihastunut toiseen. Niin saa usein vähän järkeä omaankin päähänsä. Satutat kyllä vaimoasi, mutta et läheskään yhtä paljon kuin pettämällä. Näin haluaisin oman mieheni toimivan vastaavassa tilanteessa, ei sitten ainakaan tulisi uskottomuus kuin salama kirkkaalta taivaalta.

emmä tierä, orota vähän. yleensä nää katoo johonkin.ja loppupeleis se sun perhees on kuitenkin tärkein.lapset ja vaimos.tää on nyt se kohta kun sun pitää olla mies.

itse olen pohjattoman ihastunut ollut jo kolme vuotta, itseäni 6vuotta nuorempaan miespuoliseen työkaveriini, vaan nyt loppukesästä tuli mitta täyteen jatkuvia hankalia tilanteita oman kihlattuni kanssa: päätin erota. mieheni kanssa asia puhuttu ja ymmärtää hyvin. parempi yksin kuin tyhjässä suhteessa. saan liikaa viboja jo pelkästään tämän työkaverini läsnäolosta. aloin tutustua työkaveriini. eipä ole tarvinnut vielä katua...muuta ei ole välillämme tapahtunut kuin ystävystyminen, asioista jutteleminen, tekstailu ja s-postittelu. vaan toiveissa olisi tutustua kyseiseen kaveriin paremmin kun eroni ja erilleen muutto on kohta ajankohtainen.. ja sitähän ei voi tietää olenko lopun ikääni yksin mutta olen kuitenkin nyt tehnyt sen mitä sydän sanoo.. lapsia ei ole joten helpommassa asemassa ollaan.. odotan myös seuraavaa työpäivää kuin kuuta nousevaa(: jaksamista toivottelen ja että ihmiset osais laittaa asiansa tärkeysjärjestykseen... ja ettei lähdettäis pettämislinjalle, asioista pääsee selville ihan puhumalla(:

työkaverista, vaikka miten yrittäs tunteitaan hallita. Suhteessa elän ja olisin vapaa lähtemään, mutta elämä menisi todella upside down..uskallusta vaadittaisiin.
Mut oma sude on hoidettava ensin..suuntaan tai toiseen, aika näyttää.