Eikös oo parempi niin?

Laitoin viime syksynä romuksi 609 -sarjan Mersusta rakennetun asuntoautoni. Tekovaiheessa välkky peltiseppä katseli tilaamaani rosterilevykasaa ja sanoi vääntelevänsä niistä ”sopivat tankit moneen käyttöön”. Sellaiset tulikin. Vesitankki n. 110 litraa, jätetankki 160 litraa ja sitten isotankki n. 580 ja pienempi 350 litrainen. Kahdesta viimeisestä tulivat polttoainetankit. Oli alusta alkaen selvää, että kokonaispaino Mersussa menee lähelle 5000 kiloa.
Teimme pohjaan kaksoiseristykset ja heitimme alkuperäisen minitankin mäkeen. Se tilalle mahtuivat kaksi 205 Ah hupiakut. Autoa lämmitettiin 9 kW vesikierto- Webastolla ja hella uunilla toimi polttoöljyllä. Sitä tanskalaista hellaan vähän ensin epäilin, mutta kolme levyä hehkui hetkessä punaisena ja palokaasut häipyi taivaalle samassa putkessa, kuin lämmityksen töhkät. Lisänä oli vielä 5,5 kW diesel- agregaatti.
Mitäkö tässä luuna? Se, että ajoin vuodesta 1997 kymmenen vuotta polttoöljyllä. Kilometrejä tuli osapuilleen 229000 km! Asuin siinä Mersussa noin 9 kk vuodesta. Kokonaiskulut polttoöljystä olivat alkuvuosina 0,29 €/l, tutulta maanjussilta Raisiosta hankittuna. Myöhemmin hinta nousi 0,39 ..... ja 0,45€/l.
Olin erilaisissa ratsioissa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa varmaankin 30 kertaa. Katsastin auton 9 kertaa. Kerran Hakuninmaan konttorilla sälli alkoi fikkarilla kurkkia pohjaa tarkemmin ja kyseli säiliöiden tarkoituksia. Uskoi kun selitin niiden olevan kaksoispohjaan kuuluvia.
Porin lähellä (Ulvilaa? Valtatie 2) olin sellaisessa paikassa, jossa oli tulli ja katsastajat poliisin kanssa pysäyttämässä kaikki. Punnittiin, puhallettiin ja aloitettiin riitely renkaiden kunnosta. Siinä vaiheessa tullin ukko yritti imeä tankista, mutta sen letku ei ”yltänyt” aineeseen. Minut siirrettiin sivummalle. Selitin, että tankki on keskellä autoa runkopalkkien välissä. Räyhäsin näyttävästi lisää renkaista, kuin mustalaiset. Hekin aina sekoittavat asiat räyhäämisellään.
Imupelle meni seuraavan pysäytetyn tankille. Se kiroili ja meni etsimään avainta. Lupasi ottaa minulta ruiskupumpun kautta polttoaineen. Se tieto kylmäsi.
Kapusin käskystä poliisin trasporterin kyytiin ja tehtiin paperitöitä niistä renkaista. Sain otteeseen merkinnän renkaiden välittömästä uusinnasta ja lisäksi rikesakon niillä ajamisesta.
Tallustelin kiihtyneenä Mersulleni. Pätkäisin sen käyntiin ja nousin tielle. Se tapahtui automaattisesti, ilman ajatusta. Kukaan ei tullut perääni ja Poriin päästyäni aavistin selvinneeni melkoisesta oikeudenkäynnistä. Porissa ajoin rengasliikkeeseen ja ostin alle kuusi Micheliiniä. Olin säästänyt monen rengasparin hinnan.