sisustaminen

Meillä minä sisustan kotia, koska se on intohimo ja myös osaltaan työtäni, joten kaikella tavalla lähellä sydäntä. :o) Olemme vuodenvaihteessa muuttaneet omaan kotiin, jonka sisustuksen ja pintamateriaalit saimme täysin itse valita/suunnitella.
Tyyli on skandinaavista; selkeitä muotoja ja hyvin vähän turhia pölynkerääjiä (pehmeitä mattoja, torkkupeittoja, koristetyynyjä, kukkia ja kynttilöitä lukuunottamatta), vaaleita seinäpintoja, tummaa puuta (lattiat, osa huonekaluista). Värit valkoista, beigeä, suklaanruskeaa ja piristysväreinä limeä ja tummanpunaista. Tytön huoneessa vaaleanpunaista, valkoista ja hopeanharmaata.
Tyylissä ei näy mieheni kulttuuri mitenkään, eikä meillä tosiaan kerätä krääsää.Miehen sukulaiset antavat lahjaksi jos jonkinmoista koriste-esinettä, mutta kaappiin ne tylysti päätyvät. Rakkaita ihmisiä ovat, mutta haluan, että kodissani "silmäni lepää" eivätkä ne lepää nähdessään kaksipäisen kultaisen kotkan tai moskeijan muotoisen termospullon. ;o))

Vaimo muutti alunperin minun kotiini, joten se oli makuni mukaan sisustettu. Sitten hän meinasi omine nokkineen pistää kaiken uusiksi ja ihmetteli, miksi minä miehenä haluan asiaan puuttua.

Parin muuton, uuvuttavien kompromissejen, remonttejen ja sisustamisten jälkeen kotimme on molempia miellyttävä kompromissi.

Parkettilattiat, sekä valkoiseksi maalatut katot, seinät, ovet ja kaapit. Ei mattoja, ei verhoja (paitsi sälekaihtimet ja makkarin valkoiset pimennysverhot), eikä tauluja. Pelkistettyjä, mutta mukavavia huonekaluja ja viherkasveja.

Vaimo on keräilijäluonne, mutta hillinnyt pikkuhiljaa himojaan, kun sanoin, että näytillä ei tavaroita pidetä ja lisäkaapit rouva joutuu itse ostamaan. Jostain kumman syystä nämä vähätkin tavarat tahtovat aina olla epäjärjestyksessä. Onneksi kumpikaan emme ole siisteysintoilijoita.

Eikä värillä ole mitään tekemistä minun mieltymysteni kanssa.. paitsi että vihreä on lempivärini.

Muutimme melkein vuosi sitten ensimmäiseen ihan omaan asuntoon ja kyllä sitä on sitten laitettukin. Ruokailuhuoneen seinä maalattiin jokseenkin omenanvihreäksi ja makuuhuoneen lähinnä oliivinvihreäksi. Ostimme myös uuden sohvan, vihreän luonnollisesti, ja tällä hetkellä keittiön ja olohuoneen verhotkin ovat vihreäpohjaiset, olivat 70% alennuksessa..

Tumma puu on myös suosiossa, juuri ostettiin uudet pähkinäiset tv-taso ja sohvapöytä. Keittiö olikin jo valmiiksi punertavaa puuta valkoisin kaapein ja kaakelein. Ostimme myös ikkunalaudat, samansävyistä puuta nekin. Olohuoneessa on myös peili, joka tuotiin anoppilanlomalta, luonnollisesti tummaa puuta kehykset.

Minä valitsen, mies hyväksyy ja tekee. Siis maalaa, ripustaa verhot jne. Minulla on paljon tarkempi maku, mutta ei mieskään kaikkea niele. Mies harvoin haluaa ostaa mitään sisustusjuttuja, varsinkaan esineitä, mutta innostuu yleensä ehdotuksistani ja saattaa paljon myöhemminkin kommentoida, esim. tuota peiliä tässä eräänä päivänä katseli ja totesi että kyllä se vaan on hieno, hyvä että ostettiin. Ainoat "miehen vaatimuksesta sisustetut" ovat koraanitaulut, joista toinen makuuhuoneessa ja toinen olohuoneessa. Minä sain tosin päättää, mihin ne laitetaan. Mies toi ne mukanaan Suomeen muuttaessaan.

Ja niin, meillä on useimmiten vihreät tai vihreähköt lakanatkin. Tällä hetkellä on satiiniraitaa, valkopohjaista mm. vihrein ja vaaleanpunaisin raidoin. Miehellä on vihreä tyynyliina, kun parta raapii satiiniset pilalle..

Meillä sisustuksesta määrään vielä minä (koska minä olen se joka maksaa vuokran yms). Mutta mies halusi muuttaa järjestystä asunnossa, eikä sen puoleen, nyt se näyttää paljon avarammalta.
Sitten, hän halusi että ruokapöydällä ei ole mitään turhaa (kukkasia tms)
Ja itse en taas tykkää täyttää seiniä millään turhalla, niin hän meinasi ripustaa sinne jonkun postikorttirykäelmän NO WAY!
Pelkään vaan, että kun muutetaan jossain vaiheessa ihan oikeasti yhteen, että hän haluaa sinne kaikennäköisiä helmiköynnöksiä ikkunoihin ja kaikenmaailman muuta turhaa krääsää.
:)