Ikiaikainen puheenaihe, eli se minkälaista miestä naiset etsivät saa tässä minun näkökulmani:
Niin, kyllä naiset haluavat sellaisen mukavan ja huomioonottavan tyypin, joka osaa keskustella ja niin edespäin.
Mutta jotenkin tuntuu, että noita piirteitä nainen ei halua miehessä päälle päin näkyvän.
Eli päällepäin miehen pitäisi olla vähän macho ja vähän kylmä. Ulospäin pitäisi olla kuningas ja homma pitäisi olla hallussa, olla sellainen perusmies.
MUTTA
Samalla nainen haluaisi että mies hänen kanssaan kahdestaan, tarkoin valittuina hetkinä, olisi romanttinen, keskustelutaitoinen, huomioiva jne. Kahdestaan miehen tulisi osoittaa naiselle jakamatonta huomiota ja täyttää naisella oma maailmansa (ei siis tossumaisesti, mutta muuten).
Tähän lopputulokseen olen tullut kun olen paljon näistä asioista naisten kanssa puhunut ja huomaahan sen näistä teksteistäkin.
Se mistä toi sitten johtuu on mysteeri. Onko niin, että julkisesti nainen haluaa osoittaa muille, minkälaisen kuningasjätkän on pyydystänyt? Halutaan näyttää naistovereille että nyt ollaan ja eletään johtajauroksen kanssa.
Mutta perinteisellä johtajauroksella on myös piirteitä jotka eivät kahdenkesken olekaan niin toivottavia, toivotaankin sitä uskollista, keskustelevaa ja romanttista rakastajaa.
Sääli vain että harvemmat miehet pystyvät moisiin suorituksiin, siis vaihtelemaan roolia ees-taas sen mukaan ollaanko intiimissä tilanteessa vai julkisessa tilanteessa.
Jompi kumpi piirre on yleensä se joka hallitsee elämää.
Niin, kyllä naiset haluavat sellaisen mukavan ja huomioonottavan tyypin, joka osaa keskustella ja niin edespäin.
Mutta jotenkin tuntuu, että noita piirteitä nainen ei halua miehessä päälle päin näkyvän.
Eli päällepäin miehen pitäisi olla vähän macho ja vähän kylmä. Ulospäin pitäisi olla kuningas ja homma pitäisi olla hallussa, olla sellainen perusmies.
MUTTA
Samalla nainen haluaisi että mies hänen kanssaan kahdestaan, tarkoin valittuina hetkinä, olisi romanttinen, keskustelutaitoinen, huomioiva jne. Kahdestaan miehen tulisi osoittaa naiselle jakamatonta huomiota ja täyttää naisella oma maailmansa (ei siis tossumaisesti, mutta muuten).
Tähän lopputulokseen olen tullut kun olen paljon näistä asioista naisten kanssa puhunut ja huomaahan sen näistä teksteistäkin.
Se mistä toi sitten johtuu on mysteeri. Onko niin, että julkisesti nainen haluaa osoittaa muille, minkälaisen kuningasjätkän on pyydystänyt? Halutaan näyttää naistovereille että nyt ollaan ja eletään johtajauroksen kanssa.
Mutta perinteisellä johtajauroksella on myös piirteitä jotka eivät kahdenkesken olekaan niin toivottavia, toivotaankin sitä uskollista, keskustelevaa ja romanttista rakastajaa.
Sääli vain että harvemmat miehet pystyvät moisiin suorituksiin, siis vaihtelemaan roolia ees-taas sen mukaan ollaanko intiimissä tilanteessa vai julkisessa tilanteessa.
Jompi kumpi piirre on yleensä se joka hallitsee elämää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
samaan aikaan eikä tuota mitään ongelmaa. kahden kesken hellä ja keskustelutaitoinen rakastaja mutta julkisesti omia teitä kulkeva johtajahahmo joka vie ja muut saa esittää vastalauseensa jälkikäteen. ei oikeasti ole edes vaikeata. tarvitsee vain rutkasti itsetuntoa ja -luottamusta. kumpikaan piirteistä ei hallitse elämääni, vaan sitä hallitsen Minä.
skitso.
ujoimmilla kai voi olla joku rooli päällä isommassa porukassa, joka antaa vähän erilaisen kuvan kun taas kahden kesken ei sitä enää tarvitse pitää yllä. Sama pätee varmasti moniin naisiinkin.
Omasta mielestäni olisi ihan oikeasti kiva tavata miehiä, jotka ovat sitä mitä ovat...joko machoja tai perässä vedettäviä. En välttämättä jaksaisi naisena olla miehen kanssa joka on kotona jotain muuta kuin vieraissa. Minusta olisi hauskaa tavata mies joko macho tai ujompi yksilö, joka on aito. Mutta onkohan sellaisia enää olemassa?
sukupuuttoon tuossa 2000-luvun alussa.
naisiakin on niin monenlaisia.
Koettakaa nyt päättää, mistä te pidätte. Vois sitte vetää yhtenäistä roolia :-)
Ehe, ehe. Huono huuli jopa omasta mielestä.
usein muuttuu matkan varrella. Silloin kun he hakevat miestä suhteeseen monella odotukset ovat muita kuin silloin,kun suhteessa on oltu vaikka pari vuotta. Tässä vaiheessa alkaa vinkuminen ja valitus siitä, että mies ei ole "parempi"...siitä, että miehen pitäisi muuttua joksikin muuksi. Mihen pitää olla samaan aikaa villi, salaperäinen kiihkeä rakastaja ja turvallinen perheen isä. Jos mies ei tätä ole, niin vika on miehessä.
oikeus tehdä noin, koska meillä on pillu jolla määräillä.
romanttisista miehistä - mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankin. Ainakaan itse en kaipaa mitään samppanjaa ja vaahtokarkkeja tai takkailtoja ja sanallisia rakkaudentunnustuksia.
En kyllä himoitse machomiehiäkään. Riittää kun miehellä on hyvä itsetunto ja hyvät sosiaaliset taidot, eli ei kulje seinävierustoja pitkin mutta ei myöskään esiinny kukkona tunkiolla.