Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

voi hyvänen aika

pettäjäkö?

Parisuhteeni on pitkä ja naimissakin ollaan oltu jo iät ajat.
On ollut ylä'mäkeä ja vastamäkeä, enemmän kuin laki sallii.
Lapsiakin on, ja se on ihanaa. Eivät ihan pieniä, mutta alaikäisiä kuitenkin.

Työ meni, terveyskin reistailee, mutta jotenkin on aina selvitty.
Luulen, että rakastan miestäni, mutta ....
Vaatisin häneltä vähän enemmän esim. kotihommia, luottamusta, vaastuunkantoa, kuin hän nyt minulle antaa.

Meillä on ihan eri harrastukset ja hän on pois kotoa tosi paljon.
Yhteen aikaan en voinut sietää yksinäisyyttä, ahdistuin ja söin ahdistukseeni tosi paljon, seuraus siitä;lihoin.
Olin kuitenki työelämässä ja jaksoin hyvin.

Sitten sattui kaikenlaista, inhottavaa ja pahaa, joita en käy tässä erittelemään ja lopulta minulle sattui onnettomuus, joka vei pitkälti liikuntakykyni.
Pystyn kyllä jotenkin liikkumaan, mutta se on huonoa ja tuottaa kipuja.

Pari vuotta sitten löysin keskustelupalstat netistä ja nykyään vietän aika paljon aikaa siellä.

On mukava vaihtaa mielipiteitä ja oppiihan siellä toistenkin elämästä jotain.
Väilillä kirjoittelin ahkerasti vastauksia, joskus vain luin viestejä.
En hakenut seuraa, enkä tajunnut, että palstoilla voisi joku "kiinnostua" minusta.
Mutta niin vain kävi.

Pientä sanailua pari viikkoa ja sitten tupsahti osoite, johon minun toivottiin kirjoittavan.
Meni nimittäin pupu pöksyyn. Mietin monta päivää vastaanko vai en.
Lopulta vastasin.

Alkoi kiihkeä vaihe, joka johti siihen, että minut koukutettiin täysin.

Jouduin keskelle syvien tunteiden mylläkkää, ja välillämme oli satoja kilometrejä, tiesin, ettemme koskaan tapaisi.
En minä ainakaan ollut sellaiseen innokas.
Mutta mies ilmeisesti oli.
Ja oman egonsa pönkittämiseksi, kertoi minusta vaimolleen.

Ja siitä alkoi helvetti jota kesti kuukausia.
Olin jo laittanut välit mieheen poikki, kun hän taas otti yhteyttä ja lopulta vaimokin alkoi häiriköidä minua.

Se tunnemyrsky, jossa olin kieppunut muuttuikin pyörremyrskyksi ja tuhosi alleen kaiken.

Olen sitä mieltä, etten pettänyt miestäni, minun ja virtuaalimiehen välillä, ei tapahtunut mitään. En tiedä edes minkänäköinen hän on, ei hän minun näköäni.
Mutta petyin itseeni, omaan hölmöyteeni ja sinisilmäisyyteeni ja ..... vaikka mihin.
Ja toipuminen tästä vei monta kk.

Ja kuinkas sitten kävikään.
Löysin itseni kirjoittelemasta taas, yhden miehen kanssa. Eri tavalla kuin aiemmin.
Mutta kuitenkin....
Ja eilen päähäni pälähti, että jos olenkin tekemisissä SAMAN miehen kanssa.
Se nyt olisi enemmänkin kuin huono tuuri.

Enkä tiedä mitä tällä kaikella haen.
Seuraa, juttuseuraa, meiliystävää....

Mutta mieheni toivoo, että en kirjoittaisi, ainakaan enää tälle ekalle miehelle. Ja lupasin.

Kuitenkin kirjoitan taas, kuka mies on, en tiedä.

Onko tämä virtuaalielämä pettämistä?

Joudunko helvettiin, kun en lopeta?

Enkö voi kirjoittaa hyvällä omallatunnolla, vai pitääkö se tehdä salassa?

Itse tietysti päätän, ei mieheni voi minua estää, mutta onko tämä "oikeaa pettämistä"?

7

626

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • enpä tiedä

      Onko jonkun ihmisen kanssa keskustelu pettämistä?

      Riippuu varmaan siitä, mitä keskustellaan ja tunnetko itsesi petturiksi?

      • Mimerkki

        Turha hurskastella kysymyksellä "onko keskustelu pettämistä". Kyse ei ole siitä, että käydään keskustelua, vaan siitä, että etsitään vuorovaikutusta, jossa sanat voidaan ladata täyteen merkitystä, tai ne voidaan ymmärtää hyvin tunnevaltaisesti. Juuri tähän pohjaa nettikeskusteluiden viehätys - tunteen tavoittamiseen, jonkin tai jonkun löytämiseen sielun tasolla, josta on vielä matkaa fyysisele tasolle, mutta nimenomaan tunteen taso kai on ihmiselle merkittävämpi kuin pelkkä fyysinen taso?


      • Onko ajatteleminen
        Mimerkki kirjoitti:

        Turha hurskastella kysymyksellä "onko keskustelu pettämistä". Kyse ei ole siitä, että käydään keskustelua, vaan siitä, että etsitään vuorovaikutusta, jossa sanat voidaan ladata täyteen merkitystä, tai ne voidaan ymmärtää hyvin tunnevaltaisesti. Juuri tähän pohjaa nettikeskusteluiden viehätys - tunteen tavoittamiseen, jonkin tai jonkun löytämiseen sielun tasolla, josta on vielä matkaa fyysisele tasolle, mutta nimenomaan tunteen taso kai on ihmiselle merkittävämpi kuin pelkkä fyysinen taso?

        Onko toisen silmiin katsominen pettämistä? Onko toisen ihmisen ajatteleminen pettämistä? Onko sähköpostiin vastaaminen pettämistä? Onko tekstiviestin lähettäminen pettämistä? Onko se pettämistä jos istuu toisen seurassa ja viihtyy? Onko se pettämistä jos halaa toista? onko se pettämistä, jos postilaatikolla käydessään törmää postinjakajaan jolla on tuore lehti ja kaksikymmentä pientä tenavaa? Onko se pettämistä jos juo toisen kanssa samasta pullosta? onkos se pettämistä, jos istuu saman taivaan alla ja katsoo samaa kuuta eikä pysty sulkemaan silmiään?

        Siinä sinulle lisää hurskasteltavaa.


      • pettäjäkö?

        itseäni pettäjäksi, mutta minulle on sanuttu, että se on väärin ja monet pitävät sitä pettämisenä.
        Sitä tehdään puolisolta "salaa".
        Mutta jos se ei johda mihionkään muuhun?
        Ei, ei se ole pettämistä, minun mielestäni.


      • pettäjäkö?
        Onko ajatteleminen kirjoitti:

        Onko toisen silmiin katsominen pettämistä? Onko toisen ihmisen ajatteleminen pettämistä? Onko sähköpostiin vastaaminen pettämistä? Onko tekstiviestin lähettäminen pettämistä? Onko se pettämistä jos istuu toisen seurassa ja viihtyy? Onko se pettämistä jos halaa toista? onko se pettämistä, jos postilaatikolla käydessään törmää postinjakajaan jolla on tuore lehti ja kaksikymmentä pientä tenavaa? Onko se pettämistä jos juo toisen kanssa samasta pullosta? onkos se pettämistä, jos istuu saman taivaan alla ja katsoo samaa kuuta eikä pysty sulkemaan silmiään?

        Siinä sinulle lisää hurskasteltavaa.

        pohdin itsekin.
        Tein vuosia työtä asiakaspalvelussa, saatoin joskus jopa flirttailla miesten kanssa, katsoin silmiin ja kosketinkin joskus, tahallani.
        Mutta koskaan en mennyt sen pidemmälle.
        Eli jos nyt kirjoitan, jos vaikka huumaannunkin sanoista jne... en petä, koska en enäe ketään, en kosketa, en kuule ääntä.

        NÄin sen näen itsekin, enkä halua olla mikään hiton syyllinen.
        Jos pidän kirjoittamisesta, niin kirjoitan, jos pidän puhumisesta niin puhun. Jos nain jonkun toisen kanssa, se on pettämistä.


      • kerran tiedät
        pettäjäkö? kirjoitti:

        itseäni pettäjäksi, mutta minulle on sanuttu, että se on väärin ja monet pitävät sitä pettämisenä.
        Sitä tehdään puolisolta "salaa".
        Mutta jos se ei johda mihionkään muuhun?
        Ei, ei se ole pettämistä, minun mielestäni.

        Sinä edustat vissiin koulukuntaa, jonka mukaan vain yhdyntä on pettämistä. Itse ajattelen niin, että yhdyntä voi olla pelkkä fyysinen pano, mutta se, että ajatukset askartelevat jatkuvasti nettirakkaassa, voi olla suhteelle tuhoisempaa. Jos oma suhde on kunnossa ja on rakastunut kumppaniinsa, ei tunne tarvetta nettirakkaisiin.


      • entäs sitten
        kerran tiedät kirjoitti:

        Sinä edustat vissiin koulukuntaa, jonka mukaan vain yhdyntä on pettämistä. Itse ajattelen niin, että yhdyntä voi olla pelkkä fyysinen pano, mutta se, että ajatukset askartelevat jatkuvasti nettirakkaassa, voi olla suhteelle tuhoisempaa. Jos oma suhde on kunnossa ja on rakastunut kumppaniinsa, ei tunne tarvetta nettirakkaisiin.

        ...kaikkien ihmisten suhteet eivät ole kunnossa eikä niitä saa kuntoon, syystä tai toisesta. Jollain tasolla ihmiset eivät kohtaa, vaikka kuinka kauan yhdessä oltaisiin. Jos ihmiset ovat yhdessä kymmeniä vuosia, kyllä sen sitten jo tietää, missä mennään. Ja tilanne voi olla niinkin, että toinen on onnellinen, toinen ei, onnellinen ei halua edes kuunnella, mikä toista "vaivaa", koska mitään vikaa suhteessa ei hänen mielestään ole.

        Enpä menisi ihmisille sanomaan, mitä itsekunkin pitää elämälleen tehdä, joka tapauksessa jostain sitä onnea pitää repiä sen verran, että jaksaa elää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      85
      2238
    2. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      50
      1934
    3. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      23
      1838
    4. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      77
      1658
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      10
      1588
    6. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      77
      1502
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      24
      1403
    8. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1352
    9. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      72
      1321
    10. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1304
    Aihe