Mä en tiedä mitä teen! Olen seurustellut kohta 1,5 vuotta ja siitä ajasta olen vuoden ollut kihloissa. Meillä on poikakaverini kanssa ihan joka asiasta riitaa. Jos sitä ei ole niin se tulee kylläkin melko pian ja samasta aiheesta.
Sitten miten pitäisi toimia kun poikakaverilla on sisaruksia ja hän oppinut jakaamaan kaiken, minä en, minulla ei sisaruksia -> niistäkin tulee riitaa ja sitten olen yleensä mökö mökö - tuulella. Kertokaa vinkkejä miten mun pitää olla mieliksi kultani silmissä ja muutenkin kun ollaan kaksin, ettei viikonloppu mene tappelemiseksi ja mökö mökö-viikonlopuksi!!!!!!!!!!!!!!!
Sitten miten pitäisi toimia kun poikakaverilla on sisaruksia ja hän oppinut jakaamaan kaiken, minä en, minulla ei sisaruksia -> niistäkin tulee riitaa ja sitten olen yleensä mökö mökö - tuulella. Kertokaa vinkkejä miten mun pitää olla mieliksi kultani silmissä ja muutenkin kun ollaan kaksin, ettei viikonloppu mene tappelemiseksi ja mökö mökö-viikonlopuksi!!!!!!!!!!!!!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin sinä mökö mökö??et tiedä mutta mulla on melko samanlainen tilanne...koita puhua sille, toi just minkä kirjotit se helpottaaa,jos sinusta tuntuu että et pysty siihe kerää rohkeutta ja koiita...tsemppiä
No niinhän me ollaan puhuttukin ja kunnolla ollaankin. Se on vähän helpottanut, mutta niitä kuitenkin on! Ja se syyttää yleensä mua siitä tai yleensä kaikesta mistä tulee riitaa!
Ensinnäkin miksi mennä kihloihin puolen vuoden jälkeen? Sinä aikana nyt ei yleensä ehdi edes ensimmäistä riitaa kokea ja oppia tuntemaan toista hyvin. Hyvä tietysti jos hääpäivä on jo sovittu ja on sitouduttu toiseen loppuiäksi, enää pitäisi keksiä miten sulattaa toisen puutteet, nyt kun ne ovat tulleet esiin.
Jos et osaa jakaa asioita poikakaverisi kanssa, niin miten sitten avioliitossa? Kaikki tulee kuitenkin yhteiseksi. Tuon perusteella vaikutat ainakin todella nuorelta...
Tuota riitelyasiaa ei kyllä kovin helposti voi korjata, jotkut vain ovat taipuvaisia siihen ja jos kaksi riitapukaria lyö hynttyyt yhteen arvaahan sen mitä siitä tulee.
Se että poikaystäväsi syyttää aina sinua riitojen aiheuttamisesta varmaankin ärsyttää, mutta en tiedä onko hän sitten oikeassa, vai henkisesti niin epäkypsä ettei ole valmis myöntämään omaa osuuttaan.
Vähän vaikea muuten neuvoa mitään, kun ei tiedä mistä te riitelette, siivouksesta vai luottamuksen puutteesta. Jos riitelette jatkuvasti jostain turhanpäiväisestä, taidatte olla vähän turhautuneita kumpikin. Koittakaa keksiä joku toinen kohde johon purkaa tuo negatiivinen energia kuin toisenne.
*Helpommin sanottu kuin tehty*
helpottaa kuulla etten ole ainut joka elää samanlaista elämää.rakastan jätkääni mutta kuitenkin tulee aina mitä tyhmemmästäkin asiasta riitaa.tuntuu joskus aivan mahdottomalle elää yhessä mutta rakkaus voittaa kaiken.nyt tietysti joku ajattelee et kannattas erota,mut kuitenkin jokainen itse tekee omat ratkasunsa ja tietää mitä tuntee.hyvät hetket voittaa pahat!
aikasemmassa suhteessa mentiin kihloihin puolen vuoden seurustelun jälkeen,ei se tarkoita ettei ihmistä voi tuntea jos menee pian kihloihin.eikä kihloihin meno tarkoita sitä että on hääpäivä määrätty niinkuin joku vastanneista niin väitti.ei ilmeisesti tiedä asioista eikä ole kokenu sellasta.
nykyisen kanssa ei olla kihloissa,asutaan yhessä jne.sormusta kannetaan kaulassa..
mut onnea sulle!
Käsittääkseni kihlaus on kahden ihmisen sopimus avioitumisesta, joten siinä vaiheessa on mielestäni aiheellista puhua jotain myös avioitumisen ajankohdasta. Ei kihlaus ole pelkkä sormus.
En tietenkään ole ollut kihloissa, koska silloin kun menen kihloihin en aio olla siinä "tilassa" seuraavat 5 vuotta, jonka jälkeen voin asiaa harkita. Kun olen kihloissa häät tulevat mahdollisimman pian sen jälkeen. Mutta eihän sille mitään voi että nykyään kihlauksen merkitys on muuttunut sellaiseksi kuin se nykyään on.
Onneksi tämä vanhoillisesti ajatteleva on kuitenkin löytänyt samalla tavalla ajattelevan miehen...