Olen nelikymppinen nainen ja ollut suomi24.ssa jonnin aikaa etsimässä elämänkumppania, mutta sitä ei ole oikein vielä löytynyt. Miten kuvailisin ihannemiestäni on helppoa ja toisaalta taas vaikeaa, koska monissa ihmisissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Joku saattaa olla todella komea, mutta armoton pelimies, toinen taas kiltti ja kunnollinen, muutta liian kiltti, jopa tylsä.
Ihannemiehenäni voin kutsua sellaista miehekästä ja itsenäistä miestä, joka osaa hoitaa omat asiansa ja omaa harrastuksia, mutta silti on valmis uhraamaan aikaansa minulle omasta halustaan, eikä vaan sen takia, että pitää niin tehdä. Toivon yleensä siltä kaverilta, jonka kanssa jakaisin elämäni, että hän olisi oma- aloitteinen, rohkea ja avoin. Monet suomalaiset miehet eivät osaa keskustella ja näyttää tunteitaan. Tunteiden näyttäminen ei ole rikos eikä siitä joudu minkäänlaisiin selvityksiin viranomaisten kanssa. Kovanaamat ovat out.
Kaipaisin ihannemieskumppaniltani myös kaikkien näiden lisäksi remonttireiskan kykyjä, tilannetajua ja omaa makua ollakseen taas liian koppava ja narsistinen. Olen itse melko romanttinen ja ihannemiesystävältäni kaipaan romanttisuutta ja yllätyksellisyyttä. Eli siis arkeenkin voi aina keksiä joitain hauskaa, ei tarvitse olla seitsemästä viiteen ja kotiin syömään ja telkkaria katsomaan ja nukkumaan ja rakastelemaan ehkä peittojen alle pimeässä nukahtaakseen seuraavaan työpäivään hyvän leffan jälkeen.
Ammatti ei ole tärkeä, mutta vakituinen työ kylläkin. Olen itse kokopäiväisessä ansiotyössä, ja arvostan työtätekeviä ihmisiä. En myöskään jaksaisi alkaa paapomaan ja hoivaamaan täysikäistä miestä enkä myöskään haluaisi olla kenenkään kaverin terapeutti enkä äiti.
Tästä puuttuu varmaan vielä jotain, mutta laitan mielellään tulemaan myöhemmin lisää teksitä.
Anteeksi kirjoitusvirheet...kone on hajoamassa... kop, kop
Ihannemiehenäni voin kutsua sellaista miehekästä ja itsenäistä miestä, joka osaa hoitaa omat asiansa ja omaa harrastuksia, mutta silti on valmis uhraamaan aikaansa minulle omasta halustaan, eikä vaan sen takia, että pitää niin tehdä. Toivon yleensä siltä kaverilta, jonka kanssa jakaisin elämäni, että hän olisi oma- aloitteinen, rohkea ja avoin. Monet suomalaiset miehet eivät osaa keskustella ja näyttää tunteitaan. Tunteiden näyttäminen ei ole rikos eikä siitä joudu minkäänlaisiin selvityksiin viranomaisten kanssa. Kovanaamat ovat out.
Kaipaisin ihannemieskumppaniltani myös kaikkien näiden lisäksi remonttireiskan kykyjä, tilannetajua ja omaa makua ollakseen taas liian koppava ja narsistinen. Olen itse melko romanttinen ja ihannemiesystävältäni kaipaan romanttisuutta ja yllätyksellisyyttä. Eli siis arkeenkin voi aina keksiä joitain hauskaa, ei tarvitse olla seitsemästä viiteen ja kotiin syömään ja telkkaria katsomaan ja nukkumaan ja rakastelemaan ehkä peittojen alle pimeässä nukahtaakseen seuraavaan työpäivään hyvän leffan jälkeen.
Ammatti ei ole tärkeä, mutta vakituinen työ kylläkin. Olen itse kokopäiväisessä ansiotyössä, ja arvostan työtätekeviä ihmisiä. En myöskään jaksaisi alkaa paapomaan ja hoivaamaan täysikäistä miestä enkä myöskään haluaisi olla kenenkään kaverin terapeutti enkä äiti.
Tästä puuttuu varmaan vielä jotain, mutta laitan mielellään tulemaan myöhemmin lisää teksitä.
Anteeksi kirjoitusvirheet...kone on hajoamassa... kop, kop
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.