Lukutekniikka

Lukemisen ei pitäisi olla liian nopeeta, jolloin et ymmärrä lukemistasi. Liian hidas lukeminen taas tylsistyttää aivojasi, etkä siksi muista mitään. Optimaalinen lukuvauhti olisi siis jossain siinä välillä (vaikka jokaiselle henkilökohtanen).

Tärkeä asia oppimisessa on sun tapa oppia. Jotkut oppivat ns. "toistomenetelmillä" - eli lähtevät lukemaan yksityiskohtia, alleviivaavat ja toistavat niitä mielessään. Tällöin kokonaisuus rakennetaan yksityiskohdista ylöspäin ja usein luotetaan ulkomuistiin, eikä ymmärtämiseen. Näin isommat alueet eivät pysy päässä, koska aktiivinen ulkomuisti on rajallinen.

Suositeltavampia menetelmiä on ymmärtävät menetelmät, jossa opiskelija ensiksi selailee kokonaisuuden, otsikoita ja miettii, kuinka paljon luen, mitkä alueet liittyvät mihin ja onko jo nyt jotain kysymyksiä, mitä en alueesta ymmärrä. Ymmärtävä lukija lukee aktiivisesti, esittää kysymyksiä lukiessaan ja liittää tietoa aikaisemmin opittuun. Hyviä lukutekniikoita on käsitekarttojen tai "sisällysluetteiloiden" teko luetusta aiheesta, asian selittäminen toiselle (et voi selittää tai kirjottaa asiaa, jota et ymmärrä) ja kertaaminen itselle. Ymmärtävä lukija hahmottaa ensiksi kokonaisuudet, joihin myöhemmin liittää yksityiskohdat. Näin yksityiskohdat muistuvat paremmin ja vaikka yksityiskohtia ei muistaisikaan, kokonaisuus muistuu aina. (ja yksityiskohdat on helpompi tarkastaa hyvin tehdyistä muistiinpanoista - lukeminen on myös helppoa palauttaa mieleen lukemalla tiiviit muistiinpanot, kuin käymällä koko kirja läpi, lukemalla yksityiskohtia, jotka on alleviivattu).

Tärkeää on myös taito prosessoida ja tuottaa tekstiä - sitä harjottelet joka kerta tehdessäsi käsitekarttaa tai vastaavaa tietoa kokoavaa tekniikkaa. Näin esim. essee vastaukset eivät tuota niin paljon ongelmia, kun joudut soveltamaan oppimaasi.

Tässä hitunen siitä, mitä opin valmennuskurssilla. Ja sisään pääsin :>

Sinun on käytännössä pakko opetella lukemaan nopeasti. Yhteen tenttiin voi helposti olla 500-700 sivua tekstiä. Siitä tekstistä 80% on tentin kannalta turhaa. Lue kirja nopeasti läpi ja koita etsiä sieltä ne olennaisimmat asiat ja mallit. Sitten luet niitä tarkemmin uudelleen. Yritä ymmärtää asia. Yksityiskohdilla ei onneksi enää ole niin paljon merkitystä.

Ongelmasi voi olla tekstin liian hidas tankkaaminen. Kappaleita voi harppoakin, jos niissä ei tunnu olevan mitään sisältöä!

Lukiossa itselleni riitti, että koealueen luki kerran edellisenä iltana läpi ja koe meni hyvin. Pääsykoekirjojen lukeminen ei itselleni riittänyt kerran. Yliopistossa taas tenttialueet ovat 500-1400 sivun luokkaa ja aikaa ei ole tankata kirjoja 10 kertaa läpi.

Itse luen kans hitaasti ja pääsykokeissa lukumäärä päivässä oli n. 70, jolloin kirjat kerkesin lukemaan 4 kertaa läpi. Tekstiä kannattaa työstää. Muistiinpanojen tekeminen on turhaa, jos vaan kopioi tekstiä paperille. Helposti teet hyvät muistiinpanot, muttet kerkee kertaamaan niitä kuitenkaan. Itselleni ei pelkkä lukeminen riittänyt, koska tarvitsen toistoa. Monipuolisuus oli valttia itselläni.
Pääsykokeissa itselläni toimi:
- Termit muistilapuille, niitä pystyi kertaamaan lukutauoilla ja iltaisin.
- Muistiinpanot laajoista kokonaisuuksista, esim 3-4 aukeamaa oleva kokonaisuus oli näppärästi A4:lla.
- Miellekartta, pääsykoekysymys on 10p eli 10 kohdan miellekartta.
- erilaisia taulukoita, taulukoita, joissa vertailin kahta asiaa, listasin monen asian samanlaisuudet/niiden eri vivahteet etteivät menneet sekaisin
- Aikajana historia-osuutta varten

Nämä toimivat itselläni, toki sit kirjojen tiivistä lukemista. Oikiksen pääsykoekirjasta toki sit alleviivailin asioita eri värein, pykälät yhdellä, termit toisella ja tärkeät muistettavat kolmannella värillä :) Laajemmat muistettavat kokonaisuudet merkitsin paperiliittimin kirjaan, jotta ne löytyivät helposti.