Tämä nyt tuntuu varmasti suurimmalle osalle lukijoista vain lapselliselta valitukselta, mutta kun tällä hetkellä v****taa ja on paha olo, niin en keksi muutakaan paikka mihin voin purkautua :(
Minulla oli eilen synttärit (ei kuitenkaan pyöreitä vuosia). Ihme kyllä mieheni muisti synttärini jo maanantaina ja kysyi mitä haluan lahjaksi. Sanoin että en oikeastaan tarvitse mitään, et lähdetään vaikka perjantaina leffaan ja mennään sitten ulos syömään, muutama siideri/olut ja vietetään mukava ilta ihan vaan kaksistaan kaupungilla. Heitin vielä perään et oikeen kunnon romanttinen kynttilä illallinen ja käsikkäin kävelyä kuutamossa :) No näinhän me sovittiin et perjantaina lähdetään ulos.
Mutta eilen illalla: mieheni kaveri pyysi miestäni kaljoittelemaan nyt perjantaina ja mieheni kysyi minulta että voiko hän mennä?
No minä tietty vastasin sitten että entäs ne meidän omat menot, tarkoitus oli sinne leffaan ja syömään lähtee! Tähän mieheni vaan sanoi että mennään sitte lauantaina tai joskus, mut et ei kai mua nyt voi niin kamalasti haitata jos hän tän kaverinsa kanssa menee...
No kyllä muuten haittas! Meikäläinen jää niin ku sormien napsautuksesta kakkoseks tässä! Se ei siltä kaveriltaan ees kysyny et käviskö sille joku toinen ilta kaljotella, se oli ihan selvää et meikäläisen synttäreiden juhlimista siirretään :(
Siis ei sinänsä että tällä ikää mitään juhlia tartteis pitääkään, mut periaatteesta! Ja kyllä minä ainakin tykkäisin siitä että edes kerran vuoteen yksi ilta olisi sellainen että minä olisin se juhlakalu ja "prinsessa"... mutta niin vaan taas kakkoseks jäin ja "juhlin" nyt sitten illalla yksin kun mieheni on kaverinsa kanssa bilettämässä.... :(
Mielestäni ei kovin reiluu... :(
Minulla oli eilen synttärit (ei kuitenkaan pyöreitä vuosia). Ihme kyllä mieheni muisti synttärini jo maanantaina ja kysyi mitä haluan lahjaksi. Sanoin että en oikeastaan tarvitse mitään, et lähdetään vaikka perjantaina leffaan ja mennään sitten ulos syömään, muutama siideri/olut ja vietetään mukava ilta ihan vaan kaksistaan kaupungilla. Heitin vielä perään et oikeen kunnon romanttinen kynttilä illallinen ja käsikkäin kävelyä kuutamossa :) No näinhän me sovittiin et perjantaina lähdetään ulos.
Mutta eilen illalla: mieheni kaveri pyysi miestäni kaljoittelemaan nyt perjantaina ja mieheni kysyi minulta että voiko hän mennä?
No minä tietty vastasin sitten että entäs ne meidän omat menot, tarkoitus oli sinne leffaan ja syömään lähtee! Tähän mieheni vaan sanoi että mennään sitte lauantaina tai joskus, mut et ei kai mua nyt voi niin kamalasti haitata jos hän tän kaverinsa kanssa menee...
No kyllä muuten haittas! Meikäläinen jää niin ku sormien napsautuksesta kakkoseks tässä! Se ei siltä kaveriltaan ees kysyny et käviskö sille joku toinen ilta kaljotella, se oli ihan selvää et meikäläisen synttäreiden juhlimista siirretään :(
Siis ei sinänsä että tällä ikää mitään juhlia tartteis pitääkään, mut periaatteesta! Ja kyllä minä ainakin tykkäisin siitä että edes kerran vuoteen yksi ilta olisi sellainen että minä olisin se juhlakalu ja "prinsessa"... mutta niin vaan taas kakkoseks jäin ja "juhlin" nyt sitten illalla yksin kun mieheni on kaverinsa kanssa bilettämässä.... :(
Mielestäni ei kovin reiluu... :(
Vastaukset 25
Vanhimmat
No miehet on tuommosia, kaverit ja kalja menee kumppanin edelle. Niin kävi mullekin, aina peruuntui yhteiset menot ja viime lauaintaina mut sitte jätettiin-taas kerran, kun toinen haluaa mennä.
Mutta oo onnellinen että sulla ees on mies, ja mitä se haittaa vaikka se juhliminen tapahtuiski vasta huomenna. Ei kai se niin päivän päälle oo.
Niinku kirjotinkin, niin mitä noita tällä ikää ees synttäreitä ylipäätään juhlimaankaan. Eli ei oo siitä juhlimisesta kiinni.
Pettynyt olen siihen, että kun me oltiin jo sovittu meidän kahdenkeskisestä menosta, ja kuitenkin vielä tälläsesta aika intiimistä "juhlasta", jota KERRAN vuoteen vaan vietetään, niin oliko se sittenkin liian paljon pyydetty?
Ilmeisesti oli...
Vituttaa vaan TAAS kerran jäädä lehdelle soittelemaan!
Ei, eipä niin ole millään tavalla reilua. Myös vaimoni tekee saman tempun kun täyttää vuosia ja olin jo suunnitellut viikonlopuksi romantiikkaa eikä pelkästään kotona. Ja kerroinkin siitä. Seuraavana päivänä vaimo ilmoitti että lähtee mielummin työkavereiden kanssa saunomaan ja viettämään mökki-iltaa. Mehän voidaan mennä sitte joskus toiste. Tosi reilua, varmaan huvittaa viettää sen merkkipäivää joskus myöhemmin.
Nii-in, tiedän tunteen, vaikkakin käänteisenä. Paljo tässä huvittaa jotain korvike iltaa huomenna lähtee viettämään tai sitten "joskus" niin kuin mieheni sanoi... Tälle ilalle olin jo hankkinu uutta vaatettakin ja silleen, et olisin oikein nätti yhteisellä illallisella... no puen sen kuitenkin illalla päälle, toivottavasti edes joltakulta oikulkijalta ihailevan katseen saan, vaikka edes säälistä...
Saattaapi olla että miehelläsi on huomenna armoton krapula ja yhteinen illanviettonne tyssää siihen tai ei ainakaan ole kovin romanttinen.
Ei kiva tilanne ollenkaan. Lähde sinäkin jonnekkin juhlimaan ilman miestäsi! Se varmasti harmittaa miestäsi, todennäköisesti hän olettaa, että sinä olet kiltisti kotosalla, kun hän bilettää. Ehkä jopa seuraavan kerran miettii tarkemmin kun peruu sopimianne yhteisiä menoja.
Niin olen jo päättänyt tehdäkin. Ainoa harmi tässä on se, että joudun todellakin lähtemään ihan yksin. Olemme vastoittain muuttaneet tänne paikkakunnalle enkä tunne vielä ketään sellaista jota voisin mukaan pyytää :(
Mutta jos nyt oikein etsimällä yrittää jotain positiivista löytää, niin en ainakaan seurasta voi illalla valittaa! Eihän tämän parempaa ja laadukkaampaa seuraa voi itselleen edes toivoa! :) *hehe-teennäistä-naurua*
No niin.. pakkaa tarvittavat tavarat ja tule tänne viettämään iltaa.. hyvät baarit löytyy ja nukkumapaikkakin sohvalta =)
Haukutaan ne miehet.. kaikki!
siis meitsin säkällä asut Rovaniemellä? :)
Muuten varmaan tulisinkin!!!!
Höpöhöpö mitään rovaniemiä =)
Oulun seudulla.
Oulun seutu on poikaa =)
Ei rovaniemi ole oikein hyvä.
Aika läheltä kuitenkin liippas! :) Tai no läheltä ja läheltä, mut siitä huolimati jos nyt lähtisin sinne tulemaan, niin tappi kerkeis jo baareissa tulla ennenku perillä oisin... :(
Kiitti kuitenki tarjouksesta!!!!
T: Hyljätty Vantaalta :)
Tää on ihan tuttua. Mullekin käynyt...
Vaan mitä minä tein. Lädin yöhön ja sain
oikein mukavan syntymäpäivälahjan, vaan eri
mieheltä;)
Melko ikävä tilanne kieltämättä. Et ole ainoa nainen, joka jää "sijalle jotakin" miehen kavereiden/harrastusten/työn tms. jälkeen.
Itse lähtisin vaikka sitten yksin liikkeelle. Alkuilta voi olla melko tylsää ja kankeaa istuskella yksinään jossakin, mutta siitä se sitten lähtee sujumaan! Sinuna sanoisin miehellesi, että lähdetkin sitten itseksesi vähän ravintolassa pyörähtämään. Katso hänen ilmettään ja voit päätellä reaktioistaan ja sanoistaan jotakin?
Tuon miehen kohdalla taitaa pitää tämä klisee paikkansa: hän pitää sinua itsestäänselvyytenä. Ei taida juuri sinua arvostaa. Kuuluisi "alkeellisimpiin käytöstapoihinkin" kertoa kaverilleen, että olette yhdessä sopineet menostanne eli ei käy.
Jos usein jättää sinut kuin nallin kalliolle asettaen kaverinsa etusijalle, voit itsekin päätellä jotakin. Että ONHAN niitä toisenlaisiakin, omaa kumppaniaan rakastavia ja kunnioittavia miehiä olemassa.... ;))
Eli pettämään en kehota, mutta yksin kotona istuminen ja odotteleminen tuossa tapauksessa voi olla tylsää ja "naiivi" vaihtoehto!
Kivaa iltaa ja viikonloppua! Sopikaa kuitenkin asiat...
Sulla on täysi oikeus olla vihainen. Miehet on usein idiootteja, kun eivät osaa arvostaa naistaan tarpeeksi. Naiset, muistakaa olla itsekkäitä, harrastaa omia juttuja, älkääkä takertuko miehiin. Miehet täytyy "pitää varpaillaan", muuten niiden kiinnostus lopahtaa.
Kokemuksen perusteella, älkää eläkö pelkästään miehillenne.
tosi paska homma. ite olisin todella vihainen miehelle, koska siihen olisi oikeus. miksi vähättelet tuota asiaa? sun tunteet on ihan yhtä tärkeitä kun vaikka kuningatar elisabethin englannissa.
jos olet jo hyvään ikään ehtinyt, niin sinuna en tuollaista käytöstä katsoisi, vaan vaatisin jo hyvää kohtelua ja arvostusta. jos taas olet nuori ja elämäsi on alussa, arvostuksesi omassa silmissäsi kasvaa vuosien saatossa, etkä myöhemmin enää siedä tuollaista.
oli asia miten vaan, olet loukkaantumisen ansainnut. paskan tempun teki sun mies, ei voi muuta sanoa.
Jees, tässäpä istun pakkelit naamassa ja uusi paita päällä :) Muutaman synttäri sidun oon juonu, mutta ei vielä sellasta fiilistä et viittis yksin mihinkään lähtee :( täytyy katella tässä illan mittaan joskos sitä intoa vaikka jostain löytys?!?
Kotiin kun tulin töistä, niin oli mies jo reissulleen lähteny. Ei oo tullu viestiä, ei soittoa ei mitään... tuskin tuota ees kiinnostaa märehdinkö kotona kohtaloani vai olenko yksin lähteny juhlimaan :(
Kiitos kaikille teille vastanneille! Oli mukavaa saada vähän sympatiaa ja ymmärrystä puolelleen edes teiltä tuntemattomilta, kun sitä ei näköjään lähimmäksi kuvitellulta henkilöltä saa... :(
Kun miehes tulee vonkaamaan sulta sitä "pesää" (aihetta, jota Susanna Sievinen niin ansioituneesti suurella metelillä kirjoitetussa kirjassaan käsittelee), niin kuitaa sille, että mee panemaan kaverias, se kun tuntuu olevan sulle niin tärkeä.. etkä sitten anna.
jos oot tampereella niin lähden sun kans bilettää :D
jos oot tampereella niin lähden sun kans bilettää :D
olen ilmeisesti ollut jo itsestäänselvyys poikakaverilleni jo 10 vuotta. Hän lähtee joka perjantai ja joskus jopa pe & la kavereiden kanssa ryyppäämään. Eli olen aina vkonloput yksin. Ärsyttävintä on se, kun herään 4 aikaan yöllä, kun hän saapuu kotiin. Sen jälkeen minilla on vaikeaa saada unta ja seuraava päivä menee pökkyrässä ja päänsäryssä.
Lisäksi hän maksattaa minulla ruuat, eli rahaa on kaljaan, muttei ruokaan.
Hän laittaa aina kaverinsa etusijalle...puolustellen esim. kun sillä ei oo kaveria, kun sillä on vaikeaa jne. Mites minä....?....minulla ei ole mitään arvoa ja tyhmä vielä pysyn tälläisessa suhteessa...ahdistaa ajatuskin yksin elämisestä sinkkuna, ehkä tässä syy, etten uskalla lopettaa suhdetta. Olen tosi väsynyt, ahdistunut...en tiedä mitä tekisin...BTW...nytkin olen yksin, kun hän on ryyppäämässä...
Älä sinä ajaudu tälläiseen suhteeseen, jos poikakaverisi rupeaa toimimaan usein noin. Tsemppiä =)
olen ilmeisesti ollut jo itsestäänselvyys poikakaverilleni jo 10 vuotta. Hän lähtee joka perjantai ja joskus jopa pe & la kavereiden kanssa ryyppäämään. Eli olen aina vkonloput yksin. Ärsyttävintä on se, kun herään 4 aikaan yöllä, kun hän saapuu kotiin. Sen jälkeen minilla on vaikeaa saada unta ja seuraava päivä menee pökkyrässä ja päänsäryssä.
Lisäksi hän maksattaa minulla ruuat, eli rahaa on kaljaan, muttei ruokaan.
Hän laittaa aina kaverinsa etusijalle...puolustellen esim. kun sillä ei oo kaveria, kun sillä on vaikeaa jne. Mites minä....?....minulla ei ole mitään arvoa ja tyhmä vielä pysyn tälläisessa suhteessa...ahdistaa ajatuskin yksin elämisestä sinkkuna, ehkä tässä syy, etten uskalla lopettaa suhdetta. Olen tosi väsynyt, ahdistunut...en tiedä mitä tekisin...BTW...nytkin olen yksin, kun hän on ryyppäämässä...
Älä sinä ajaudu tälläiseen suhteeseen, jos poikakaverisi rupeaa toimimaan usein noin. Tsemppiä =)
sun mies taitaa pitää sua itsestäänselvyytenä =( Noin kävi mullekkin kerran mutta minä ryyppäsin kotona sitten yksin ja lähdin yksin bilettää TAI NO EI KYLLÄ KAUAN TARVINNUT yksin olla heh kun heti bussipysäkillä tuli yksi äijä juttelee ja sit se kysy et voiko liittyä seuraan JA TOTTAKAI SE SOPI ku OMA ÄIJÄ OLI TIES MISSÄ!! heh:D Joo ja kyllä mä baaris tapasin esim yhden mukavan naisen kenen kaa juttelin kaikenlaista ETTÄ SIITÄ VAAN BILETTÄÄ!! MUlla oli ainakin silloin tosi hauska ilta heh heh. lähditkö jonnekkin?
Lukasin tämän ketjun äsken. Tosi halpamaisen tempun teki sulle. :( Kyllähän sen nyt luolamiehenkin pitäs ymmärtää ettei naista syntymäpäivänä yksin jätetä! Varsinkaan kun asut uudella paikkakunnalla. Vantaalla asut? Tuun seuraavalla kerralla täältä Keravalta sulle bileseuraks! Toivotaan tietty ensisijasesti ettei seuraavaa kertaa tule...
Ton viimesen perjantaisen viestini jälkeen menin parvekkeelle tupakalle ja siinä poltellessani päätin et jos nyt en heti johonki lähde, niin en lähde sitten ikinä enää mihinkään ja mieheni saa erävoiton tässä asiassa ja varmasti muistaa soveltaa sitä jatkossakin. Siispä, tupakan tumpattuani vetäsin kengät jalkaan ja läksin "kylille" :) Kävin ihan yksin syömässä vaan keskustassa ja siinä pari siideriä join, sitten rupes maistumaankin jo niiiiiin hyvältä, et aattelin et on viisainta jatkaa vähän lähempänä kotikulmia... Istuin sitte yhdessä paikallisessa baarissa ja tutustuin kahteen mukavaan tyttöön, joitten luo läksin sitten vielä jatkoillekin!!!! :) Sielläpä menikin sitten aamu kahdeksaan asti maailmaa parantaessa :D
Mukuvaa oli kyllä, eikä tarvinnu yksin iltaa viettää, ainoo negatiivinen juttu tässä vaan oli se, et mun mieheltä tuli vasta aamulla puol kahdeksan aikaa viestii et missä oon. Sitä ennen ei viestiä eikä soittoa eikä mitään... :( Taitaa tosi paljon välittää musta ja mun menemisistä. Sit ku tulin kotiin, nii kysy vaan et oliko kivaa...