Mun taru on karua tarinaa siitä mitä avioero ja ne 20v. jotka elimme kylmässä avioliitossa, jossa ei annettu anteeksi vaikka pyydettiin ja jossa mies näytteli marttyyria ja pyhimystä. Nyt hän kulkee uuden naisen kanssa, vaikka asumme saman katon alla jo 4v. Minä pesen herran pyykit, laitan ruoan, käyn kaupassa, siivoan. Olen kärsinyt hyvin paljon ja itkenyt eromme jälkeen, tuntuu kuin olisin ollut jo aivan lopussa, mutta uskoni Jumalaan on antanut minulle voimaa elää elämääni. Ositus kiistamme on kesken, vaikka olen sitä jo neljä vuotta sitten hakenut ja hän keksii kaikkea lasten kautta minun pääni menoksi, ettei tarvitsisi maksaa minulle kuuluvaa ositusta. Hän kiusaa minua silloin kun lapset ei ole paikalla, henkisesti. Sortaa manipuloimalla lasten kautta minua, vaikka lapset ovat aikuisia ja kuitenkin he asuvat vielä kodissamme. Nyt hän kulkee uuden naisensa kanssa kapakoita ja vie häntä kylpylöihin ja ostaa hänelle lahjoja ja pitää häntä hyvänä ja rakastaa ja minua halveksii. Koskaan avioliito aikanamme hän ei vienyt minua mihinkään, että olisin saanut vaihtelua elämääni, ja olin niin yksin lasteni kanssa. Hän opiskeli ja huolehti ruumiin kunnostansa ja ei paljon ollenkaan hoitanut lapsiamme. Hän on sadisti ja tunteeton ja hänellä on nyt sitä mitä hän saa ja hän ei välitä muista, sillä hänen päänsä on sekaisin seksin hurmoksista.
avioero
sinisippi
2534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletteko eronneet vaikka asutte saman katon alla vai mikä oikein oli homman nimi? Sinuna pakkaisin miehet tärkeimmät tavarat matkalaukkuun ja sanoisin, että tuossa on ovi. Herra on hyvä ja lähtee. Miksi sinä peset miehen pyykit ja käyt hänelle kaupassa? Ajattele vähän itseäsi.
Minä pistin miehen pihalle kun hän ei pystynyt toista naista jättämään. Samalla pyysin, että mies huolehtisi avioeron hakemisesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Mies lähti, elää elämäänsä toisen naisen kanssa ja kulkee lomamatkoilla hänenen kanssaan mutta eroa ei ole vielä joutanut hakemaan. Minun kanssa ei käynyt koskaan missään, ainoastaan huvipuistoissa kävimme koko perheen voimin. Mutta mitään kahdenkeskistä aikaa ei meillä lasten syntymän jälkeen ollut. Nyt minä elän lasten kanssa ja mies viettää vapaata, aikuisen ihmisen elämää. Välillä olen tosi kateellinen, mutta enköhän minä loppupeleissä saa kuitenkin enemmän. Näin yritän ainakin uskotella.
muista että olemme kaikki oman onnemme seppiä ja oman elämämme sankareita.Joten jos meinaat että asiat muuttuu on sinun ITSE tehtävä niille jotain. Tsemppiä...