...vaikein ihmissuhde? Kun kaksi, lähtökohdiltaan vierasta ihmistä muuttaa yhteen. Ensi huuman kadottua parisuhteessa kasvetaan yhteen tai erilleen.
On jaettava aika rakkaan ja ystävien kesken. On jaettava arjen talous jne. Sitten kun siihen vielä ilmaantuu lapsi/lapset, niin useimmiten soppa on valmis. Jos vielä ei osata keskustella. Väitetään, että miehet keskustelevat asioista ja naiset tunteista.
Naisena aikanaan koin riittämättömyyttä, yritin olla tasapuolinen rakkauden jaossa. Mieheni kuitenkin väitti, että rakastan lapsiani enemmän kuin häntä. Miten se olisi pitänyt osoittaa, jättää lapset oman onnensa nojaan, istua sohvalla telkkaria tuijottaen vai lähtemällä mukaan harrastuksiin ja lapset keskenään kotiin. Olin lasten kanssa kotona sekä mukana mieheni harrastuksissa, jos lapset olivat appivanhemmillani. Hyväksyin hänet vikoineen päivineen, mutta se ei onnistunut häneltä.
Pidin itsestään selvyytenä, että kun olen lasten kanssa kotona, kuuluvat kotityöt minulle. Avioliittoon, varsinkin nykyisin, tuo lisäpaineita vielä työ. Se kun ei tunnu olevan varmaa millään alalla ja siitä seuraa työttömyys. Hattua nostan heille, jotka kolhuitta jaksavat tehdä sen eteen töitä.
Erostani huolimatta, aika kotiäitinä oli elämäni parasta aikaa. On kiva katsoa pareja, kun heillä on se onnistunut mikä itselläni ei.
On jaettava aika rakkaan ja ystävien kesken. On jaettava arjen talous jne. Sitten kun siihen vielä ilmaantuu lapsi/lapset, niin useimmiten soppa on valmis. Jos vielä ei osata keskustella. Väitetään, että miehet keskustelevat asioista ja naiset tunteista.
Naisena aikanaan koin riittämättömyyttä, yritin olla tasapuolinen rakkauden jaossa. Mieheni kuitenkin väitti, että rakastan lapsiani enemmän kuin häntä. Miten se olisi pitänyt osoittaa, jättää lapset oman onnensa nojaan, istua sohvalla telkkaria tuijottaen vai lähtemällä mukaan harrastuksiin ja lapset keskenään kotiin. Olin lasten kanssa kotona sekä mukana mieheni harrastuksissa, jos lapset olivat appivanhemmillani. Hyväksyin hänet vikoineen päivineen, mutta se ei onnistunut häneltä.
Pidin itsestään selvyytenä, että kun olen lasten kanssa kotona, kuuluvat kotityöt minulle. Avioliittoon, varsinkin nykyisin, tuo lisäpaineita vielä työ. Se kun ei tunnu olevan varmaa millään alalla ja siitä seuraa työttömyys. Hattua nostan heille, jotka kolhuitta jaksavat tehdä sen eteen töitä.
Erostani huolimatta, aika kotiäitinä oli elämäni parasta aikaa. On kiva katsoa pareja, kun heillä on se onnistunut mikä itselläni ei.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun meiltä katos se ensihuuma, meidän parisuhteen rikkain aika vasta alkoi. Nyt on se aika, kun ei kato toista joidenkin pinkkien kakkuloiden läpi ja ajattele että hän on joku jumalolento. Nyt nään mun vaimon kaikkine virheineen ja rakastan häntä ja jopa hänen virheitään ja hän minua minun kaikkine virheineni.
Sisko sano, että rakkaus on valinta. Olen hänen kanssaan samaa mieltä nyt, kun olen tehny valinnan rakastaa vaimoani myötä ja vastoinkäymisissä.
Ihan hienoa, että joku tajuaa tuon, että rakastaa toista myötä- ja vastoinkäymisessä. Niin minäkin tein, mutta kun se yksin ei riitä. Jos toinen tekee kaikkensa sen eteen, jotta joutuisin vaikeuksiin. On silloin pakko tehdä valinta. Rakkaus on sokea, enkä halunnut sitä itse nähdä, vaan lapset yrittivät sitä mulle sanoa, ja eron jälkeen ihmettelivät tosissaan enko tajunnut mitään. En...näin se vain on:)))
Kaikesta huolimatta uskon rakkauteen ja tuosta edellisestä on minulla hyvääkin mm. lapseni ja ekä lapsenlapseni. Kovalla työllä ja huumorilla eteenpäin. Tein aikanaan elämäni parhaan ratkaisun, kun erosin. Saan nyt olla oma itseni. Haikaillen kuitenkin välillä sitä, miksi ei onnistunut meillä se mikä muilta onnistuu. Ehkä se tämä ikääntyminen on tuonut esille turvattomuuden, mitä toinen ihminen antaisi arkeen.
Olen erään vanhuksen tukihenkilö. Hän kun jäi reilu vuosi sitten leskeksi ja on sairastellut, on yksinäinen vanhus tosiaan yksin. Ei yhteiskunta osallistu millään tavoin ja on hienoa, että mun vanhus on energinen ja omatoiminen. Hänellä on valtava halu elää ja hän tavallaan sai uuden elämän 81-vuotiaana ohitusleikkauksen jälkeen. Mutta jos hän ei olisi tuota mitä on, ei kukaan lisäkseni jouda häntä auttamaan, sillä hänen ainoa lapsensa asuu Tukholmassa.