Ihmeekseni en ole tällä palstalla kertaakaan kuullut kenenkään esittävän tätä tosiasiaa:
on mahdollista rakastaa kahta miestä/naista yhtä aikaa.
Ei siis aina ole kyse siitä kumpaa se ukkomies/varattu nainen "oikeasti" rakastaa ja kumpi on pelkkä tottumus/syrjähyppy. Voi olla että hän rakastaa molempia,ihan oikeasti.
En ota kantaa siihen, saako siinä tilanteessa olla molempien kanssa. Puhun vain tunteista.
Tähän joku väittää ettei voi rakastaa kuin yhtä.
Mihin minä vatsaan: MISTÄ TIEDÄT? Ehkä sinä itse et voi (tai et ole tähän mennessä voinut, mutta sinullakin se voi olla joskus edessä), mutta se ei merkitse etteikö joku toinen voisi.
Minä rakstana kahta miestä,ja molempia ihan todella. Eri tavalla vain.
Toinen mies on henkisesti samalla aaltopituudella kanssani (ja lisäksi vetovoimainen mies, mutta siinä suhteessa seksi on toisarvoinen asia), hänen kanssaan voin puhua mistä vain (paitsi rakkaudestani tätän toiseen). Samat harrastukset ja kiinnostukSen kohteet, loputtomasti yhdessä viihtymistä, en kyllästy ikinä hänen seurassaan.
Ainoa puute on, etten naisena saa häneltä sitä ihailua jota nainen mieheltä kaipaa.
Toinen mies antaa minulle juuri sitä: hän saa minut tuntemaan että olen tyrmäävä ihana nainen (ja sanoo sen ääneenkin; toinen ei sen sijaan ole ikinä sanonut minulle kohteliaisuuksia).Tämä toinen vie minulta jalat alta, vetoaa seksuaalisesti.
Kumpi ominaisuus on tärkeämpi, sekö että henkisellä puolella synkkaa täydellisesti, siis että puhkean kukkaan ihmisenä, vai että koen olevani maailman haluttavin ja kaunein nainen, siis puhkean kukkaan naisena?
En ihan totta osaa päättää kumman valitsisin jos olisi pakko valita.
Olen itsekäs, se on totta, mutta totta on myös että olen kummallekin hyvä ja hellä.
Täällä puhutaan halveksuvaan sävyyn siitäkin tilanteesta, jossa kakkonen on olemassa pelkän seksin takia. Joskus se todella on niin. Mutta miksi kakkosen pitäisi sen vuoksi halveksia itseään?
Toinen mieheni on todella elämässäni "vain" seksin takia, mutta sanoisin: miten niin "VAIN"? Ei ole mitätön asia, että tulee seksuaalisesti tyydytetyksi. Eikä ole häpeäksi kenellekään olla rakastettunsa silmissä se maailman haluttavin, kiihottavin ja kaunein olento ja ainoa jonka kanssa seksi on sataprosenttisen hyvää.
En seurustee kummankaan kanssa joten sen petä kumpaakaan. Mutta tiedän, että jos olisin tavannut ensin kumman tahansa heistä, olisin ollut valmis seurustelusuhteeseen ( koska kumpikin on ihana mies),ja jos sen jälkeen olisin tavannut sen toisne, en olisi mahtanut itselleni yhtään mitään vaan hyvin todennäköisesti olisin alkanut salaa tapailla häntäkin.
Minussa siis olisi kaikki ainekset pettäjäksi. Miksikö? Siksi etten voi sanoa kummallekaan ei. Koska kumpikin heistä on aivan vastustamaton.
Sattumoisin tapasin heidät yhtä aikaa, siis saman viikon sisällä. Toinen tuli elämääni niin nopeasti etten ollut ehtinyt ensimmäisen kanssa kuin tutustumisen asteelle.
Tuomitkaa minut ja sanokaa lunttumaiseksi naiseksi, ihan sama. Itse koen olevan sekä onnentyttö että pahassa pulassa. Onnentyttö siksi, että elämässäni on kaksi hurmaavaa miestä. Pahassa pulassa siksi että tiedän että jossain vaiheessa minun on pakko valita. Näin ei voi jatkua ikuisuuksiin, kumpikaan heistä ei loputtomiin jaksa tätä.
on mahdollista rakastaa kahta miestä/naista yhtä aikaa.
Ei siis aina ole kyse siitä kumpaa se ukkomies/varattu nainen "oikeasti" rakastaa ja kumpi on pelkkä tottumus/syrjähyppy. Voi olla että hän rakastaa molempia,ihan oikeasti.
En ota kantaa siihen, saako siinä tilanteessa olla molempien kanssa. Puhun vain tunteista.
Tähän joku väittää ettei voi rakastaa kuin yhtä.
Mihin minä vatsaan: MISTÄ TIEDÄT? Ehkä sinä itse et voi (tai et ole tähän mennessä voinut, mutta sinullakin se voi olla joskus edessä), mutta se ei merkitse etteikö joku toinen voisi.
Minä rakstana kahta miestä,ja molempia ihan todella. Eri tavalla vain.
Toinen mies on henkisesti samalla aaltopituudella kanssani (ja lisäksi vetovoimainen mies, mutta siinä suhteessa seksi on toisarvoinen asia), hänen kanssaan voin puhua mistä vain (paitsi rakkaudestani tätän toiseen). Samat harrastukset ja kiinnostukSen kohteet, loputtomasti yhdessä viihtymistä, en kyllästy ikinä hänen seurassaan.
Ainoa puute on, etten naisena saa häneltä sitä ihailua jota nainen mieheltä kaipaa.
Toinen mies antaa minulle juuri sitä: hän saa minut tuntemaan että olen tyrmäävä ihana nainen (ja sanoo sen ääneenkin; toinen ei sen sijaan ole ikinä sanonut minulle kohteliaisuuksia).Tämä toinen vie minulta jalat alta, vetoaa seksuaalisesti.
Kumpi ominaisuus on tärkeämpi, sekö että henkisellä puolella synkkaa täydellisesti, siis että puhkean kukkaan ihmisenä, vai että koen olevani maailman haluttavin ja kaunein nainen, siis puhkean kukkaan naisena?
En ihan totta osaa päättää kumman valitsisin jos olisi pakko valita.
Olen itsekäs, se on totta, mutta totta on myös että olen kummallekin hyvä ja hellä.
Täällä puhutaan halveksuvaan sävyyn siitäkin tilanteesta, jossa kakkonen on olemassa pelkän seksin takia. Joskus se todella on niin. Mutta miksi kakkosen pitäisi sen vuoksi halveksia itseään?
Toinen mieheni on todella elämässäni "vain" seksin takia, mutta sanoisin: miten niin "VAIN"? Ei ole mitätön asia, että tulee seksuaalisesti tyydytetyksi. Eikä ole häpeäksi kenellekään olla rakastettunsa silmissä se maailman haluttavin, kiihottavin ja kaunein olento ja ainoa jonka kanssa seksi on sataprosenttisen hyvää.
En seurustee kummankaan kanssa joten sen petä kumpaakaan. Mutta tiedän, että jos olisin tavannut ensin kumman tahansa heistä, olisin ollut valmis seurustelusuhteeseen ( koska kumpikin on ihana mies),ja jos sen jälkeen olisin tavannut sen toisne, en olisi mahtanut itselleni yhtään mitään vaan hyvin todennäköisesti olisin alkanut salaa tapailla häntäkin.
Minussa siis olisi kaikki ainekset pettäjäksi. Miksikö? Siksi etten voi sanoa kummallekaan ei. Koska kumpikin heistä on aivan vastustamaton.
Sattumoisin tapasin heidät yhtä aikaa, siis saman viikon sisällä. Toinen tuli elämääni niin nopeasti etten ollut ehtinyt ensimmäisen kanssa kuin tutustumisen asteelle.
Tuomitkaa minut ja sanokaa lunttumaiseksi naiseksi, ihan sama. Itse koen olevan sekä onnentyttö että pahassa pulassa. Onnentyttö siksi, että elämässäni on kaksi hurmaavaa miestä. Pahassa pulassa siksi että tiedän että jossain vaiheessa minun on pakko valita. Näin ei voi jatkua ikuisuuksiin, kumpikaan heistä ei loputtomiin jaksa tätä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen samanlaisessa tilanteessa. Ennen moralisoin kaikkea mahdollista. Nyt nautin ja annan itselleni luvan rakastaa.
Kiva lukea, että jollakin on jopa kaksi miestä, kun itse vain unelmoin yhdestä- eikä ole näkynyt viiteen vuoteen :)
Mä veikkaan, että tulet ottamaan tuon jälkimmäisen, hurmaavan miehen. Naiselle on tärkeää olla hyväksytty ja haluttu ja toki toisinpäinkin - säilyy vetovoima.
Pidä hänestä kiinni. Tsemppiä.
veikkaan, että parisuhde ns. hurmaavan miehen kanssa päättyy alle kahdessa vuodessa. Tosiasia on, että mies, joka lirkuttelee naiselle ei usein pysty oikeaan suhteeseen ollenkaan. Hurmaavalle miehelle tärkeintä on pystyä puhumaan pyörryksiin mahdollisimman monta naista. Siksi tämä miestyyppi sopiikin parhaiten "vain" rakastajaksi...
Tottakai voi rakastaa kahta - tai vaikka kolmea... kaikkia omalla tavallaan. Eri asia on kuinka kauan rakastaa. Parisuhteeseen ei pelkkä rakkaus riitä. Eikä edes seksi...
joskin älä kutsu sitä rakkaudeksi, paitsi ehkä yksipuoliseksi niiden miesten taholta, sulle kaikki on vaan oman egosi kohotusta.
Olen jossakin elämäni vaiheessa ollut ihastunut kaltaiseesi naiseen.
Varmaan sinulle ihan kivaa, mutta ne miehet eivät välttämättä nauti tilanteesta, jossa heidän näkökulmastaan sinä petät molempia.
Kaltaistasi ihmistä vaivaa täydellinen empatian puute, elämäsi pyörii oman napasi ympärillä.
Sä et ehkä osaa kuvitella, miltä ihastuneesta miehestä tuntuu, kun lähdet toisen kanssa.
Ihmettelen minä, mikä saa sinut vielä luulemaan, että rakastat miehiä. Ei rakastamilleen ihmisille kukaan terve ihminen halua tuottaa tuskaa, egobuustausta kaipaava narsisti ei sitä vaan tajua.
Jatka sinä vaan tuolla linjalla, kyllä minä sen ymmärrän, että sinä et ymmärrä, se pitää itse kokea se epätoivo kun rakastaa ja toinen vaan leikkii.
Onneksi löysin sittenmmin itseleni naisen jolle minä riitän, yksin kaikkine vikoineni.
Reilun seksisuhteen minä kyllä ymmärrän harrastetaan puolin ja toisin hyvää seksiä peli on molemmille alusta saakka selvillä.
Tuonkaltaista vedätystä en ymmärrä, mutta olihan se mielenkiintoista lukea sen toisen osapuolen mietteitä ja miten se omaa näkökulmaansa itselleen perustelee ja tekonsa oikeuttaa.
Rakastaa voi vaikka koko ihmiskuntaa. Lapselle taas aikuisten maailma on ihmeitä täynnä joten kun aikuistut lakkaat ihmettelemästä tuotakin, toivottavasti.