Kyllä olen onnellinen yli 50-kymppinen akka. Puolentoista vuoden työkyvyttömyyden jälkeen sain työpaikan. Onni potkaisi, pääsin siivoojan paskaduunista eroon, kun fysiikka ei kestänyt sitä työtä, jota tein 5 vuotta. Pääsinkin koulutustani ja ammattitaitoani vastaavaan ja mielenkiintoiseen ja monipuoliseen ison alueen pomoksi.. hehhe.. ex-siivous pomoni jää ihan alatasolle jopa palkassakin...ja kaiken lisäksi homma on sellainen, että itse teen oman työnkuvani. On toimistohommia, markkinointia, asiakaspalvelua, koulutan teen opetusmateriaalia. Sain homman siksi, että uusi työnantaja uskoi minuun, ja pyysi hommiin.
Palkkakin on ihan kohdallaan huomioiden työn vaativuuss. Ja se ei ole edes kello kaulassa kulkemista, voin tehdä hommaa jopa etätyönäkin.
Kannattaa siis itse opiskella ja päivittää ammattitaitoa koko ajan. Kyllä vanha ihminen kelpaa hommiin, jos työnantaja tajuaa arvostaa koulutusta ja käytännön työkokemusta!
Palkkakin on ihan kohdallaan huomioiden työn vaativuuss. Ja se ei ole edes kello kaulassa kulkemista, voin tehdä hommaa jopa etätyönäkin.
Kannattaa siis itse opiskella ja päivittää ammattitaitoa koko ajan. Kyllä vanha ihminen kelpaa hommiin, jos työnantaja tajuaa arvostaa koulutusta ja käytännön työkokemusta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
työt kyllä pomon tuttaville ja sukulaisille vaikka tämä työpaikkamme ison konsernin tytäryhtiö onkin. Ei siinä pätevyys auta.
Kyllä kuntapuolellakin rekrytoidaan vanhoja. Jos sinulla on isokenkäinen suosittelija ja tuot sitäkautta mainetta ja kunniaa tulevalle pomollesi ja työpaikallsi, saat pestin vaikka toinen jalka haudassa.
Sosiaalipuolella ainakin suosittelijat on hyvin tärkeitä. Ilman hakumenettelyä täytetään useimmat avoimet toimet ja virat.