Olen kymmenen vuotta "nalkuttanut" miehelleni samasta asiasta, kodin siistinä pitämisestä ja kunnostamisesta. Olen sanonut hyvällä ja huutanut naama punaisena, kaikki keinot on kokeiltu. Kysymys: Jos mies haluaa avioliiton säilyvän ehjänä ja vaimon pysyvän hyväntuulisena, niin miksi mies ei ota sanomisiani tosissaan? Vai onko todella niin, että mies uskoo vasta kun avioeropaperi on silmien edessä???
Kysymys miehille
"ainainen nalkuttaja...
16841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sinulle kultainen neuvo:
Lakkaa siivoamasta. Anna kaiken sotkun olla jonkun kuukauden tai kaksi, tai niin kauan kunnes mies aloittaa itse tekemään jotakin.
Anna hänen ymmärtää, ettet ole mikään siivoamisorja ja että kaipaat jonkinlaista kunnioitusta myös. Käyt varmaankin duunissa ja miehesi myös, joten olisi reilua jos kumpikin osapuoli siivoaisi.
Niin tääkin on kokeiltu. Jos oon kuukauden siivoamatta, ni sit siivoan 2 viikkoo...(Keittiön roskapussit on ihan rauhassa keittiössä ennenku vien ne ite ulos) Puol vuotta oon odottanut, et mieheni pesis haisevat työvaatteensa. Ja kukaan ei usko, et mun mies on siisti ihminen, mut kotityöt ei vaan kuulu sille.
on sitten jäänyt puuttumaan toimessasi.
''Jos oon kuukauden siivoamatta, ni sit siivoan 2 viikkoo''
- Sinä et tule siivoamaan paskan vertaa! Nyt on kyse siitä, että sinä ehkä luovutat liian aikaisin. Tee jotain pientä pahaa miehesi vaatteille. Ja ota vaikka hänen leuasta kiinni ja ilmaise tunteesi ja mielipiteesi asiasta katsomalla häntä suoraan silmiin, mikäli sellainen edes auttaa.
''Puol vuotta oon odottanu, et mieheni pesis haisevat työvaatteensa''
- Tasan tarkkaan puoli vuotta vaiko ihan pari viikkoa?
helmikuussa 2007 sanoin miehelleni, et pese noi haisevat vaattees.Nyt on elokuu 2007. Ennen mä pesin ne ite, mut ku kyllästyin nalkuttamaan siitä , et voisko taskut tyhjentää ennen pesukasaan laittoa, ni sit päätin et pesköön omat työvaatteensa ite. Tarkotus oli jo muutama kuukaus sitten heittää ne haisevat vaatteet roskiin, mut on ollu niin paljon muuta työtä, etten ole sitä vielä ehtinyt tekemään, mut viikon kuluttua sekin tapahtuu. Sääli vaan hyviä toppavaatteita, on ne aika kalliita ostaa uudet tilalle.
Ja kyl mä sen ymmärrän ettei aina jaksa eikä viitsi, mut voishan edes joskus olla yritystä osallistua kotiöihin.
Sit saan kyllä kuulla olevani rakas ja että musta välitetään, mut sitä ei vaan huomaa kotioloissa.
Taidan todellakin kohta luovuttaa, olen ollut henkisesti niin väsynyt jo jonkin aikaa, että kohta on jokin muutos tapahduttava. Ehkä ens talvena alan etsiä itselleni ja lapsille omaa kämppää...
se on kyllä hassu oma, että rakkaaksi hän sinua sanoo , mutta ei vain viitsi tehdä kotitöitä sinua auttaakseen.
Älä heitä hänen työvaatteitaan pois vaan jätä kokonaan ne pesemättä. Älä pese niitä enää ikinä. Koska miksi pestä jonkun toisen vaatteita? Eihän ne ole sinun vaatteitasi kuitenkaan, mitä logiikkaa siinä voisi olla.
Toivottavasti saat jonkinlaista järjestystä sinne ja saat miehesi ymmmärtämään ,että nyt eletään erilaista aikaa.
...tänään on taas hyvä päivä, ja kämppä melkein siisti. Mut eilen illalla oli taas mitta täys. Ei mul kyl ollu tarkotus omia asoita tässä ruveta kertomaan, kuhan vaan oisin halunnu tietää, et mitä miehen päässä liikkuu. Sen oon kuullu, et mä uhkailen avioerolla, enkä uhkaile.. Mutta yks juttu taitaa sittenkin olla totta, vaikka suomessa on paljon hyviä miehiä, miehiä joille vaimo ja koti on tärkeä, niin niinkuin näistä tän sivun vastauksista voi lukea, on enemmistöllä miehistä on aivot navan alapuolella. Siellä ne myöntelee ylös alas, joo joo...joo, joo...
Onko sinun siisteyskäsityksesi joku absoluuttinen totuus? Miksi miehen täytyisi muuttua mieleiseksesi? Miksei sinun tarvitse mennä puolitiehen vastaan?
Jos Rouva Ratikka uhkailisi minua avioerolla erilaisen siisteyskäsityksen takia, ottaisin itse avioeron. Mitä minä tekisin vaimolla, jonka "rakkaus" olisi noin ehdollista ja pienestä kiinni?
monella naisella on paremmat siisteyskäsitykset kuin jollain miehellä.
Eikä tämä nainen puhunut siitä, että miehen tarvitsisi muuttua hänen mieleisekseen, vaan kun ei kukaan tahdo elää suoraan sanottuna navetassa. Ja on tehtävä yhteistyötä, jotta koti näyttäisi siistiltä ja parisuhde olisi terveenpuoleinen.
''Mitä minä tekisin vaimolla, jonka ''rakkaus'' olisi noin ehdollista ja pienestä kiinni?''
- Nimenomaan. Mitä nainen tekisi aviomiehellä, jos tämä aviomies ei edes välitä sen vertaa , että voisi joskus kotonaan siivota.
Näistä pitäis sopia jo kauan ennen liittoa.
Olisin mielellään ottanut naisen, joka pystyy elämään yhtä sotkuisesti kuin minä. Poikamiesaikoina siivosin n. kerran kuukaudessa.
Nykyisen avokkaani kun tapasin ja yhteen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi, niin sanoin suoraan, että jos haluaa elää siistissä huushollissa, niin siivoilee sitten niin useasti kuin aiheelliseksi katsoo. Minulle on siitä turha tulla naputtamaan. Minun siisteystasoksi riittää kerta kuussa ja jos se ei riitä, niin siinähän siivoilee. Ainakin vielä on sopimus pitänyt.
nimim.
-koko elämä ei ole siivousta-
Normaali ukko olisi häipynyt kuvioista jo 10 vuotta sitten.
te naiset vaan olette sellaisia...jos että jostain mussuta, niin keksitte jo toisen aiheen. sen takia mies ei ota tosissaan, koska mies ei olisi mies jos tuollaisen valittajan mukaan toimisi. ja sitten ihmetellään kun äijät panee vierasta..tässä tapauksessa se olisi vähintäänkin oikein
naiset ovat?
''Jos ette jostain mussuta, niin keksitte jo toisen aiheen''
- Ihmeellinen oletus siitä, että naisen kuuluisi olla hiljaa?
että, joka nainen kasvaa pennusta leijonaksi suhteen aikana.
Oletko sinä niitä ihmisiä, jotka seurustelevat pari kuukautta ja sitten pitää rynnistää naimisiin ja muuttaa yhteiseen asuntoon?
Etkö? Miten ihmeessä sitten olet alun alkaen ruvennut seurustelemaan sottapytyn kanssa?
Vai kävikö siinä sittenkin niin, että aluksi aloit itse passaamaan miestä. Ensihuuman haihduttua se sitten alkoikin jo vituttamaan, mutta mies oli jo oppinut loisimaan hommista.
Jos olit kunnolla tutustunut mieheen ja tiesit miten erilainen käsitys teillä on sivoomisesta, miksi ette silloin puinuteet asiaa?
tai siivoat ja itket, sillä tässä tulee tulee totuus: EI SE JUTNTTI OPI EIKÄ USKO, KOSKA SE EI VÄLITÄ.
Mulla oon just tuommoinen ukko ja olen opettanut sitä 30 vuotta.
Ei mene perille, ei hyvällä, ei pahalla, ja lopulta minä uuvuin kaikkien töitteni kanssa niin, että olen ollut pois työelämästä jo kolmatta vuotta.
Eikä edes sairauteni saa häneen potkua.
Eroa tai kärsi.
Niin se on.
.. niin siks mä tän jutun ja kysymyksen tähän laitoinkin, koska mä EN TODELLAKAAN OLE AINOA NAINEN, joka kärsii miehestä joka ei tee kotitöitä. Koska ne ei oo töitä. Vaimo vaan puuhastelee. Mä oon näitä juttuja siks miettiny, ku mun silmät aukes tässä joku aika sitten ja mä oon todellakin miettiny, et haluanko MÄ elää tällästä elämää. En halua, tää on mun yks elämä ja mä haluun nauttii siitä. Joko miehen kanssa tai ilman. Mut sitä mä en vieläkään ymmärrä, et miks se mies ei ymmärrä. Tätä täytyy kysyä joltain mieheltä jonka vaimo on tän takia lähteny. Ja sillo kakskymppisenä, asuttiin pienessä kämpässä, niin ei sitä sillo huomannu siivosko toinen vai ei, ku ei se kämppäkään menny sotkuseks. Mut nyt ku on iso talo ja monta muksua, niin sotkut jo näkyy. Ja kylhän tässä talossa tarttis vähän jotain kunnostushommiakin tehdä, mut valitettavasti olen tyhmä nainen, enkä osaa. Mies kyl osais...
Mutta hyvä, että joku muukin on yrittänyt kouluttaa miestään. HUOM!! Mä en tarkoittanut, et miehen pitää tehdä suursiivous, vaan et mies auttais arjen askareissa pienillä teoilla. Esim roskapussin ulos viennillä. Kyl mä osaan ja jaksan sen viikkosiivouksen tehdä, mut jatkuvasti en jaksa toisten jälkiä siivota.