Onko niin ettei miehelle kelpaa nainen jolla ei ole kavereita eli joka on toisin sanoen yksinäinen? Eli vaikka muuten olisi kiinnostava nainen mutta jos käy ilmi ettei hänellä ole kavereita niin kiinnostus loppuu siihen.
Minun on vaikea saada naisista kavereita, sillä en jaksa juoruta toisten asioita, puhua ihmissuhteista, meikeistä ja shoppailusta. Miesten kanssa kaveeraaminen taas on hieman hankalaa kun joku voi aina luulla että kyse on muustakin. Sitäpaitsi en ole tyrkky enkä halua sellaista kuvaa itsestäni antaa. Näistä syistä johtuen joudun siis olemaan enimmäkseen itseni seurassa. Harrastuksiin voi mennä yksinkin ilman että kukaan siitä kuittailee mutta jos erehdyn viihteelle yksin menemään niin kyllä varmasti saan osakseni oudoksuvia ilmeitä ja varmasti kysytään että missäs kaikki kaverit on?
Onko yksinäinen nainen miehelle ongelma?
Minun on vaikea saada naisista kavereita, sillä en jaksa juoruta toisten asioita, puhua ihmissuhteista, meikeistä ja shoppailusta. Miesten kanssa kaveeraaminen taas on hieman hankalaa kun joku voi aina luulla että kyse on muustakin. Sitäpaitsi en ole tyrkky enkä halua sellaista kuvaa itsestäni antaa. Näistä syistä johtuen joudun siis olemaan enimmäkseen itseni seurassa. Harrastuksiin voi mennä yksinkin ilman että kukaan siitä kuittailee mutta jos erehdyn viihteelle yksin menemään niin kyllä varmasti saan osakseni oudoksuvia ilmeitä ja varmasti kysytään että missäs kaikki kaverit on?
Onko yksinäinen nainen miehelle ongelma?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olet täydellinen.
Miten niin? Mistä sellaista sait päähäsi?
suutu. :)
Tarkoitin sanoa (mutten näköjään sanonut sinne päinkään), että tuo asia olisi ainakin mulle ihan ok.
tuli vain tulkintaongelmia, luulin että vihjailet että muut ajattelevat niin. Omasta mielestäni kun olen kaukana täydellisestä. Mukavaa jos edes jonkun mielestä asia ei ole kynnyskysymys.
Ei tietenkään. Enemmänkin plussaa tommoinen. Kaverit ovat yleensä vain miinus, ainakin minun kirjoissani. Enemmänhän nainen viettää aikaa mun kanssa jos ei ole kavereita :)
eiköhän tuo riipu just siitä ihmisestä/taustoista.Vaikea tietenkin varmasti sanoa sinun kohdallasi kun en tunne sen paremmin.Mutta jos nyt et tykkää noista asioista mitä tuossa on niin ei nyt todellakaan mikään "kynnyskysymys".Jotkut ovat syrjittynä mistä milloinkin,jopa ammatista/ulkonäöstä yms.yms..(kateutta yleensä?).Minusta pitää olla joku omamielipide/arvomaailma.Ei tarvi olla mielinkielin kaikille.
Itse tulen "syrjityksi" kun en jaksa kännätä baareissa,ja kun käyn(selvänä)niin johan tulee jos minkälaista kuittia.Kuskiksi kyllä kelpaa..Siksi vaihdoinkin harrastus/"tyrkky"paikkaa.Tullut jopa kaltaisiaan tuttuja..
Toinen on kanssa jo perheelliset tutut.Ei tahdo viitsiä häiritä varsinkaan viikonloppuisin.Tuntee itsensä jotenkin ylimääräiseksi.
Kavereita oli jokunen,mutta tuli parisuhteesta ero niin "kaverit" oli vastakkaisen osapuolen sukua,niin piti valita kumman kans "kaveerataan".Voit kuvitella kumpi on yksinäisempi..
Olisko sulle ongelma?Ja menneisyys yleensäkin?
No,töitä onneksi niin paljon(liikaa),ettei jouda murehtiin turhaa.Jospa se parempi puolisko joskus vastaan tallustaa.
Joo, menneisyys on vähän ongelma. Jotenkin tuntuu että yksi asia on johtanut toiseen ja toinen kolmanteen - pakkoratkaisuja joista ei mielellään puhu, varsinkaan juoruileville ihmisille. Ehkä joskus löydän ihmisiä jotka ymmärtävät elämästä muutakin kuin pintaliidon ja bilettämisen.
yksi tärkeimmistä kriteereistä, koska omat ystäväpiirit pitää olla. pitää muutakin olla kuin parisuhde..se pitää suhteen terveenä
Kun muutimme Suomeen, kannustin Rouva Ratikkaa liikkumaan ja etsimään kavereita ja kyllä niitä on löytynytkin, niin naisia kuin miehiäkin. Joskus ilmeisesti joku mies on luullut liikoja, kun olen aikojen saatossa huomannut heidän hävinneen kuvioista vähin äänin.
Ystävät tuovat mielestäni elämään sisältöä. Vaikka yhdessä onkin hyvä olla, niin joskus on omiakin menoja. Minusta on hyvä, ettei RR jää kotiin yksin odottelemaan, vaan hänellä on omat kuvionsa. Ei sillä, ettäkö yksin viihtymisessä mitään vikaa olisi, mutta muiden ihmisten seura avartaa maailmankuvaa. Meidänkin on mukavampi vaihtaaa päivän kuulumisia, kun hänellä on monenmoisia tarinoita kerrottavanaan.
Summa summarum, luulisin, että kaverittomuudesta saattaisi ennemminkin tulla ensin ongelma naiselle itselleen ja vasta sitä myöten minullekin. Minun kun pitäisi täyttää sekä ystävien, että aviomiehen rooli elämässä.
asia, eli harvaa miestä haittaa, jos naisella ei ole kavereita. Saapahan viettää enemmän aikaakin hänen kanssaan.
Toisinpäin tämä meneekin eri tavalla. Jos miehellä ei ole tarpeeksi kavereita, on hän naisen silmissä epäsosiaalinen friikki, joka ei tule ihmisten kanssa toimeen. Tällaista miestä naiset karttavat, kuin ruttoa. Naiset ovat sen verran laumasieluja, etteivät he kestä miestä, joka ajattelee itsenäisesti ja menee vastavirtaan piittaamatta muista. Se on lammaslaumalle liian kova pala.
Se, että ihminen "ajattelee itsenäisesti" ei tarkoita, että hän olisi sen yksinäisempi. Hänellä saattaa tosin kestää kauemmin löytää ne yksilöt, joiden kanssa synkkaa parhaiten... mutta yleensä niitä pitäisi löytyä.
Näkeehän sen näiltä palstoiltakin - monet 'yksinäiset' valittavat samoista asioista ja siitä, etteivät pidä pintaliidosta ym. Valtavirrasta poikkeavatkin voivat kuulua johonkin sivuvirtaan, mikä pitäisi ihan itse löytää. ;) Sama huomio myös ap:lle. Kaltaisiasi on, ethän ole sokea heille tavatessasi?
"ajattelee itsenäisesti" tarkoittaa ihmisille useimmiten sitä, että joku ajattelee samalla tavalla valtavirrasta poikkeavasti kuin puhuja itse. No voihan näistä itsensä kuvistakin löytää ne sydänystävät, suurin osa löytääkin.