Sadattuhannet jo yhteiskunnan

Mielenkiintoinen tilastofakta; 15% eli noin joka kuudes suomalainen alle 25 -vuotias nuori elää käytännössä yhteiskunnan "ulkopuolella"; he eivät ole työssä eivätkä työnhakijoina, heillä ei ole tutkintoa, he eivät ole äitiys/isyyslomalla, he eivät ole edes armeijassa tai asu ulkomailla... Työttömäksi työnhakijaksikaan ei alle 25 -vuotiasta kouluttamatonta nuorta kelpuuteta ja sossustaan ei taida mitään irrota. Tässä lienee se syy, miksi 25 vuotta on asetettu tämän "nuoria" koskevan tutkimuksen ylärajaksi.

Nämä yksilöt ovat siis käytännössä kadonneet näkymättömiin sossu-yhteiskunnan valvovan silmän alta. Siinäpä sitä näyttää olevan kova pähkinä suomalaiselle kontrolliyhteiskunnalle, joka on tottunut käskyttämään yksilöitä, jos ei muuten, niin kiristämällä toimeentuloehtoja. Miten näihin yksilöihin päästäisiin käsiksi?

Yksilöiden syrjäytyminen tuskin viranomaisia kiinnostaa ainakaan ennen, kuin siitä alkaa syntymään todellisia ongelmia. Tässä on potentiaalinen sellainen; kuudesosa jokaisesta varttuvasta ikäluokasta alkaa olla pelottavan iso joukko, ja määrä kasvaa vuosi vuodelta
Tässä kohtaa suomalaisten päättäjien ja virkamiesten mielikuvituksettomuus paljastuu kaikessa karuudessaan; ehdotetaan sähköistä valvontajärjestelmää, jolla voidaan jäljittää pudokkaat ja sitten on tietysti se pakollinen koulutus-kortti. Jäljitys, tilastointi, pakkokoulutus, työharjoittelu ja muut sossutoimet eivät vain toimi näiden kohdalla, kun ei ole sitä kuuluisaa keppiä tarjolla ja porkkana, eli räätälöity erikoiskoulutus, tulee yhteiskunnalle taatusti liian kalliiksi.

Yhä useampi yksilö tulee siis jatkossa ajautumaan kokonaan tuuliajolle. Minä uskon, että moni näistä puskee pimeitä töitä tai saa rahaa mm. lähisukulaisiltaan. Eihän siitä ole kuin reilu vuosi, kun SUPOkin totesi, että setelirahan määrä on kasvanut ennätysmäistä vauhtia taloudessa ja syyksi epäiltiin pimeitä palkkoja, jotka maksetaan selvänä käteisenä. Suomi onkin epävirallisine työmarkkinoineen, olemattomine sosiaaliturvineen, huonolaatuisine koulutuksineen ja valvontajärjestelmineen ajautumassa hitaasti kohti Itä-Eurooppaa ja sen "henkistä ilmastoa". Autenttisuutta lisää entisestään kielitaidoton halpatyövoima, joiden kotokieliä kuulee jokaisessa kadunkulmassa.
16931
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

No niin 15% kuulostaa ihan kivalta,mitäpä veikkaatte kun prosentti nousee 30%,mikähän on silloin tilanne,saattas kiinnostaa myös päättävää tahoa,vai ovatko ns.tietämättömiä koko asiasta,voi olla osa syy erityisen matalaan äänestys intoon,mikä taho ajaa tämän ryhmän etua vai tarviiko,eihän työttömienkään asiaa aja ainakaan heidän etujen kannalta,voi olla nykyisen työvoimapolitiikan ansiota että prosenttiosuus kasvaa mitä todennäköisemmin.

Äänestä

Onko sosiaalinen yhteisvastuu löydettävissä ko. ulkopuoliset tulevat vielä yhteiskunnalle kalliiksi jos ei..


Tekeillä ->>>

"Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä:

Sosiaaliturvan uudistaminen on välttämätöntä

Nykyaikainen sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut ovat keskeinen osa yhteisvastuuta. Tärkeänä osana vastuullisen, välittävän ja kannustavan Suomen kehittämistä tarvitaan keskustelua ja päätöksiä sosiaaliturvan vaihtoehdoista ja uudistamismahdollisuuksista.

Perusturvan vahvistaminen on uudistuksessa keskeisellä sijalla. Ensisijainen vähimmäisturva on monissa tapauksissa matalampi kuin viimesijaiseksi tarkoitettu toimeentulotuki. Tämä on selvä epäkohta, joka vaatii korjauksen."

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/12306/index.htx

Äänestä
  • Tukiasioissahan on se erikoisuus, että jos valtio saa siirrettyä tukien maksajiksi joidenkin yksilöiden kohdalla esimerkiksi kunnat, niin valtio katsoo säästäneensä tuon summan. Sama toiminta jatkuu eri viranomaistahojen välillä, kela ei halua maksaa, tuki siirtyy maksettavaksi kunnan sosiaalitoimiston kautta jne... tämä johtaa täysin turhaan pallotteluun joka ei kokonaisuutta katsoen säästä yhtään mitään. Lisää vain byrokratiaa ja paperinpyörittelijää.

    Järkevämpää ehkä olisi laittaa kaikki rahat samaan kassaan ja alkaa maksamaan tukea tarvitsevalle hänen tarvitsemansa tuki yhdeltä luukulta ja antaa sen jälkeen virkailijoiden tapella mistä momentista ja keneltä se lähtee. On täysin turhaa sotkea kansalaista tähän varsinkin kun monesti parinkin päivän turha odotus aiheuttaa lisäkustannuksia suoraan avun tarvitsijalla.

    (Tähän loppuun disclaimer riidanhaastajille. Tämä on vain mielipiteeni, voin myös olla väärässä.)

    Äänestä

  • "Ensisijainen vähimmäisturva on monissa tapauksissa matalampi kuin viimesijaiseksi tarkoitettu toimeentulotuki. Tämä on selvä epäkohta, joka vaatii korjauksen."

    Tarkoittaako tämä ensisijaisen vähimmäisturvan (mikä ihme se on?) korotusta, vaiko viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen laskemista? Minä vähän epäilen, että korjauksen kohdalla kyseessä on nimenomaan se jälkimmäinen vaihtoehto...

    Keppiä vaan lisää, mutta kuten aloitusviestissä todettiin, kepittämisellä ei ole mitään hyötyä niihin, jotka ovat pudonneet kokonaan systeemin ulkopuolelle. Ajatelkaapa vaikkapa niitä, jotka eivät saa penninpyörylää puolisonsa tulojen vuoksi. Tämähän on sama, kuin uhkaisit työtöntä työstä erottamisella ;D

    Uskoakseni tulemme vielä näkemään todellisen valvontayhteiskunnan nousun; harva tietää, että vielä 80-luvulla olivat voimassa nk. irtolaislait, vaikka niitä ei noudatettu käytännössä. Irtolaisia olivat kaikki ne, jotka eivät noudattaneet "yleisesti hyväksyttyjä" tapoja elää; heihin niputettiin niin prostituoidut kuin työttömätkin.

    "... on järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytynyt tai joutunut henkilö, johon tästä syystä aikaisemmin kohdistettiin rikosoikeudellisia tai muita yhteiskunnan toimenpiteitä." http://www.yle.fi/radiopeili/mmjuttu.php?id=169
    http://www.vhkk.fi/julkaisut/irtolaisuus_suomen_lain_mukaan.html

    Mikäli suomalaisten työttömien kohtelu 2000 -luvulla ihmetyttää, kannattaa syitä etsiä juuri historiallisista faktoista. Suomalaisten mentaliteetti on 1800-luvun lopulta, jolloin työttömiä tai pikemminkin sen ajan maaseudun maatonta väestöä käytettiin ihan yleisesti rangaistuksen uhalla talonpoikien tiloilla puoli-ilmaisena työvoimana. Sadoista tuhansista "joutilaista" koostuva joukko oli kuulemma uhka yhteiskuntarauhalle... Kuulostaako tutulta ;)

    Äänestä

  • ulalla ja pahasti kirjoitti:

    "Ensisijainen vähimmäisturva on monissa tapauksissa matalampi kuin viimesijaiseksi tarkoitettu toimeentulotuki. Tämä on selvä epäkohta, joka vaatii korjauksen."

    Tarkoittaako tämä ensisijaisen vähimmäisturvan (mikä ihme se on?) korotusta, vaiko viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen laskemista? Minä vähän epäilen, että korjauksen kohdalla kyseessä on nimenomaan se jälkimmäinen vaihtoehto...

    Keppiä vaan lisää, mutta kuten aloitusviestissä todettiin, kepittämisellä ei ole mitään hyötyä niihin, jotka ovat pudonneet kokonaan systeemin ulkopuolelle. Ajatelkaapa vaikkapa niitä, jotka eivät saa penninpyörylää puolisonsa tulojen vuoksi. Tämähän on sama, kuin uhkaisit työtöntä työstä erottamisella ;D

    Uskoakseni tulemme vielä näkemään todellisen valvontayhteiskunnan nousun; harva tietää, että vielä 80-luvulla olivat voimassa nk. irtolaislait, vaikka niitä ei noudatettu käytännössä. Irtolaisia olivat kaikki ne, jotka eivät noudattaneet "yleisesti hyväksyttyjä" tapoja elää; heihin niputettiin niin prostituoidut kuin työttömätkin.

    "... on järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytynyt tai joutunut henkilö, johon tästä syystä aikaisemmin kohdistettiin rikosoikeudellisia tai muita yhteiskunnan toimenpiteitä." http://www.yle.fi/radiopeili/mmjuttu.php?id=169
    http://www.vhkk.fi/julkaisut/irtolaisuus_suomen_lain_mukaan.html

    Mikäli suomalaisten työttömien kohtelu 2000 -luvulla ihmetyttää, kannattaa syitä etsiä juuri historiallisista faktoista. Suomalaisten mentaliteetti on 1800-luvun lopulta, jolloin työttömiä tai pikemminkin sen ajan maaseudun maatonta väestöä käytettiin ihan yleisesti rangaistuksen uhalla talonpoikien tiloilla puoli-ilmaisena työvoimana. Sadoista tuhansista "joutilaista" koostuva joukko oli kuulemma uhka yhteiskuntarauhalle... Kuulostaako tutulta ;)

    Loppupelissä ratkaisee aina poliittinen näkemys mitä miltä ollaan syrjäytettyjen vähäosaisten aseman parantamisesta päättäjien taholla.


    Esim.
    Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto


    "Ensisijaisten etuuksien riittämättömyys


    Kyse on sosiaaliturvaetuuksista ja ensisijaisten etuuksien riittämättömyydestä. Sama jännite oli esillä jo selvityshenkilöiden työn aikana. Tämän alueen ratkaiseminen on välttämätöntä. Ihmisille on kestämätöntä se, että he joutuvat tietyissä riskitilanteissa raapimaan kokoon perustoimeentulonsa eri lähteistä ja taistelemaan sen puolesta. Usein heidän voimansa eivät siihen edes riitä.

    Toimeentulotuki on yksi niistä palveluista, joihin kunnissa jonotetaan pitkiäkin aikoja. Eri tukijärjestelmien aukot jäävät yksittäisen ihmisen ratkaistavaksi, mikä on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mielestä kohtuutonta.


    Laaja hyvinvointivastuu ja kuntouttava työote

    Suunnitelman tässä vaiheessa näyttää siltä, että työstettäväksi on valittu hyvin monipuolisesti erilaisia asioita. Jatkotyössä on syytä nostaa vahvemmin esiin pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen tarvittava tuki ja eri hallinnonalojen yhteistyö tällä alueella.

    Työvoiman palvelukeskusten kehittäminen merkitsee haastetta myös kuntouttavalle sosiaalityölle ja sen tuleekin näkyä vahvasti sosiaalialan kansallisen ohjelman toimeenpano-suunnitelmassa. Valtion budjetissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että käynnistymässä olevat suuret hankkeet rakentuvat eri hallinnonalojen vahvan yhteistyön varaan.

    Käynnistyville hankkeille on syytä varata riittävät resurssit myös toiminnan arviointia varten, jotta kertyvät kokemukset voidaan hyödyntää jatkokehittämisessä. Yleisemminkin laajan hyvinvointivastuun näkökulman pitäisi olla vahvemmin esillä sosiaalialan kehittämisohjelmassa.


    Parlamentaarinen jatkotyöskentely hyvinvointialan tulevaisuudesta

    Tarvitaan kansallisesti keskustelua siitä, mitä tarkoitamme universaalilla palvelu- ja tukijärjestelmällä tässä ajassa ja tulevaisuudessa. Olemassa olevien tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien välinen jännite on kasvava. Monet ovat viitanneet siihen, että hyvinvointisopimukset ovat määrittymässä uudelleen. Millä tavalla ja ketkä määrittelyn tekevät, on kansalaisten kannalta tärkeä kysymys."


    http://www.stkl.fi/2002_kannanotot_kannanotto22.10.2003.html

    Äänestä

  • tietoa on. kirjoitti:

    Loppupelissä ratkaisee aina poliittinen näkemys mitä miltä ollaan syrjäytettyjen vähäosaisten aseman parantamisesta päättäjien taholla.


    Esim.
    Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto


    "Ensisijaisten etuuksien riittämättömyys


    Kyse on sosiaaliturvaetuuksista ja ensisijaisten etuuksien riittämättömyydestä. Sama jännite oli esillä jo selvityshenkilöiden työn aikana. Tämän alueen ratkaiseminen on välttämätöntä. Ihmisille on kestämätöntä se, että he joutuvat tietyissä riskitilanteissa raapimaan kokoon perustoimeentulonsa eri lähteistä ja taistelemaan sen puolesta. Usein heidän voimansa eivät siihen edes riitä.

    Toimeentulotuki on yksi niistä palveluista, joihin kunnissa jonotetaan pitkiäkin aikoja. Eri tukijärjestelmien aukot jäävät yksittäisen ihmisen ratkaistavaksi, mikä on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mielestä kohtuutonta.


    Laaja hyvinvointivastuu ja kuntouttava työote

    Suunnitelman tässä vaiheessa näyttää siltä, että työstettäväksi on valittu hyvin monipuolisesti erilaisia asioita. Jatkotyössä on syytä nostaa vahvemmin esiin pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen tarvittava tuki ja eri hallinnonalojen yhteistyö tällä alueella.

    Työvoiman palvelukeskusten kehittäminen merkitsee haastetta myös kuntouttavalle sosiaalityölle ja sen tuleekin näkyä vahvasti sosiaalialan kansallisen ohjelman toimeenpano-suunnitelmassa. Valtion budjetissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että käynnistymässä olevat suuret hankkeet rakentuvat eri hallinnonalojen vahvan yhteistyön varaan.

    Käynnistyville hankkeille on syytä varata riittävät resurssit myös toiminnan arviointia varten, jotta kertyvät kokemukset voidaan hyödyntää jatkokehittämisessä. Yleisemminkin laajan hyvinvointivastuun näkökulman pitäisi olla vahvemmin esillä sosiaalialan kehittämisohjelmassa.


    Parlamentaarinen jatkotyöskentely hyvinvointialan tulevaisuudesta

    Tarvitaan kansallisesti keskustelua siitä, mitä tarkoitamme universaalilla palvelu- ja tukijärjestelmällä tässä ajassa ja tulevaisuudessa. Olemassa olevien tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien välinen jännite on kasvava. Monet ovat viitanneet siihen, että hyvinvointisopimukset ovat määrittymässä uudelleen. Millä tavalla ja ketkä määrittelyn tekevät, on kansalaisten kannalta tärkeä kysymys."


    http://www.stkl.fi/2002_kannanotot_kannanotto22.10.2003.html

    "Tarvitaan kansallisesti keskustelua siitä, mitä tarkoitamme universaalilla palvelu- ja tukijärjestelmällä tässä ajassa ja tulevaisuudessa..."

    Jokaisen leikkauksen yhteydessä on käyty "keskustelu" ja käytän nyt sanaa keskustelu lainausmerkeissä, koska tämä keskustelu on lähinnä käyty viranomaisten ja asiantuntijoiden kesken eri medioissa. Useiden sosiaalialan tutkijoiden sekä tavallisen suomalaisen sosiaalipalveluiden käyttäjän mielestä sosiaaliturvaa on leikattu niin alhaalle, että nk. "hyvinvointivaltio" on lakannut olemasta. On täysin mieletöntä keskustella asioista, mikäli jokainen "uudistus", jokainen "keskustelu", jokainen "tutkimus" vain ajaa yhtä päämäärää. Voimme toki jatkaa saivartelua ja määritellä perusturvaa, hyvinvoinnin ydintä ja katsella samalla kuin sitä murennetaan pala palalta.

    "Monet ovat viitanneet siihen, että hyvinvointisopimukset ovat määrittymässä uudelleen. Millä tavalla ja ketkä määrittelyn tekevät, on kansalaisten kannalta tärkeä kysymys."

    ... ja kesällä on kuuma ja talvella on kylmä. Tämä asiahan on ollut tiedossa jo 90-luvulta lähtien. Sosiaaliministeriön kannanotoista on pääteltävissä se, että sama käsien pyörittely ja hiljaisuus tulee jatkumaan edelleen, vaikka siinä laitoksessa on enemmän kuin tarpeeksi tietoa nykyisestä menosta, jossa ihmiset ajautuvat kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

    PS. Aiotko jatkaa vielä pitkäänkin tätä "spämmäämistä"? Tiesitkö muuten, että se on Suomi24.fi:n sääntöjen vastaista ja sosiaali- ja terveysministeriönkin lausuntoja koskee tekijänoikeuslainsäädäntö...

    Äänestä

Nämä syrjäytetyt ovat valtion virkakoneistolle erittäin työllistävä porukka tulevaisuudessa.heitä tarvitaan turvaamaan viranomaisten työpaikat,ja lisääntyvän harmaan talouden ja ammattirikollisuuden tarpeisiin huutavaan työvoimapulaan.

Äänestä

Surkeimmassa jamassa ovat syrjäytetyt osin vapaa-ehtoisesti syrjäytyneet, joiden olemassaolo ei kosketa ketään.
Ahne, kylmä yhteiskunta ei piittaa...

Äänestä
  • Minä olen ylijäämäihminen.

    Jättäydyin vapaaehtoisesti ylijäämäksi, kun liiton työttömyyspäivät sekä päivärahaoikeus kuluivat loppuun.

    En jaksanut enää sitä pompottamista.

    Kurssi ja työharjoittelu ym. kokeilupompotusta.
    Olen 56-vuotias ja aiemmin käynyt "oikeissa" töissä.
    Olen niitä 90-luvun laman jätöksiä.

    Ainoa päämääräni on pysyä terveenä. Sen eteen töitä:liikun runsaasti, syön ja kulutan niukasti.
    Elän puolisoni almuilla.
    Teen vapaaehtoistyötä, autan sukulaisia.
    En käy missään työttömille tarkoitetuissa pajoissa tai harrastekerhoissa, koska en ole työvoimatoimiston kirjoilla ollut vuosiin.

    Olen kadonnut verottajalta, työvoimatoimistosta, terveydenhuollosta.
    Joskus on tullut mieleen että olen kuin näkymätön keskitysleiriläinen, vaikka olen ja elän ihmisten keskellä.

    Joskus tulee eteen tilanteita,jolloin kysytään olenko työssä, työtön, eläkeläinen... niin vastaan: en mikään.

    Lomakkeisiin pitäisi laittaa nykyisin kohta, mihin voisi ilmoittaa olevansa ulkopuolella.

    Oikeastihan olen tosi HALPA yhteiskunnalle!
    En rasita terveydenhuoltoa, en verottajaa, en vaadi mitään, en saa mitään etuja, en saa korvauksia!
    Teen vapaaehtoistyötä ilmaiseksi.
    Mieheni maksaa ruokani, en käy kampaajalla (pitkät hiukset), omepelen vaatteeni tai ostan kirpparilta.

    Jos aikoinani olisin saanut pitää työpaikkani, en olisi tässä tilanteessa. En vain toipunut työpaikan menetyksestä, ja sen jälkeen minua pidettiin määräaikaisissa työsuhteissa.
    Paloin loppuun yhteiskunnan pyörityksessä, joka ei tarjonnut minulle kiinteää työsuhdetta.

    Kaikki eivät kestä määräaikaisuutta, välitilassa elämistä.

    Äänestä

  • sikneliisa kirjoitti:

    Minä olen ylijäämäihminen.

    Jättäydyin vapaaehtoisesti ylijäämäksi, kun liiton työttömyyspäivät sekä päivärahaoikeus kuluivat loppuun.

    En jaksanut enää sitä pompottamista.

    Kurssi ja työharjoittelu ym. kokeilupompotusta.
    Olen 56-vuotias ja aiemmin käynyt "oikeissa" töissä.
    Olen niitä 90-luvun laman jätöksiä.

    Ainoa päämääräni on pysyä terveenä. Sen eteen töitä:liikun runsaasti, syön ja kulutan niukasti.
    Elän puolisoni almuilla.
    Teen vapaaehtoistyötä, autan sukulaisia.
    En käy missään työttömille tarkoitetuissa pajoissa tai harrastekerhoissa, koska en ole työvoimatoimiston kirjoilla ollut vuosiin.

    Olen kadonnut verottajalta, työvoimatoimistosta, terveydenhuollosta.
    Joskus on tullut mieleen että olen kuin näkymätön keskitysleiriläinen, vaikka olen ja elän ihmisten keskellä.

    Joskus tulee eteen tilanteita,jolloin kysytään olenko työssä, työtön, eläkeläinen... niin vastaan: en mikään.

    Lomakkeisiin pitäisi laittaa nykyisin kohta, mihin voisi ilmoittaa olevansa ulkopuolella.

    Oikeastihan olen tosi HALPA yhteiskunnalle!
    En rasita terveydenhuoltoa, en verottajaa, en vaadi mitään, en saa mitään etuja, en saa korvauksia!
    Teen vapaaehtoistyötä ilmaiseksi.
    Mieheni maksaa ruokani, en käy kampaajalla (pitkät hiukset), omepelen vaatteeni tai ostan kirpparilta.

    Jos aikoinani olisin saanut pitää työpaikkani, en olisi tässä tilanteessa. En vain toipunut työpaikan menetyksestä, ja sen jälkeen minua pidettiin määräaikaisissa työsuhteissa.
    Paloin loppuun yhteiskunnan pyörityksessä, joka ei tarjonnut minulle kiinteää työsuhdetta.

    Kaikki eivät kestä määräaikaisuutta, välitilassa elämistä.

    mitään.Ei pidä paikkaansa.Jos et tuota mitään niin se maksaa.""Mieheni maksaa ruokani"" eli miehesi makssa ruokasi joten myös asumisesi ja vapaa ajan.Kyllä joku aina maksaa ellet itse henkilökohtaisesti.

    Äänestä

  • et maksa yhteiskunnalle kirjoitti:

    mitään.Ei pidä paikkaansa.Jos et tuota mitään niin se maksaa.""Mieheni maksaa ruokani"" eli miehesi makssa ruokasi joten myös asumisesi ja vapaa ajan.Kyllä joku aina maksaa ellet itse henkilökohtaisesti.

    Kuka sen on sanonut, että ihminen on luotu tähän maailmaan tuottamaan jotain????

    Äänestä

  • et maksa yhteiskunnalle kirjoitti:

    mitään.Ei pidä paikkaansa.Jos et tuota mitään niin se maksaa.""Mieheni maksaa ruokani"" eli miehesi makssa ruokasi joten myös asumisesi ja vapaa ajan.Kyllä joku aina maksaa ellet itse henkilökohtaisesti.

    Väitän edelleen, että olen yksi halvimmista.
    En saa yhteiskunnalta ylimääräisiä etuja missään muodossa.

    Mieheni kustantaa työllään elämiseni. Eli mieheni tuottaa...
    minä TUOTAN vapaaehtoistyölläni vanhuksien parissa, teen ilmaista työtä.
    Ulkoilutan, käyn auttamassa syöttämisessä, lääkärissä käynneissä, apteekeissa...

    Hoidan myös isääni (=88v)
    siivoan hänelle, laittelen ruokia, pyykkään,
    eli vapautan kunnallista kodinhoitoa, joka tulisi yhteiskunnalle kalliiksi.
    Isääni ei tarvitse tulevaisuudessakaan laittaa kalliiseen laitoshoitoon...

    en ole hakenut omaishoidontukea... joten siitäkin pääsee kunta halvalla...
    mieheni kykenee työskentelmään täysipainoisesti omalla tahollaan, koska hän ei väsy kotitöistä.

    Hoidan kodin täydellisesti, hänen ei tarvitse edes lautastaan pöydältä korjata.
    Lapsenlapsiani olen hoitanut, kun he ovat olleet sairaina: vanhempien ei ole tarvinnut jäädä töistä pois lasten sairauksien takia.
    Kaksi lastenlastani tulee koulun jälkeen hoitoon, eli he eivät tarvitse kallista iltapäivähoitoa...

    Voin sanoa, että olen tämän prosessin aikana nöyrtynyt, en vaadi yhteiskunnalta mitään.
    Monta vaivaa ja sairastumista on luonto parantanut: viiden vuoden aikana olen tarvinnut vain yhden antibioottikuurin.
    Eli olen kerran käynyt lääkärissä 5v. sisällä ja sekin oli yksityinen lääkäri.
    En ole käynyt kolestrolimittauksissa, lääkärintarkastuksissa, en tarvitse ravintoterapeuttien kallista neuvontaa, koska olen hoikka, en verenpainelääkkeitä, en mitään lääkkeitä, joiden kustannuksista osan Kela maksaisi.

    Miten voit väittää, että olisin liian kallis yhteiskunnalle?
    Olen aikoinani ollut työelämässä kymmeniä vuosia, sitten poispotkittu ja päähänpotkittu ja lopulta kyllästynyt pompotteluun.

    Äänestä

Entä sitten? Ei vaikuta kiivin kilohintaan.

Äänestä

Niin, ja ketähän siitä voi syyttää, yhteiskuntaako? Kyllä yksilöllä itselläänkin on vastuu hoitaa asiansa kuntoon, mutta jos ei vaan halua, niin mitä ihmettä yhteiskunta voi tehdä? Pakottaa ne haluttomat johonkin? Yhteiskunta tarjoaa Suomessa kaikille hyvät mahdollisuudet koulutukseen ja asioidensa hoitamiseen, rahallista tukea ym., mutta pitää jokaisen itsekin tehdä osuutensa! Siitä ne tulevaisuuden työttömät takuulla tulee, kun mikään muu kuin keskikaljan litkiminen puistoissa ei kiinnosta.

Äänestä

  • En oo ikänäsi juonut viinantippaa ja niistä kaljoista en tiedä mitään.
    Olet yksi niistä joiden takia on vaikea päästä työnön kun mielikuvassa KAIKKI työttömät on muka juoppoja.
    Rekrytoi vaan sitä mielikuvaa eteenpäin niin on vielä vaikeampaa päästä...
    vaikka millanen ulkomaalainenkin otetaan työhön mutta ei työtöntä
    jos on ollut pitkään pois
    kaikenmaailman ilmasiin kokeiluihin pääsee harjottelemaan
    ja siinäkin sellanen meininki että pitkäaikaista työtöntä on lupa kusettaa (ruma sana anteeks mutta en keksiny parempaa)
    menin kotisiivojaksi yhteen firmaan
    olin ollut jonkin aikaa työtön
    luulivat ettei tarvii palkkaa maksaa sitten maksettiin kun joudin ruinaamaan ensin
    siitäkin pienestä 7 euroo tunti vähennettiin matkat pois...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ulkopuolella kokonaan kirjoitti:

Mielenkiintoinen tilastofakta; 15% eli noin joka kuudes suomalainen alle 25 -vuotias nuori elää käytännössä yhteiskunnan "ulkopuolella"; he eivät ole työssä eivätkä työnhakijoina, heillä ei ole tutkintoa, he eivät ole äitiys/isyyslomalla, he eivät ole edes armeijassa tai asu ulkomailla... Työttömäksi työnhakijaksikaan ei alle 25 -vuotiasta kouluttamatonta nuorta kelpuuteta ja sossustaan ei taida mitään irrota. Tässä lienee se syy, miksi 25 vuotta on asetettu tämän "nuoria" koskevan tutkimuksen ylärajaksi.

Nämä yksilöt ovat siis käytännössä kadonneet näkymättömiin sossu-yhteiskunnan valvovan silmän alta. Siinäpä sitä näyttää olevan kova pähkinä suomalaiselle kontrolliyhteiskunnalle, joka on tottunut käskyttämään yksilöitä, jos ei muuten, niin kiristämällä toimeentuloehtoja. Miten näihin yksilöihin päästäisiin käsiksi?

Yksilöiden syrjäytyminen tuskin viranomaisia kiinnostaa ainakaan ennen, kuin siitä alkaa syntymään todellisia ongelmia. Tässä on potentiaalinen sellainen; kuudesosa jokaisesta varttuvasta ikäluokasta alkaa olla pelottavan iso joukko, ja määrä kasvaa vuosi vuodelta
Tässä kohtaa suomalaisten päättäjien ja virkamiesten mielikuvituksettomuus paljastuu kaikessa karuudessaan; ehdotetaan sähköistä valvontajärjestelmää, jolla voidaan jäljittää pudokkaat ja sitten on tietysti se pakollinen koulutus-kortti. Jäljitys, tilastointi, pakkokoulutus, työharjoittelu ja muut sossutoimet eivät vain toimi näiden kohdalla, kun ei ole sitä kuuluisaa keppiä tarjolla ja porkkana, eli räätälöity erikoiskoulutus, tulee yhteiskunnalle taatusti liian kalliiksi.

Yhä useampi yksilö tulee siis jatkossa ajautumaan kokonaan tuuliajolle. Minä uskon, että moni näistä puskee pimeitä töitä tai saa rahaa mm. lähisukulaisiltaan. Eihän siitä ole kuin reilu vuosi, kun SUPOkin totesi, että setelirahan määrä on kasvanut ennätysmäistä vauhtia taloudessa ja syyksi epäiltiin pimeitä palkkoja, jotka maksetaan selvänä käteisenä. Suomi onkin epävirallisine työmarkkinoineen, olemattomine sosiaaliturvineen, huonolaatuisine koulutuksineen ja valvontajärjestelmineen ajautumassa hitaasti kohti Itä-Eurooppaa ja sen "henkistä ilmastoa". Autenttisuutta lisää entisestään kielitaidoton halpatyövoima, joiden kotokieliä kuulee jokaisessa kadunkulmassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu