Minkälaisia kokemuksia teillä on yksinhuoltajuudesta, lapset isällä/äidillä?
Miten olette onnistuneet yhteishuoltajuudesta?
Voiko näissä onnistua?
Miten olette onnistuneet yhteishuoltajuudesta?
Voiko näissä onnistua?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
nuo on vaan termejä paperilla. Ei siis mitenkään vaikuta lasten tai meidän aikuistenkaan elämään.
Tärkeintä on että lasten vanhemmat erotessaankin pysyvät niin hyvissä väleissä, että kommunikointi pelaa puolin ja toisin ja kaikista asioista voidaan keskustella ja sopia. Silloin on ihan se ja se sama mikä termi sen huoltaja-sanan edessä on.
Itselläni oli lasten synnyttyä yksinhuoltajuus kummastakin lapsesta, mutta eron yhteydessä vaihdettiin toiselle lapselle yhteishuoltajuus exän kanssa, koska lapsi muutti hänen luokseen.
Ei muuten ole mitään merkitystä, mutta olis se ollut kummallista jos itse olisin vielä ollut paperilla yksinhuoltaja, vaikka lapsi ei edes asu luonani.
Kannatan yhteishuoltajuutta, jos vanhemmat kykenevät sopimaan lapsiin liittyvistä asioista ja tulevat toimeen keskenään.
Huoltajuusmuodolla ei niin paljon väliä kuin sillä, että ero tapahtuu lasta mahdollisimman vähän vahingoittaen. Harmittavan usein lasta ruvetaan käyttämään kapulana toista vanhempaa vastaan. Lapsi joutuu vanhempien väliin ja kärsii riidoista ym. Kannattaa muistaa, että normaalitapauksessa molemmat vanhemmat ovat tärkeitä ja lapsi rakastaa molempia.
Jos yhteispeli vanhempien välillä sujuu lasten asioissa, niin yhteishuoltajuus on ihan ok.
Yksinhuoltajuus on tarpeen silloin, jos toinen vanhemmista haluaa panna kapuloita rattaisiin (esim. passin saamisessa tms.) tai jotenkin muuten koettaa kiusata lapsen asioiden hoitamisen kautta...
Passin takia yksinhuoltajuus?!
Mun ex poltti mun passin, johon lapsemme oli merkitty, ensimmäiseksi kun alkoi tehdä eroa. En vielä sillon tajunnut missä mennään.
Sossussa sille vain hymähdettiin.
Samoin ex teki kaiken mahdollisen niin vaikeaksi kuin osasi, ihan vain ilkeyttään.
En juuri ole varoissani, ja elariksi määrättiin reilusti alle satasen, ja lopun olisi maksanut kunta. Siihen olisi tarvittu kuitenkin äidin suostumus, jota hän ei antanut. Maksan siis sen kunnankin osuuden vähistä tuloistani.
Yritän järjestää lapselle kaiken mahdollisen kivan, mihin rahkeeni riittävät, ja äiti torppaa kaiken minkä voi, koska tietää sen aiheuttavan minulle suunnatonta mielipahaa.
Jos minä olisin syyllistynyt samalaiseen toimintaan, saisin tuskin tavata lastani edes valvotusti.
Ehkä nainen tosiaan voi saada yksinhuoltajuuden, jos mies ei halua antaa lapselle passia?
Mikäli etävanhempi ei vapaaehtoisesti yksinhuoltajuuteen suostu, on käytännössä yksinhuoltajuutta todella vaikea saada. Suomessa yksinhuoltajuus on vain noin 7% tapauksista.
Tiedän tapauksia, että isä on laiminlyönyt totaalisesti elatusavun maksun ja tapaamiset, mutta silti oikeudessa on määrätty yhteishuollon jatkuvan. Tänä päivänä vaan suositaan yhteishuoltajuutta.
Itse olen yksinhuoltaja, kun lasteni isä tähän itse suostui.
tuo 7 % ?
Todellisuudessa lähes puolet lapsista elävät jomman kumman vanhemman yksinhuollossa. Oikeudet eivät edes voi määrätä yhteishuoltoa (vaikka MOLEMMAT vanhemmat vaatisivat sitä) jos edellytyksiä yhteishuollolle ei ole.
Eromme jälkeen, lasten asuessa kanssani, haimme yhteishuoltoa mutta KäO määräsi minulle yksinhuollon. Edellytyksiä yhteishuollolle ei ollut.
Kaikki nuo väsyneet ja lapselliset tarinat "passin saamisesta" ja "yhteishuollon vaikeuksista" ovat täyttä sontaa. Jos eron jälkeen on edellytykset yhteishuollolle, se kannattaa pitää.
Yleensä naisten on aika vaikea hyväksyä sitä faktaa, etteivät naiset kykene arvioimaan kumpi LAPSILLE olisi parempi. Usein naiset kyselevät näillä palstoilla "kumpi on parempi" (siis äideille), yksin- vai yhteishuolto. Kannattaisi miettiä, hyötyykö lapset jotain siitä yksinhuollosta.
Miehellä on muuten yksinhuolto omiin lapsiinsa hieman yli 1 %:ssa huoltajuuksista....
yhisä
Viralliset lapsen elatus- ja huoltotilastot laatii Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus). Tämä tilasto on vuodelta 2002 ja sen mukaan sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2002 yhtensä 33 019 sopimusta lapsen huollosta. Näistä 91 % sovittiin yhteishuollosta. Yksin äidille uskottiin huolto 7 %: ssa ja yksin isälle 1 %:ssa tapauksista.
Lähde: Lapsen elatus ja huolto 2002 (Stakes, Tilastotiedote 10/2003)
Entä sinun todellisuutesi, jossa lähes puolet yksinhuollossa?
STAKESin tilastoinnissa 2006 sopimuksia lasten huollosta tehtiin 34230. Näistä 93% on yhteishuoltosopimuksia. Yksin äidille sovittiin 2161 lasta ja yksin isälle 275 lasta.
Ei tuosta saada lähes puolta millään.
Täällä joku sovinistisesti asennoituva mies kyseenalaistaa rajulla yleistyksellä naisen kyvyn arvioida lapsen parasta. Ei sitä sen paremmin kykene isäkään tekemään:
Minä olisin mieluusti avioeromme aikoihin antanut lapset isälle, siis että isä olisi ollut lähivamhempi. Toki yhteishuoltajuus olisi pidetty.
MUTTA, sehän ei sopinut tämän akateemisesti koulutetun ja hyvin toimeentulevan herran kuvioihin, koska uusi siippansa ei sitä halunnut.
Myös itse akateemisen koulutuksen saaneena naisena katsoin olevani varsin pätevä arvioimaan sitä, että minusta isä olisi siinä tilanteessa ollut parempi lähivanhempi. Mutta ei kun ei.
Että sellaista... ....
Miten päättelit, että ap. on mies ja että vielä sovinisti? Oma arviointikykyni ei tuohon tulkintaan ihan riitä.
>
Siinä yleistys. ei ap sitä tehnyt.
tällä kertaa omatekoisten tilastojensa kanssa..
Yhteishuoltajuus voi olla, vaikka toinen vanhemmista olisi ns. lähivanhempi (eli lapset asuu pääsääntöisesti hänen luonaan ja etävanhemmalla joka toinen viikonloppu)
Yhteishuoltajuus ei siis (automaattisesti)tarkoita sitä, että lapset asuu yhtä paljon molempien luona.
Olen vaan niin monta kertaa törmännyt käsitteiden sekaantumiseen, että ajattelin varmistaa, että puhutaan asioista oikeilla termeillä.
Veljeni (eronnut/yhteishuoltajuus/3lasta) kertoi juuri ongelmistaan, kun lapset ovat kirjoilla äidin luona, mutta asuvat vuoroviikoin isällä.
Hän ei saa riittävän isoa kunnan vuokra-asuntoa, koska katsotaan että hän on hakijana yksin, koska lapset ovat kirjoilla äidin luona.
Sama ongelma tulee,jos hakee asumistukea.
Yhteishuoltajuus on laissa vain nimenkirjoitusoikeus.
Edellä mainitsemasi tuet ovat "naisten tukia" eron jälkeen. Sosiaalituet ovat naisten jakamia tukia toisille naisille. Eivät miehille kuuluvia tukia.
Vaikka lapset olisivat yhteishuollossa, järjestelmä pitää huolen että vain nainen saa yhteiskunnan tuet eron jälkeen. Miehellä on vain "elättäjän" rooli.
yhisäx3