Mitä meinaat?

Mulla on myös asioita omassa elämässäni joita pitäisi hoitaa eteenpäin. Olen myös ujo. Mä en voi olla niin avoin kuin tahtoisin. Joskus on vaikea keksiä jutunaihetta, mua jotenkin nolottaa seurassasi olla tuppisuuna ja sitten sitä vaivautuu entisestään... vaikka haluaisin puhua kaikesta, en vain tiedä miten aloittaa. Tunnen niin helvetin paljon mutta se pitää pitää vaan sisällä, tuntuu että muuten repeää helvetti.

Sä sanot jotain "hölmöä". Se on musta suloista mutta samalla hämmennyn ja käperryn vähän kokoon. Aina en tiedä miten niitä juttuja ottaa, tiedän että sä vähän kiusaat mua, leikittelet. Mutta se ... noh. Se osuu yllättävän lujaa. Mä olen HERKKÄNÄ suhun, toivottavasti ymmärrät.

Se mitä mä haluan susta on jotain niin täysin erilaista kuin sitä mitä meidän yhteispelimme nyt on. Se on niin erilaista... se mitä mun päässä elää sun suhteen... ja se mitä se käytännössä on... että se vaivaa mua oikeasti.

Mä ottaa sua kädestä kiinni, vetää sut hellästi sinne varaston puolelle ja sitten suudella sua. Mä haluan katsoa sua silmiin ja nähdä sut. Mä haluun tuntea sut, pyytää sut kahville. Kysellä susta kaikkea ja vähän enemmänkin.

Se vaan ei multa luonnistu, ei nyt ainakaan. Koitetaan edetä hitaasti? Mut eteenpäin? Siitä mä saan lisää voimaa ja varmuutta. Sä oot mun patterini (sekä sähkö- että lämpö sellainen...)