mustasukkaisuus

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

kiitos sulle! viestisi pisti ajattelemaan tätä asiaa uudelta näkökannalta! :-)

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

ite olen mies ja seurustelin todella, etten sanoisi juurikin sairaalloisen mustasukkaisen tytön kanssa.

Sinä sanoit juuri sen mitä mieltä itsekin olen.
Ja nuo kävivät hänessä ilmi (tosin osa myös minussa)
Hän oli pettäny aikaisempia kumppaneitaan (tiesin tämän kyllä suhteen aikana) ja näin ollen ajattelin hänen siksi olevan mustasukkainen. Ainakin se taas teki hänestä epäluotettavan tuntuisen. Toinen seikka oli se luomani lause, jonka sanomista vältän "pahin epäluotettavuuden merkki on luottamuksen kalastelu." Aforismin kaltaisena tuokin on tulkinnanvarainen lause.

Mitä tulee tuohon "mies ei saa lakata elämästä" tai ylipäänsä käydä missään, tai että jos mies ylipäätään on suhteen sen osapuoli joka käy, niin omalla kohalla se oli että hän kävi useemmin. Miulla se ol jo aika taaksejäänyttä, ikäeroa kuitenkin 5 vuotta.

Kuten joku mainitsi senkin että tämä "sairaus" pahentaa suhdetta ja etäännyttää, loitontaa, jopa erottaa, niin minun kohdalla se ei todellakaan ollut eron syy. Osasin elää asian kanssa, se loi tosin tietyn hegatiivisen ilmapiirin, mutta vaikka kännykkäni ratsattiin (jotkut tekee tuota jos heillä on mielestään syy olettaa jotai), niin ei miuta se mustasukkasuus niin haitannu.. nyt kun koittaa asiaa muistella vaikkei siitä olekaan kuin reilu vuosi ns. lopullisesta erosta.

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

Meillä mies on ollut sairaalloisen mustasukkainen koko avioliiton ajan. Ja mitä minä olen tehnyt? Lopettanut elämisen. Olen vain kotona neljän seinän sisällä, koska jos menen ulos ovesta ilman lasta tai koiraa metsästän miehiä!

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

"ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen"

Tämän minäkin olen huomannut. Suurin osa tietämistäni pettäjistä (olivat sitten miehiä tai naisia) ovat mustasukkaisia. Eli itselle sallitaan pikku etuoikeuksia eikä pystytä elämään samojen ehtojen mukaan, mitä vaaditaan kumppanilta.

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

Niin,tuo on ihan faktaa jota kerroit.Joissakin parisuhteissa mies/vaimo saa laukaistuksi kyseisen prosessin omassa elämässä,itse en ole koskaan ns.ollut mustis aina jättäjä,mutta tässä nykyisessä suhteessa alkoi tulla pintaan tiedostamattomia tunteita jotka avioliitto laukaisi,itse en ymmärtänyt niitä lainkaan ja ne johtuivat nimen omaan lapsuuden traumasta jossa minua oltiin kohdeltu kylmästi,kait minäkin tavallaan olin tunteeton aikaisemmin ja lukkiutunut.Nyt prosessoin tätä itse ja ja mietin jatkaakko vai ei parisuhdetta,koska mies on edelleen kylmä ja minä tiedostan asiat..joten en halua itse enään kylmää ja tunteetonta suhdetta,tämä ainakin sai tunne-elämäni paranemaan.

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

mikä v***n psykologi luulet olevas :D eiköhän toi mustasukkasuus johdu vaan siitä ettei yksinkertaisesti luota enää. Persoonista vaistoaa jotenkin milloin ei voi enää luottaa. ja sitten mustasukkaisuus...Naiset vaistoaa...

ZiZ viiiiit* kirjoitti:

mikä v***n psykologi luulet olevas :D eiköhän toi mustasukkasuus johdu vaan siitä ettei yksinkertaisesti luota enää. Persoonista vaistoaa jotenkin milloin ei voi enää luottaa. ja sitten mustasukkaisuus...Naiset vaistoaa...

Lue lisää

kirjoittaja tietää mistä puhuu, joten mietippä sinäkin asiat uusiksi.

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

Hyvinpä osasit todellakin kirjoittaa ja esittää asian ytimekkäästi ja asiallisesti. Thanks a lot :O)

Kun on mustasukkainen, niin silloin:

- välittää
- rakastaa
- on huolissaan

Joten mustasukkaisuus on ihan asiallinen piirre. Yli se menee vasta kun sanot vastaantulevalle naiselle/miehelle että "mitä kyyläät mun miestä/naista".. siihen asti kaikki on mun mielestä.

Mutta te naiset ainakin olette oikeassa kun mustasukkaisuus yllättää.. koska miehethän todellakin tekee pahojaan esim. baarissa ilman kumppaniaan. Piittaamatta mitä hän sinulle sanoo.. tulee hän lääppimään ja iskemään toista..

Hyvät jatkot.!

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

KIRJOITAT TÄYTTÄ ASIAA.NOIN SE MENEE,USKOKAA POIS.

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

sait viestilläsi kyyneleet silmiini ja puhut totta..itelläni on ollut kans pahoi ongelmii niin etten pääse enää toisen lähelle siksi kun olen niin mustis...mustasukkasuus on tappanut rakkakuden ja oon antanu mustasukkaisuuden hallita itseäni..olen oppinut vuosien kokemuksella ettei se kannata..
kiitos ihanista sanoista !!

Taisto Ahlgr. kirjoitti:

"ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen"

Tämän minäkin olen huomannut. Suurin osa tietämistäni pettäjistä (olivat sitten miehiä tai naisia) ovat mustasukkaisia. Eli itselle sallitaan pikku etuoikeuksia eikä pystytä elämään samojen ehtojen mukaan, mitä vaaditaan kumppanilta.

Lue lisää

olen jostain syystä vetänyt puoleeni AINA mustasukkaisia naisia(nyt53v). Nyttemmin olen huomannut, että ihminen joka on sairaalloisen mustis, on sitä vain siksi, että jauhot eivät ole puhtaat nimenomaan omassa pussissa. Eli näyttää siltä, että todella mustis on itse se joka pettää ja näin luulee, että kaikki ovat samanlaisia, kuin itse.

xxxxx kirjoitti:

olen jostain syystä vetänyt puoleeni AINA mustasukkaisia naisia(nyt53v). Nyttemmin olen huomannut, että ihminen joka on sairaalloisen mustis, on sitä vain siksi, että jauhot eivät ole puhtaat nimenomaan omassa pussissa. Eli näyttää siltä, että todella mustis on itse se joka pettää ja näin luulee, että kaikki ovat samanlaisia, kuin itse.

Lue lisää

Ei mustasukkainen välttämättä ole pettäjä. Itselläni on kokemusta kylmistä miehistä, jotka eivät osanneet sitoutua ja ilmaista tunteitaan. heidän kanssaan olin onneton ja mustasukkainen. Sitten löytyi lämmin herkkä mies, joka kertoi usein kuinka tykkää musta. Ja mustasukkaisuudesta ei tietoakaan. Miehet ja naiset, opetelkaa kertomaan positiivisista tunteistanne!

kokemustalöytyy kirjoitti:

Ei mustasukkainen välttämättä ole pettäjä. Itselläni on kokemusta kylmistä miehistä, jotka eivät osanneet sitoutua ja ilmaista tunteitaan. heidän kanssaan olin onneton ja mustasukkainen. Sitten löytyi lämmin herkkä mies, joka kertoi usein kuinka tykkää musta. Ja mustasukkaisuudesta ei tietoakaan. Miehet ja naiset, opetelkaa kertomaan positiivisista tunteistanne!

Lue lisää

tarkoita samaa kuin mustasukkaisuus, älä sotke asioita keskenään, kun niillä ei ole mitään tekemistä tässä asiassa. Vai kokemusta.......?

meilläkin kirjoitti:

Meillä mies on ollut sairaalloisen mustasukkainen koko avioliiton ajan. Ja mitä minä olen tehnyt? Lopettanut elämisen. Olen vain kotona neljän seinän sisällä, koska jos menen ulos ovesta ilman lasta tai koiraa metsästän miehiä!

Lue lisää

Minä ole tavallan saman tyyppisessä tilanteessa. Seurustelen miehen kanssa joka on mustasukkainen. Hän saa kamalan raivarin jos lähden kaverin kanssa vaikka iltaa istuun ja menisimme Baariin käymään. Hänen mielestä nainen joka menee baariin menee vaan teeiin uutta miestä!!! Hänet on petetty tosi pahasti mutta antaako se aiheen epäillä toisen tekevän niin? Olen sanonut hänelle et mulla on jo mies HÄN!!! Ajatellaanko me naiset sit et miehet ei mee tekeen baariin muuta kuin iskeen naisia HÄ??? Mitä tehdä tällaisessa tilanteessa???? Mustasukkainen saa olla mut rajansa siinäkin vai mitä???

Näitänäyttää olevan Suomi pullollaan
heikolla istetunnolla varustettuja naisia
jotka vahtii mihehiään vaikka mitään syytä
siihen ei olisikaan!
Ketään ei kuitenkaan voi omistaa,vaikka niin haluasi!
Meillä kävi lopulta niin että kun aikansa syyteltiin aiheetta pitihän sitä kokeilla,miltä se kielletty "hedelmä maistuu,oikein suuremassa määrin"
Oli siinä puolensaa,salasuhteessa on jotai kielletyn makua.
Lopulta siinä kävi niin että suhteesta tuli väljäjähnyt yhteis asumis muoto ilman mitään fyysistä kontaktia.
Tätä on nyt jo jatkunut muutama vuosi,vaimo ei älyä korjata kamojaan ja häipyä,koska näin on taloudellisesti helpompaa,kun on kaksi maksajaa,yksin asuminen eläminen kaventaa taloudellisesti elämän laatua.
Mä olen jäänyt katsomaan miten tilanne kehittyy

Mitä se auttaisi, että hän jäisi pois ystävien tai työpaikan riennoista??? Miten itse käyttäydyt ollessasi yksin "baanalla"? Miten käyttäydyt ollessasi miehesi kanssa "baanalla"?

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

juuri näin akka aina syytti vieraitten naisten vilkuilusta mua sitten rupesi väittämään et olen ihastunut johonkin vosuun kun hän tuli tahoiltaan töistä kotimme ohi .joka on kadun varrella ja mä lähes samaan aikaan töistäni tietämättä ko ihmisestä mitään aina epäluottamus mua kohtaan ni jopas 12v avioliiton jälkeen rohkastuin pettämään en o narahtanu mut viime vuojet riitaiset välit ja ei oo naitu kesenään 8 kuukauteen lasten vuoksi yhdessä enään ja ootan aina uutta mahd päästä nussimaan vierasta enkä aio narahtaa ottakaa opiksi

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

Asiaa, mutta siitä että epäily saisi miehen pettämään on potaskaa. Kyllä molemmat voi olla uskollisia, vaikka epäilisikin toisen uskollisuutta. Kyllä se on korvien välissä se päätös monellakin minun tutulla ja ystävällä, että kun yhteen suhteeseen ruetaan, ei petetä vaan ongelmat selvitetään kahden kesken. Tämä on luottamusta, ei se että ei uskalla puhua epäilyistään peläten että ajaa toisen koko ajan pettämään! Toivottavasti terapeuttisi ei ole tuota opettanut!
Pitää avoimesti puhua tunteista, miettiä mitä on omassa lapsuudessa ja menneisyydessä tapahtunut, ja työstää niitä. ennenkaikkea itsekunnioitus ja itsetunto kaipaavat kohennusta, että vaikka toinen pettäisi, ei maailma siihen kaadu, vaan rakastan silti itseäni ja olen edelleen haluttava, ja annan anteeksi toiselle jonakin päivänä. Itse epäilin aikoinaan aiheesta, ja pidin mölyt mahassani ja otin selvää, ja pettäjähän se oli. Nyt olen päässyt yli siitä jo, uudessa suhteessa kuitenkin mustasukkainen syyttä. Silti uskallan puhua tunteistani ja työstää niitä. Rakastavan puolison ymmärrys on hyväksi, mutta kannattaa vaikka hyvän kaverin tai terapeutin kanssa miettiä tunteita, ettei suhde mene pilalle turhan mustasukkaisuuden takia! Pitää oppia luottamaan uudelleen. Pettipä tai ei puoliso, voihan toisen menettää muullakin tavalla. Kyllä se oma sisin sanoo, onko toinen oikeasti luottamuksen arvoinen, vai sekoileeko itse turhaan! Jos tietää olevansa turhasta mustasukkainen, niin työstämään sitä vain!

xxxxx kirjoitti:

tarkoita samaa kuin mustasukkaisuus, älä sotke asioita keskenään, kun niillä ei ole mitään tekemistä tässä asiassa. Vai kokemusta.......?

Ylläoleva henkilö tarkoitti että koki mustasukkaisuutta vaikka oli itse uskollinen siksi, että miehet olivat olleet etäisiä ja kylmiä. Eli taustalla ollut selvä menettämisen pelko.

Minäkin olin joskun aikoinaan tosi mustis vaikka olen aina ollut yhden miehen nainen. Pettäminen ei vain kuulu musta mitenkään hyviin tapoihin. Tahdon elää elämäni hyvillä mielin. Omalta osaltani mustasukkaisuus juontui epävarmuudesta, itseluottamuksen puutteesta ja muista omista ongelmista. Onneksi ne on jo taakse jäänyttä aikaa.

Toki voi olla että myös nk. pettäjät on mustiksia siksi että itse pettäävät, mutta näin ei voi yleistää..

eieieieieieieieie kirjoitti:

jättämällä menemättä mies tekisi sinulle vain karhunplveluksen.

itse kävin 2 vuotta terapiassa mustasukkaisuuden takia, terapeutti nimenomaan painotti, ettei asiaa saa ratkaista niin, että mies lopettaa elämisen. ratkaisun pitää tulla sinun sisältä. asia ei koskaan lähde pois, mutta sen kanssa oleminen helpottuu aikanaan, jos asiaa alkaa työstää.

ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen.

toinen on se, että sinua on petetty.

tai äitisi tai isäsi on lapsuudessa olleet hyljeksiviä (esim pettäjiä, tai sinua kohtaan kylmiä)

sitten niitä asioita on käytävä läpi, suremalla, vihaamalla, tuntemalla vaikka sun mitä. sinun mies ei kuulu tähän tarinaan mitenkään, mikäli hän ei ole pettänyt sinua joskus. jos ei ole, häneen ja hänen tekemisiin on turha käyttää aikaa ja energiaa. käytä aikaa itseesi, ja oman tunteitten analysointiin.

mies vaan aikaansaa sinussa nämä tunteet, koska on läheinen ihminen.

ja muistakaa myös sanonta, että ihmisen saa luotettavaksi luottamalla häneen, ja epäluotettavaksi epäilemällä häntä ja osoittamalla sen.

jos mies ei ole pettänyt teitä, pitäkää mustasukkaisuus mahassanne ja selvittäkää asia jonkun muun kanssa kun oman miehen. turhat epäilyt vievät miehen pettämään, luottamus taas pitää hänet vierellä.

vähän tylyä tekstiä, mutta tämän paremmin en osaa nyt tähän sanoa. pointti on kuitenkin se, että siirtäkää huomio miehestä itseenne, tehkää tilanteelle jotain, oman itsenne takia. samalla kun pidätte huolta itsestänne, pidätte huolta suhteesta.

tsemppiä!

terveisin, entinen pahamustis, joka nyt elää onnellisessa parisuhteessa ilman ahdinkoa :))

Lue lisää

Kiitos vinkeistä. Eniten kauhistuttaa se, kun sanoit että epäileminen pahentaa asiaa ja mies voikin sen takia pettää. Epäilen aina ja kaikkialla ja itsestänikin jo tuntuu, että ajan häntä pettämään.. voiko asiaa enää korjata vai olenko tehnyt miehestäni jo epäluotettavan omien tyhmien epäilyjeni takia. Miten voin näyttää miehelleni, että luotan tai ainakin yritän luottaa häneen (puheet ei tehoa, teot kylläkin)???

Taisto Ahlgr. kirjoitti:

"ensinnäkin pitäisi selvittää miksi olet mustis? oletko itse pettänyt joskus? oletko pettäjä nyt? vilkuiletko muita ja siksi ajattelet että toinenkin? tämä on yleisin syy mustasukkaisuuteen"

Tämän minäkin olen huomannut. Suurin osa tietämistäni pettäjistä (olivat sitten miehiä tai naisia) ovat mustasukkaisia. Eli itselle sallitaan pikku etuoikeuksia eikä pystytä elämään samojen ehtojen mukaan, mitä vaaditaan kumppanilta.

Lue lisää

olen nuorempana mennyt ja tehnyt ajattelematta kumppanieni tunteita ja pettänyt sun muuta. syy siihen on se, että heitä en ole rakastanut. Nyt kun tiedän löytäneeni elämäni miehen en voi lakata epäilemästä häntä ja kehittämästä tyhmiä tarinoita päässäni, koska tiedän itse miten kiero ja vääristynyt ihminen pettäjä on. Näen painajaisia joissa aina joku pettää jotain ja valehtelee ja kieroilee. en pääse unistani yli, niitä on jatkunut jo vuoden verran ja ne piinaavat lähes joka yö. Alitajuntani taitaa yrittää kertoa minulle jotain. miten saisin unet loppumaan?????

kokemustalöytyy kirjoitti:

Ei mustasukkainen välttämättä ole pettäjä. Itselläni on kokemusta kylmistä miehistä, jotka eivät osanneet sitoutua ja ilmaista tunteitaan. heidän kanssaan olin onneton ja mustasukkainen. Sitten löytyi lämmin herkkä mies, joka kertoi usein kuinka tykkää musta. Ja mustasukkaisuudesta ei tietoakaan. Miehet ja naiset, opetelkaa kertomaan positiivisista tunteistanne!

Lue lisää

Aivan samoin ajattelen. Olen kaksi kertaa seurustellut miehen kanssa, joka ei ole pystynyt ilmaisemaan tunteitaan. Jos koskaan ei naisena koe olevansa omalle kumppanilleen arvokas, ihana, rakas, niin mustasukkaisuuteen ei tarvita kovin ihmeellistä "aihetta". Eli tällaisessa suhteessa nainen on niin täysin epävarma itsestään, koska kumppanilta ei heru kehuja minkäänlaisia.

Kyllä se mustasukkaisuus johtuu todella usein siitä, ettei koe olevansa rakastettu ja huomaa toisen olevan "toinen jalka ovenraossa" jatkuvasti. Lisäksi monesti tuollainen sitoutumishaluton ihminen tietoisesti kiusaa toista osoittamalla välinpitämättömyyttä, ehkäpä huomioimalla muita sen sijaan että huomioisi kumppaniaan jne. jne.

Minäkin kokemuksesta tiedän, miten tuskallista on elää tuollaisen ihmisen kanssa suhteessa.

kirjoitus kirjoitti:

Niin,tuo on ihan faktaa jota kerroit.Joissakin parisuhteissa mies/vaimo saa laukaistuksi kyseisen prosessin omassa elämässä,itse en ole koskaan ns.ollut mustis aina jättäjä,mutta tässä nykyisessä suhteessa alkoi tulla pintaan tiedostamattomia tunteita jotka avioliitto laukaisi,itse en ymmärtänyt niitä lainkaan ja ne johtuivat nimen omaan lapsuuden traumasta jossa minua oltiin kohdeltu kylmästi,kait minäkin tavallaan olin tunteeton aikaisemmin ja lukkiutunut.Nyt prosessoin tätä itse ja ja mietin jatkaakko vai ei parisuhdetta,koska mies on edelleen kylmä ja minä tiedostan asiat..joten en halua itse enään kylmää ja tunteetonta suhdetta,tämä ainakin sai tunne-elämäni paranemaan.

Lue lisää

Oikeasti mustasukkaisuus ei lähde edes eron jälkeenkään, vaan tämä jätetty jahkaa uhkailuillaan sittenkin vielä jatkuvasti ja pitää huolella entisen kumppaninsa liikkeitä ja vaikeuttaa kaikkien ympärillä olevien elämää, jotka liittyvät häneen. Sääliksi käy sairaudelle, jolle ei osaa itse hakea oikeaa apua.

Vielä jatkan vietiäni...

Lisäksi olen ärsyyntynyt mieheni elämästä muutenkin. Toimenkuva työssä on sellainen, että pari päivää viikosta on "konttoripäiviä" eli on vain kotona hoitamassa asioita. Niinä päivinä siis golfataan tms. Muina päivinä käydään asiakkaiden luona piipahtamassa kahvilla. Ulkomailla käydään pari kertaa muutaman päivän messukeikalla= yöt yökerhoissa. Eli melko rentoa ja sehän mua ärsyttää. Tykkään kyllä omastakin työstäni joka tosin on toimistossa istumista.

En tajuu miks oon näin katkera tai mitä se nyt onkaan. Mulla on kuitenkin ihan hyvä elämä. Tuntuu vaan silti, että miehellä on elämässä vain hauskanpitoa.. A-P-U-V-A!!

susaM kirjoitti:

Vielä jatkan vietiäni...

Lisäksi olen ärsyyntynyt mieheni elämästä muutenkin. Toimenkuva työssä on sellainen, että pari päivää viikosta on "konttoripäiviä" eli on vain kotona hoitamassa asioita. Niinä päivinä siis golfataan tms. Muina päivinä käydään asiakkaiden luona piipahtamassa kahvilla. Ulkomailla käydään pari kertaa muutaman päivän messukeikalla= yöt yökerhoissa. Eli melko rentoa ja sehän mua ärsyttää. Tykkään kyllä omastakin työstäni joka tosin on toimistossa istumista.

En tajuu miks oon näin katkera tai mitä se nyt onkaan. Mulla on kuitenkin ihan hyvä elämä. Tuntuu vaan silti, että miehellä on elämässä vain hauskanpitoa.. A-P-U-V-A!!

Lue lisää

Itsesi kohtaaminen ja hyväksyminen on parasta mitä voit tehdä itsellesi, miehellesi ja maailmalle.

Olet jo mitä ilmeisemmin matkalla, niin kuin minäkin. Onneksi olkoon! :)

"[
Itsetunto

Millainen on hyvä itsetunto? Vastaus riippuu täysin siitä, mistä viitekehyksestä käsin sitä tarkastellaan. Se itsetunto, mitä usein opetetaan itsetuntokursseilla, on tämän yhteiskunnan näkökulman mukaan hyvä itsetunto, sillä se palvelee yhteiskuntaa sellaisena, kuin yhteiskunta itsensä käsittää. Kun sanon, että yhteiskuntani käsittää itsensä jonkinlaisena, tarkoitan sitä kollektiivista tietoisuutta, johon olen kasvanut, jonka arvot hallitsevat elämääni, ja jonka perusteella määrittelen itseni hyvänä tai huonona ihmisenä. Hyvä itsetunto auttaa meitä siis esiintymään, uskomaan itseemme, jaksamaan ja kestämään. Se auttaa meitä nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Tämä on tarpeellista, jotta yhteiskunta jaksaisi uskoa itseensä, ja jotta me uskoisimme itseemme sen hyödyllisinä osina. Tällaista itsetuntoa voitaisiin verrata pituuden kasvamiseen. Mitä parempi itsetunto meillä on, sen pidemmäksi me koemme itsemme suhteessa muihin.

Se itsetunto, josta tässä kirjoitan, on jotakin aivan muuta. Se on itsemme löytämistä tavalla, jossa mikään ei uhkaa itsemme olemassaoloa. Se on puolustusmekanismien laskemista alas, valehtelun, teeskentelemisen ja näyttelemisen lakkaamista, ja koko tietoisuuden esiin tulemista. Se on samalla kertaa omasta itsestämme tietoiseksi tulemista ja tämän tietoisuuden lakkaamista. Itsetuntomme tervehtyessä me löydämme itseämme tavalla, jossa löydettyjä osia ei uhkaa mikään. Me voimme siis unohtaa ne. Rajamme madaltuvat, mutta ne madaltuvat vain sitä mukaa kun osaamme erottaa "itsen" ja "muut". Tästä enemmän seuraavassa luvussa.

Tällaisen itsetunnon kypsymistä voitaisiin nimittää leviämiseksi. Olen itse monta kertaa kokenut lähes fyysisesti, kuinka persoonani litistyy, sen rajat madaltuvat ja juuret kasvavat syvälle maahan. Olen kokenut, kuinka valheiden, teeskentelyn ja väärän kuvan antamisen pois jääminen tuo syvän kuulumisen ja levon. Minun ei tarvitse pelätä minkään paljastumista. Minun ei tarvitse teeskennellä pitäväni jostakin, mistä en pidä. Minun ei tarvitse omistaa samoja arvoja kuin muilla on. Tällaisessa tietoisuudessa on syvä kuuluminen. Kuuluminen on aina rajojen yli tapahtuva kokemus, jossa todellisuuden ja meidän itsemme rajat ovat niin matalia, että koemme olevamme osa todellisuutta. Tällaisessa kokemuksessa on vahva elämisen ja virtaamisen tuntu. Koko tietoisuutemme on läsnä, ja läsnäolomme perustuu kokemukseen siitä, että olemme osa todellisuutta, josta emme yritä erottautua, vaan me vain kuulumme siihen. Kuten olen kirjoituksissani usein todennut, me emme voi kuulua jos teeskentelemme. Hyvä itsetunto ei koskaan ole esittämistä, sillä itseä ei voi esittää. Mutta kun olemme se ihminen, joka me oikeasti olemme, paras mahdollinen itsetunto syntyy luonnostaan, koska se tulee meistä itsestämme.

Robert Bly ja William Booth luonnehtivat tämän yhteiskunnan kasvatusta "valolla kasvattamiseksi". He tarkoittavat sitä, että niin sanottuja "hyviä" ominaisuuksia valaistaan, ja niin sanotut "huonot" ominaisuudet jäävät pimeään. Mitä parempia me olemme joissakin asioissa, sen enemmän vanhempamme, opettajamme, sukulaisemme, kaverimme ja koko yhteiskunta valaisee näitä kohtia. Mitä kirkkaammassa valossa nuo kohdat loistavat, sen enemmän me itse ja muut haluamme nähdä vain niitä ja unohtaa pimeässä olevat kohdat. Ja vaikka ne välillä tulisivatkin esiin, ne yleensä painetaan takaisin pimeään ja lisää valoa kohdistetaan jo valaistuihin kohtiin. Tämän seurauksena valon ja varjon kontrastit lisääntyvät. Meistä halutaan tehdä valkoisia joutsenia, jotka sopivat siihen porukkaan, jonka keskellä me olemme.

Mutta vain joidenkin kohtien valaiseminen ei poista niitä kohtia, joita ei valaista. Vastasyntyneenä ja vauvana me olemme täyden ympyrän ihmisiä. Me tuomme esiin jokaisen ajatuksemme ja tuntemuksemme. Me reagoimme kaikkeen. Me tutkimme kaikkea, kosketamme kaikkea ja näytämme kaiken. Olemuksemme koko 360 astetta tulee esiin. Mutta pikkuhiljaa me opimme, että kaikkea ei saa näyttää eikä kaikkeen saa reagoida siten kuin meistä olisi hyvä reagoida. Me alamme leikata ympyrämme 360 asteesta erikokoisia siivuja pois, kunnes säteilemme vain hajanaisiin suuntiin ja reagoimme vain hajanaisiin suuntiin. Lopulta me säteilemme vain kapeissa keiloissa, mutta emme itsekään huomaa puuttuvia pimeitä kulmia. Tai jos huomaamme, me yritämme unohtaa niiden olemassaolon jollakin "sallitulla" tavalla. Useimmiten me emme kuitenkaan tiedä, että olemme huomanneet jotakin, koska me emme osaa antaa sille nimeä. Me koemme epämääräisen tuntemuksen, että kaikki ei ole kunnossa. Varjossa olevat kohdat ovat itseltämmekin piilossa. Toiset huomaavat ne herkemmin - tai ehkä pitäisi sanoa, että he vaistoavat ne. He eivät välttämättä tiedä mistä on kysymys, eivätkä osaa aina antaa kokemukselleen nimeä, mutta he kokevat ne ja reagoivat niihin. He reagoivat niihin siksi, että ne ovat yhtä todellinen osa meitä kuin valaisevatkin kohdat. Mutta koska ne eivät näy suoraan, he kokevat ne usein sinä epämääräisenä tunteena, miltä meidän läheisyytemme "maistuu". He kokevat sen siinä ilmapiirissä jonka me luomme ympärillemme. Eikä heilläkään ole sille välttämättä nimeä.

Mitä tapahtuu sille osalle joka ei säteile? Pimeys ei saa sitä lakkaamaan olemasta. Sen valta ei vähene siitä, että me emme halua nähdä sitä. Me emme koskaan pääse siitä eroon, vaan sen valta yllättää meidät juuri silloin kun emme odota. Kun muut ovat mielestämme ymmärtäneet meidät väärin, he ovat hyvin todennäköisesti ymmärtäneet meidät oikein. He ottivat vastaan viestin, joka tuli pimennostamme. Varjomme ovat aina mukanamme ja värittävät meidän kanssakäymistämme, olemustamme ja tunteitamme. Muut kokevat nuo salatut viestit, mutta me kyseenalaistamme mieluummin heidän kokemuksensa ja sanomme, että he eivät ymmärrä meitä. Me emme itse tunnista tätä, ennen kuin olemme parantuneet niin paljon, että hyväksymme reaktiomme ja osaamme tarkkailla niitä. Silloin me huomaamme myös varjon hyväksymisen ja kohtaamisen voiman - me alamme säteillä entistä laajempiin kulmiin ja tiedämme entistä paremmin, mitä säteilemme. Me alamme olla levossa ja nauttia olemuksemme jokaisesta osasta. Meissä ei ole enää puuttuvia kulmia, vaan valkoisen, harmaan ja mustan eri sävyjä. Muut näkevät meissä joka kulmassa jotakin, ja me annamme heidän nähdä vapaasti. Puolustuksemme laskeutuu alas, ja me voimme lakata "suojelemasta" itseämme.

Robert Bly kuvaa tätä hienosti: hän puhuu variksesta joutsenen ja korppikotkan sijaan. Ihminen joka on löytänyt oman variksensa, on luonnollinen, vakuuttava ja levossa. Opettajan, joka tuo luokkahuoneeseen variksensa, ei tarvitse yrittää pitää oppilaitaan kurissa - toisin kuin jos hän toisi joutsenen tai korppikotkan. Hänessä on luonnollista auktoriteettia, sillä tuo varis voi lennähtää mihin tahansa, ja se on siinä täysin levossa ja aina valppaana. Muut kuuntelevat häntä vaistonvaraisesti, sillä jokin heidän sisällään tunnistaa oikean variksen. Kukaan ihminen ei ole joutsen eikä korpikotka. Liiassa valkoisuudessa on teeskentelemisen maku, kuten myös liiallisessa pimeydessä. Variksen harmaudessa ja mustuudessa ilmenee myös sellaisen ihmisen huumori, joka on kohdannut ja hyväksynyt omat varjonsa. Tämä on omalaatuista kyynisyyttä, joka ei kuitenkaan tunnu kyynisyydeltä vaan lempeydeltä. Se yllättää aina uudelleen ja odottamattomalla tavalla, sillä varjossa viihtyvät olennot ovat kieroja ja luovia. Se heijastaa myös suurta elämänviisautta.

Sisäisen lapsen paraneminen, läheisriippuvuudesta paraneminen, muista riippuvuuksista paraneminen ja varsinkaan varjojen kohtaaminen ei ole tavallista. Se ei ole "normaalia". Se on harvinaista. Yleisen "normaaliuden" määritelmän mukaan me olemme "epänormaaleja". Me emme enää tahdokaan piilottaa mustaa ja tulla valituilta kohdin entistä valkoisemmaksi, vaan koko ympyrässä harmaan, valkoisen ja mustan eri sävyiksi. Ennen kaikkea, se on valtavan upeaa, hauskaa, luovaa, riemullista, vapauttavaa - ja välillä tuskallista.

...

"Jos joku pakottaa sinut kävelemään kanssaan pari kilometriä, kävele neljä." Miksi joku pakottaisi meidät kävelemään kanssaan? Ehkä suojaksi rosvoja vastaan, kantamaan hänen tavaroitaan, tai vain kuuntelemaan hänen juttujaan. Kerro hänelle, että hän on sinulle ihminen, ja että hän olisi voinut yhtä hyvin vain pyytää sinua, ja että olisit tullut. Hänellä oli syynsä. Joko hän pelkäsi, oli väsynyt tai yksinäinen.

Valon psykologia tarvitsee sääntöjä, periaatteita ja ajatusrakennelmia. Sillä pitää olla jotakin, minkä avulla uhkaavat mustat, harmaat tai tuntemattomat elementit voidaan heittää pimentoon ja torjua "luvallisesti" ja "objektiivisesti", jotta meidän ei tarvitsisi ahdistua siitä mitä me emme osaa käsitellä. Jotta meidän ei tarvitsisi kohdata varjoa. Varjossa liikkuvat nauravat tälle. He eivät tarvitse sääntöjä eivätkä he vaivaa päätään turhilla periaatteilla. He elävät tapahtumien keskellä, luottaen siihen että kukin tilanne tulee vastaan siten kuin tulee ja sitten kun tulee. Toisaalta on mielenkiintoista pohtia, kuinka voisin rakastaa ihmistä joka osoittaa minua pistoolilla. Toisaalta se on täysin järjetöntä. Emme ehkä koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen. Jos joudumme, kysymys on meidän henkiinjäämisestämme. Saatamme joutua tappamaan, tai sitten emme. Voimmeko tappaa jonkun jota rakastamme? Voimmeko potkaista hänen kätensä murskaksi? Entä kaksi sormea? Luodessaan kategorisia periaatteita, valon psykologia menettää otteensa elämään ja virtaavaan nykyhetkeen. Valon psykologia ei tule toimeen harmaalla alueella.

...

Erillisyyden kokemus ja siitä seuraava egojen keskinäinen taistelu on yksi sen vahingollisimmista piirteistä. Ihmiset, yhteisöt ja valtiot kokevat taistelevansa toisiaan vastaan saadakseen rajallisista resursseista itselleen mahdollisimman paljon ja voidakseen kokea olevansa turvassa. "Jos joku saa, toinen häviää" on sen keskeinen lause. Tällaisen asetelman mukaisesti hyvä itsetunto on sillä, joka nostaa itseään eniten ja työntää itseään esille eniten, riippumatta siitä, kuinka todellisen kuvan hän antaa itsestään.

Vaikka tämä artikkeli kritisoi joitakin yhteiskuntamme piirteitä, se ei tarkoita sitä että ihailisin jotakin muuta mallia, tai että haluaisin korvata sen jollakin muulla. En myöskään kirjoita analysoidakseni erilaisia yhteiskuntia sen mukaan, miltä ne näyttävät ulospäin tai vertaillakseni niiden paremmuutta. Kirjoitan siksi, että näkisimme, että yhteiskuntamme antaa meille ne eväät, joiden mukaan me elämme, ajattelemme ja tunnemme. Se antaa meille eväät, jotka määrittelevät "hyvän itsetunnon", "onnistuneen ihmissuhteen" ja "elämässä menestymisen". En tiedä, onko kovinkaan paljoa merkitystä sillä, mitä yhteiskuntamme arvot ovat, jos se elää johdonmukaisesti ja ennustetusti niiden mukaan. Mutta vahingollista on se, jos yhteiskuntamme esittää omistavansa yhdenlaisia arvoja, ja toimii käytännössä toisenlaisten arvojen mukaan. Ja kaikkein vahingollisimmillaan tämä suhtautumistapa on silloin, kun päämäärä on "hyvä", mutta keinot joilla siihen pyritään, ovat ristiriidassa päämäärän kanssa. Lutterin mukaan me sokeudumme sitä helpommin, mitä "ylevämpi" päämäärä meillä mielestämme on, ja mikä kiihkoutuneemmin me taistelemme sen puolesta. Poliittisella tasolla tästä yksi ajankohtainen esimerkki on Yhdysvalloissa viime aikoina käynnistynyt kriittinen keskustelu siitä, kuinka se toimii itse juuri sillä tavalla, josta se halveksii muita maita. Sen käyttäytyminen on ristiriidassa sen omien arvojen kanssa.

Politiikassakin sillä on merkityksensä, mutta vielä vahingollisempaa on, että tällaisen yhteiskunnan jäsenet eivät näe, että he toimivat henkilökohtaisissa elämässään ja ihmissuhteissaan yhtä ristiriitaisesti ja tuhoavasti. Meidän "arvomme" ovat meidän mielestämme ylevät, mutta meidän käyttämämme keinot ovat ristiriidassa päämäärämme kanssa, jolloin ne tekevät sen saavuttamisen mahdottomaksi. Me yritämme saada elämäämme jotakin, mutta mitä kovemmin me yritämme, sitä kauemmas me joudumme päämäärästämme. Me vain väsytämme itseämme ja vahingoitamme itseämme ja muita - emmekä tiedä miksi niin käy. Tämä ei ole kovin otollinen alusta itsetunnon kasvulle.

...

Mitä enemmän me paranemme, sitä enemmän meidän on tunnistettava Erillisyyden Systeemiä. Jos haluamme muiden paranevan, ja lapsillemme terveen kasvupaikan, meidän on alettava luoda uutta systeemiä. Mutta ennen kaikkea meidän on itsemme tajuttava, että emme koskaan voi olla vapaita ihmisiä, elää täydessä inhimillisyyden kokemuksessa ja saada hyvää itsetuntoa, ellemme näe Systeemin "ansioita" sellaisina kuin ne ovat. Se, joka valehtelee, ei halua kuulla totuutta. Se, joka haluaa antaa väärän kuvan, ei voi haluta nähdä oikeaa kuvaa. Se, joka pelkää menettävänsä vallan, kunnian tai aseman, ei halua kohdata mitään, mikä horjuttaisi niitä. Se, joka ei halua nähdä, ei näe. Se, joka valehtelee, ei voi johdattaa toista totuuteen. Se, joka pelkää läheisyyttä, ei voi haluta tulla lähelle, tai että me tulisimme häntä lähelle. Nämä kaikki on sisäänrakennettu systeemiin, joka määrittelee hyvän itsetunnon erillisyyden ja egon vahvistamisen kautta.

...

Näin ollen, en voi muuta kuin yhtyä Robert Burneyn puskuritarrassa olevaan lauseeseen: "Edistä maailman rauhaa, paranna sisäinen lapsesi". Mutta lisäisin tähän vielä yhden näkökulman. Maailman rauhan edistäminen ei riitä. Sotatilan lakkaaminen ei tee maailmaa automaattisesti hyväksi paikaksi elää. Niin kauan kuin maailmamme on sellainen, että se pakottaa ihmisensä suojautumaan valehtelemalla, teeskentelemällä ja pakenemalla todellisuudesta addiktioihin, se ei ole hyvä paikka elää. Mutta kun se houkuttelee tulemaan esiin, kuulumaan siihen ja uppoutumaan siihen koko persoonan voimalla, se on hyvä paikka olla. Rakastakaamme siis armolla ja totuudella, sillä ilman niitä molempia Systeemi on hukassa. Ilman niitä emme voi saada oikeaa itsetuntoa. Mutta kun ne ilmenevät meissä, "itsetunto" on meille tarpeeton sana. Silloin me vain olemme. Silloin muut vain ovat ja saavat olla. Niin on hyvä.

Kaikki oikeudet Kotkansydän 2005

]"
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Mitta5a.html

ks. Syyttämisestä ja syyllisistä
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/selfcontrol.html

tyhmäähän se on ja tiedän itsekin että olen tosi ärsyttävä kun saan mustasukkaisuuskohtauksia. Yritän minäkin pitää mölyt mahassani mutta useinkaan en onnistu siinä. Nuorempana olin mustasukkainen myös mutta välillä oli vuosia että en juurikaan ollut mutta nyt lienee vaihdevuosioireiden myötä myös mustasukkaisuus pahentunut. Inhoan itseäni kun latelen syytöksiä ja en sietäisi itsekään käytöstäni toiselta osapuolelta.

Tosi on, että mustasukkaisuus ei johdu pettämisestä. Paremminkin se voimistuu, jos kumppanilla ei ole mitään elämää. Silloin ei ole itselläkään. Ja homopyrkimykset itsellä kasvavat elämättömässä elämässä. Ja tarpeita vastaan taistellaan taistelemalla kuviteltua pettämistä vastaan. Aivan oikein, kokemus homoseksuaalisuudesta vapauttaa toteutumattoman tiedostamattoman toiveen.

Mitä hittoa sä selität

tää tyyppi selittää :P

vituraa kirjoitti:

tää tyyppi selittää :P

Kaikki mustasukkaiset ihmiset on oikeasti homoseksuaaleja. Mikäli mieliin hiipii ajatus kumppanin uskottomuudesta, olet homoseksuaali..................

Jospa heitettäisiin nämä 1800-luvulta peräisin olevat psykoanalyysiin perustuvat freudilaiset höpötykset roskakoriin, kun nykytieteellä on jo pitkään ollut paremmat teoriat ihmisen käytökselle. Mustasukkaisuus on ihmisen vaistomainen ja luontainen piirre, joka on ollut valintaetu evoluutioympäristössä varmistettaessa esim. lapsen isyyttä ja siten omien geenien selviämistä jälkipolvissa.

jusakki- kirjoitti:

Jospa heitettäisiin nämä 1800-luvulta peräisin olevat psykoanalyysiin perustuvat freudilaiset höpötykset roskakoriin, kun nykytieteellä on jo pitkään ollut paremmat teoriat ihmisen käytökselle. Mustasukkaisuus on ihmisen vaistomainen ja luontainen piirre, joka on ollut valintaetu evoluutioympäristössä varmistettaessa esim. lapsen isyyttä ja siten omien geenien selviämistä jälkipolvissa.

Lue lisää

EI viisaus mihinkään muutu vuosisatain kuluessa. Mustasukkaisen perhe ja öapset voivat aina huonosti. Geneettinen valikointi poistaisi mustasukkaisuuden parissa sukupolvessa.
Mustasukkaisella miehellä on sitova, maailman paras äiti. Mustasukkainen nainen on isän tyttö.
Isän tytöllä ei saa olla isälle kilpailijoita. Joten hän ei suostu miehelle. Naisrt jäävät mahdollisiksi kumppaneiksieli lesbopaineita on.
Äitinsä kavaljeerina oleva mies ei voi suostua ihmissuhteeseen naisen kanssa. Kontrolli, naisen mitätöinti ja lopulta vain miehet ovat luvallisia. Molemmissa homovaihtoehto on ainoa. Jos sen tiedostaa, mustasukkaisuus ei tuhoa kumppanuutta äidin tai isän kilpailijan kanssa.

Valkosukkainen kirjoitti:

Kaikki mustasukkaiset ihmiset on oikeasti homoseksuaaleja. Mikäli mieliin hiipii ajatus kumppanin uskottomuudesta, olet homoseksuaali..................

Kun katsoo mustasukkaisia ja jättää narsistiset kontrolloijat pois nin oikeassa olet. Kyllä mustasukkaisuus, homofobia ja siitä aiheutuvat jutut ovat oman homoseksuaalisuuden uhkaa torjuvia. Eli mustasukkainen ja homofoobikko ovat molemmat itse homoja tietämättään.

Mustasukkaisuus on aina sairautta, mikä hoidetaan lääkkeillä. Psykoterapia saattaa auttaa. Mustasukkaisuus kuuluu paranoian eli vainoharhaisuuden ryhmään. Siihen kuuluu tarpeettomia epäilyjä ja epäluottamusta.
Ei kannata kärsiä mustasukkaisuudesta. Lääke auttaa. Jokainen lääkäri kykenee kirjoittamaan siihen sopivaa lääkettä.

sairautta kirjoitti:

Mustasukkaisuus on aina sairautta, mikä hoidetaan lääkkeillä. Psykoterapia saattaa auttaa. Mustasukkaisuus kuuluu paranoian eli vainoharhaisuuden ryhmään. Siihen kuuluu tarpeettomia epäilyjä ja epäluottamusta.
Ei kannata kärsiä mustasukkaisuudesta. Lääke auttaa. Jokainen lääkäri kykenee kirjoittamaan siihen sopivaa lääkettä.

Lue lisää

tämä on ihan tosi.

Minkä takia sun avokki hoitelee exänsä asioita? Ehkä olet mustasukkainen - syystäkin?!

sairautta kirjoitti:

Mustasukkaisuus on aina sairautta, mikä hoidetaan lääkkeillä. Psykoterapia saattaa auttaa. Mustasukkaisuus kuuluu paranoian eli vainoharhaisuuden ryhmään. Siihen kuuluu tarpeettomia epäilyjä ja epäluottamusta.
Ei kannata kärsiä mustasukkaisuudesta. Lääke auttaa. Jokainen lääkäri kykenee kirjoittamaan siihen sopivaa lääkettä.

Lue lisää

No ei nyt ihan ole näin yksiviivainen juttu tämä mustasukkaisuus. Eikä se pillerillä parane!

Mustasukkaisuus on aina menettämisen pelkoa. Meillä kaikilla on sisäänrakennettu tarve olla hyväksyttyjä ja rakastettuja

on myös tervettä :) kirjoitti:

No ei nyt ihan ole näin yksiviivainen juttu tämä mustasukkaisuus. Eikä se pillerillä parane!

Mustasukkaisuus on aina menettämisen pelkoa. Meillä kaikilla on sisäänrakennettu tarve olla hyväksyttyjä ja rakastettuja

Lue lisää

Tuo ei pidä paikkaansa eli tervettä, menettämisen pelkoa tai rakkauden saamisen halua.
Mustasukkaisuuden pyrkimys on tuhota suhde. Mustasukkaisuus kasvaa sen mukaan,mitä läheisemmäksi ja intohimoisemmaksi suhde muuttuu. Jokainen tajuaa, etä mustasukkaisuudesta suhde tuhoutuu.
Jos ei ole rakkauta suhteessa, ei vuorovaikutusta, ei ole myöskään mustasukkaisuutta. Kumppanin pitää kyetä suhteeseen, muuten ei hänen kauttaa omat homotoiveet toteudu. Mitä suppeammaksi ulkopuoliset ihmissuhteet käyvät, sitä voimakaammaksi mustasukkaisuus tulee.

NeaLotta kirjoitti:

Minkä takia sun avokki hoitelee exänsä asioita? Ehkä olet mustasukkainen - syystäkin?!

Juuh, sano vaan ettei asia kuulu mulle!
Kyl kai se exä on enempi nykyinen, kuin minä!
No, onpahan ainakin vuokrakulut puolet,
mitä olis yksin asuessa,
Ei mulla ole muuta vaihtoehtoa, mutta sen voin sanoa, että itsetunto on viety nolliin, tai paremminki miinuksen puolelle!

Hyvä asia kun tällaisesta vaikeasta aiheesta keskustellaan, moniissa perheissä ko. asia on taatusti tosi ahdistava asia, paljon surua, kyyneleitä, ahdistusta ja pahempaakin on mustasukkaisuuden seurauksena maassamme(kin) tapahtunut.

Itse koitin seurustella jokin aika sitten yhden naisen kanssa, ja kun hän heijasteli minuun kipujaan ja epäilyjään (mustasukkaisuutta) suhteessa muihin naisiin, niin kyllä se tuntui pahalta, vaikka kyseessä oli vasta ns. tutustumisvaihe...huh, eipä hommasta sitten mitään tullutkaan.

Kyllä ihminen joka on tullut petetyksi vaikka aviosuhteessaan on taatusti saanut siinä sen luokan "vamman" että hyvä olisi terapoida asia kuntoon ennen kuin edes mitään uutta yrittäisi rakentaa...ja jos uudessa ihmissuhteessa vanhat haamut vielä kummittelisivat, niin hyvä olisi kertoa kipunsa ja epäilyjensä syyt, ettei kaada seukkakamunsa päälle sellaista p---ka sankoa, joka ei hänen päähänsä yksinkertaisesti kuulu..

Tällaisia aatoksia asian suhteen.

Sama lyhyemmin; Tosi Pahalta tuntuu aiheeton mustasukkaisuus.

"Luulevaisuus on kuin mätä luissa"

(Raamatun sananlaskut)

viedä sanat suustani... Melkein tuli jo epäilys, että olenko unissani käynyt kirjoittelemassa...

Hei!
Miksi ulosmenosi suuntautuu "baareihin", noihin paheiden pesiin? Siellä monet suhteet ovat syntyneet. Lotrataan viinan kanssa, joka heikentää "vastustuskykyä", jne.
Oletko koskaan lähtenyt "ystäviesi" kanssa ulos luontoon? Ilman alkoholia?

Omistushalua on mustasukkaisuus, eikä todellakaan mitään rakkautta!

- - kirjoitti:

Omistushalua on mustasukkaisuus, eikä todellakaan mitään rakkautta!

olen elänyt ko suhteessa ja se on todella raskasta,kun toinen epäilee hoko ajan niin että tekisi mieli pettää oikeesti!!!!!!!!!!!!

Kyllä minustakin tuo tunne "mustasukkaisuus" on ihan luonnollinen asia.Silloin tietää kuka on oma ja kuka toisen oma. Eri asia jos se tuottaa kovaa kärsimystä toiselle.No, silloinhan sen joka tuottaa kärsimystä toiselle on paneuduttava asiaan ja alettava auttamaan toista osapuolta.Ei kai tuokaan sairaus haukkumisella ja yksin jättämisellä parane.Jos parisuhteessa toinen on kovin menevää sorttia niin onhan siinä ainekset epäilyihin että kuinka ei voi viihtyä kotona toisen kanssa.Tuntee siinä itsensä hyljätyksi.Mielestäni asia on yhdessä aina hoidettavissa,asiallisella keskustelulla ja käytöksellä.

Noin se menee. Jos toisesta välittää, niin kyllä pieni Mustanaamio siellä päässä elää. Ihminen on: jokaisella on mielikuvitus ja mitä herkempi ja älykkäämpi, niin sitä parempi mielikuvitus. Ja kun itse tiedetään, esim millainen on jokin (tanssi)ravintola, niin ajatukset lentää. Itsellä esim suhteen alussa sellainen kokemus, että olimme risteilyllä, ja tanssisalissa, naistani haettiin tanssiin. Lupa pyydettiin oikein minulta, johon suostuin. Sitten katseltuani parin tanssia musiikin tauolla (ns. kahden kappaleen sääntö), pari oli niin, että naiseni selkä oli minuun päin ja näköyhteys minulla heihin erittäin hyvä, näin, että miehen kädet olivat naiseni takapuolen päällä! No, kun toinenkin kappale sitten päättyi ja naiseni "palautettiin" pöytäämme, niin kysyin asiaa, että "huomasitkos kun se mies piti käsiään...", naiseni vastasi, ettei huomannut! En kyllä usko tuota juttua vieläkään, vaikkei siitä nyt mitään mustishommaa syntynyt. se vain herättää vastaisuudessa aina ajatuksia...
Luulen tietäväni, että kuka tahansa nainen huomaa, jos mies siirtää kätensä pyllynposkille... Sillä lienee lisäksi selvä kysymyksenluontoinen sanoma janaisen hyväksyessä tämän, sillä on miehelle tietty vastauksen sävy, että "jatka vin, hyvin etenee...". Tällainen kieltämättä synnyttää mustasukkaisia ajatuksia.

ajattelee eräs kirjoitti:

Kyllä minustakin tuo tunne "mustasukkaisuus" on ihan luonnollinen asia.Silloin tietää kuka on oma ja kuka toisen oma. Eri asia jos se tuottaa kovaa kärsimystä toiselle.No, silloinhan sen joka tuottaa kärsimystä toiselle on paneuduttava asiaan ja alettava auttamaan toista osapuolta.Ei kai tuokaan sairaus haukkumisella ja yksin jättämisellä parane.Jos parisuhteessa toinen on kovin menevää sorttia niin onhan siinä ainekset epäilyihin että kuinka ei voi viihtyä kotona toisen kanssa.Tuntee siinä itsensä hyljätyksi.Mielestäni asia on yhdessä aina hoidettavissa,asiallisella keskustelulla ja käytöksellä.

Lue lisää

Mustasukkaisuuteen tarvitaan kaksi osapuolta. Jos kaksi osapuolta päättävät elää yhdessä on hyvä käydä läpi yhteiselon pelisäännöt. Mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei.

Kumpikin tuo mukanaan oman historiansa ja omat arvonsa. Sopivatko ne yksi yhteen vai pitääkö joitain asioita tarkentaa? Joskus voi käydä ilmi, että toinen ajattelee asioista aivan eri tavalla ja ei ehkä voi hyväksyä toisen periaatteita ollenkaan - silloin on parempi erota jo heti suhteen alussa. Näin voidaan säästyä turhilta mustasukkaisuusdraamoilta. Esimerkiksi elämäntyylit eivät välttämättä sovi yhteen. Toinen voi olla kovin menevä ja toinen haluaisi olla vain kotona.

Jos oikein rakastaa voi jopa auttaa toista vähitellen pääsemään eroon mustasukkaisuudestaan - joka on ehkä aiheutunut esimerkiksi aikaisemmista kokemuksista edellisessä suhteessa. Mutta se on pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa tie. Mutta lopulta kärsivällisyys palkitaan - näin uskon.

Kun yhdessä eletään tarkoittaa se usein myös jostain luopumista ja vastuun ottamista muustakin kuin vain itsestään.

Mä en kyllä yhtään ihmettele..että porukka on mustasukkaisia, baarissakin kun kattoo(selvinpäin),mitä se meininki välillä on niin huh huh...ihmiset elää siinä hetkessä mitä on ilman minkään näkösiä moraaleja...ihmiset käyttäytyy niin härskisti, vaikka kotona ois ihana vaimo/mies ja lapset odottamassa...ja sit seuraavana aamuna mietitään mitä tulikaan tehtyä..se on myöhäistä parkua kun on jo paskat housuissa...ihan ku seksi sit ois niin erilaista jonkun toisenkaa??!!kannattaa miettiä tulevaisuutta eikä elää siinä hetkessä..maailma on kuitenkin täynnä kauniita/komeita ihmisiä...ja tulee aina olemaan..

Mulla on vähän sama juttu. Kyllä ne entiset hatuttaa, varsinkin ulkomaalaiset matkoilla jne. Ei auta kuin sietää ja yrittää unohtaa. Jos hatuttaa, niin älä kuitenkaan suutu. Näyttele välinpitämätöntä, jos aiheesta puhutaan. Kyl se siitä.

mustasukkaisuus on kyllä vielä paljon muutakin kuin nuo mainitsemasi asiat. Se on kovin painostavaa ja pahimmillaan tuhoaa kaiken suhteessa.
Mieheni ratsasi kännykkääni, jopa vaihtoi korttia siihen kun en huomannut, jotta saisi kaikki asiani selville. Hän kuvitteli tapahtuneeksi sellaisiakin asioita joita ei koskaan ollut tapahtunut. Silti hän kiristi minua myöntämään niitä kuin se olisi totta.
Mökötystä ja kiukuttelua jatkui monta päivää jos en lähtenyt tähän leikkiin mukaan.
Television katselu muuttui painajaiseksi, sain muka vaikutteita pettämiseen tv-sarjoista. Elokuvat tai ohjelmat jotka käsittelivät tai edes sivusivat uskottomuusteemaa, aiheuttivat kiukunpuuskia ja epäilyjä myös meillä kotona.
Lapset olivat aika ajoin jonkun muun kuin hänen lapsiaan ja heitä siis käsiteltiin sen mukaan...äpäriä....
En voinut mennä edes naapuriin kahville tai lasten kanssa kioskille tai kauppaan, ilman että nämä aiheet nousivat esiin taas. Hän kellotti kaikki reissuni ja jos kassajono kaupassa olikin pitkä ja jouduin odottamaan, ei tämä riittänyt syyksi myöhästelyyn.
Mustis rajoitti myös sukulaisiin suhteita, jotten vain olisi voinut kertoa heille mitään.
väkivaltaa ei ollut, paitsi henkistä.
Työssä olo oli yhtä helvettiä, siellähän on miehiä, minua siis voi epäillä joka päivä siitä että sekaannuin heihin....
Mustis korosti vielä itse jonnekkin lähtiessään ettei hän ainakaan petä, minä vaan olin onnellinen kun hän oli poissa kotoa ja sain olla rauhassa.
Tuollainen tuhoaa parisuhteen, olin lopulta niin väsynyt miettimään kaikkea että lähdin.

sairaalloiseen mustasukkaisuuteen liittyy kyllä väkivalta. ystäväni joutuu sitä kokemaan.. kännykät myöskyllä ratsataan ym. äänensävy vaikuttaa paljon ja se tyyli, millä kysytään. on luonnollista olla kiinnostunut kumppaninsa menoista ja päivän puuhista.. menneistä suhteistakin on luonnollista puhua, ihan mielenkiinnolla itsekin jutellut mieheni kanssa.. Jonnekkin menemisen kieltäminen on omistuksenhaluisuutta ja sairasta mustasukkaisuutta, sillä eihän toista voi eikä saa kahlita, se tappaa rakkauden!

Toiseen täytyy luottaa, jos tahtoo yhteisen tulevaisuuden...

vierestä seurannut kirjoitti:

sairaalloiseen mustasukkaisuuteen liittyy kyllä väkivalta. ystäväni joutuu sitä kokemaan.. kännykät myöskyllä ratsataan ym. äänensävy vaikuttaa paljon ja se tyyli, millä kysytään. on luonnollista olla kiinnostunut kumppaninsa menoista ja päivän puuhista.. menneistä suhteistakin on luonnollista puhua, ihan mielenkiinnolla itsekin jutellut mieheni kanssa.. Jonnekkin menemisen kieltäminen on omistuksenhaluisuutta ja sairasta mustasukkaisuutta, sillä eihän toista voi eikä saa kahlita, se tappaa rakkauden!

Toiseen täytyy luottaa, jos tahtoo yhteisen tulevaisuuden...

Lue lisää

Väärinkohtelun tunnusmerkkejä:
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/selfcontrol.html

vierestä seurannut kirjoitti:

sairaalloiseen mustasukkaisuuteen liittyy kyllä väkivalta. ystäväni joutuu sitä kokemaan.. kännykät myöskyllä ratsataan ym. äänensävy vaikuttaa paljon ja se tyyli, millä kysytään. on luonnollista olla kiinnostunut kumppaninsa menoista ja päivän puuhista.. menneistä suhteistakin on luonnollista puhua, ihan mielenkiinnolla itsekin jutellut mieheni kanssa.. Jonnekkin menemisen kieltäminen on omistuksenhaluisuutta ja sairasta mustasukkaisuutta, sillä eihän toista voi eikä saa kahlita, se tappaa rakkauden!

Toiseen täytyy luottaa, jos tahtoo yhteisen tulevaisuuden...

Lue lisää

Väärinkohtelun tunnusmerkkejä:
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/selfcontrol.html

"[
Tilanteesi on kriittinen, jos seuraavat kohdat sopivat sinuun:

Ilmaiset mielipiteitäsi vähemmän ja tukahtuneemmin.

Huomaat käveleväsi munankuorilla, varoen mitä sanoa ja milloin sanoa.

Kaipaat, että kumppanisi pehmeämpi ja haavoittuvampi puoli nousisi esiin.

Huomaat keksiväsi tekosyitä kumppanisi käyttäytymiselle.

Koet olevasi emotionaalisesti turvaton.

Koet, että ei ole OK puhua suhteestanne muiden kanssa.

Toivot, että tilanne muuttuisi... erityisesti sinun rakkautesi ja ymmärtäväisyytesi kautta.

Huomaat epäileväsi muistiasi tai todellisuudentajuasi.

Epäilet omaa järkeäsi.

Epäilet omia kykyjäsi.

Koet itsesi haavoittuvaksi ja epävarmaksi.

Tulet yhä masentuneemmaksi.

Koet yhä enemmän olevasi ansassa ja voimaton.

Olet pelännyt tai pelkäät kumppaniasi.

Kumppanisi on satuttanut sinua fyysisesti, edes kerran.

Jos epäilet, että suhteesi on verbaalisesti tai emotionaalisesti vahingoittava, puhu ihmisille, joihin luotat. Puhu sielunhoitajille, soita turvakotiin, opiskele, etsi ammattiapua. Älä anna verbaalisen ja emotionaalisen väärinkohtelun muuttua fyysiseksi pahoinpitelyksi!
]"

Tohtori Irene Matiatos

olen itse elänyt mustasukkaisen miehen kanssa noin 2v. se oli yhtä helvettiä!! en toivo kenellekkään sellaista elämää. alkuaikoina oli ihan kivaa, en huomannut mustasukkaisuutta. mutta sitten noin 2kk yhessä olon jälkeen ajattelin lähteä ulos kavereitten kanssa enhän ollut nähnyt niitä aikoihin, pyysin myös miestä mukaan mutta ei halunnut lähteä. koko illan se soitteli ja keksi millon mitäkin asiaa, olin vaan puhelimessa. sitten kun en jossain välissä kuulut puhelimen soivan tuli viestejä että "missä oot" jns kun baarit sit meni kiinni se oli oottamassa minua jo baarin eessä autossa. miten pitkään lie siinä kytänny. siitä se sit alko mihinkään ei uskaltanu mennä. kauhee riita tuli aina. kerran sit menin äitin luona käymään kun ukko oli töissä sattu soittamaan sit just kun olin äitin luona kysy missä oon? sanoin äitin luona. siitäkös se sit suuttu ja sano että pitää kuulemma ilmottaa 3päivää aikasemmin jos aijon mennä kotoa jonnekkin. tää sit paheni oisin saanu työpaikan siivoojana mutta kun se pomo ois ollu mies niin siitäkin tuli riitää. en sit uskaltanu mennä. parikertaa en huomannu puhelimen soivan kun imuroin kotona niin heti olin huoraamassa. sitten se jo alko käydä käsiksikin. ei nyt hakkaamalla hakannu mut otti tosikovaa kiinni niin että tuli mustelmia ja kerran kävi kurkkuun kiinni kun sanoin että lähen kaverin luo kahville kun en oo nähny sitä 5kk. enkä ois lähteny sen mukaan töihin. (autoon istumaan) ei mulla ollu enää kavereitakaan kun kaikki pelkäs sitä. onneksi se on nyt ohi kiitos hyvän tukijoukon äitini ja päättäväisyyteni.

asiaa! Näin vois olla ihan hyvä :P

ne kuuuluu yhteen.

miestäs et taida siis hirveesti rakastaa, tai sitten teillä on jonkin sortin kieroutunut suhde ja saat itse tehdä ihan samaa omilla reissuillas...
Pieni mustasukkaisuus on tervettä!

http://www.youtube.com/watch?v=uax8U7H3DJI

Ei hassumpi idea, sitä vois ainakin miettiä. Mielestäni ketjun alkupäässä eieieiei:n kirjotuksessa selvitetään varsin hyvin mustasukkaisuuden syitä. Varmaankaan yhtä ainoaa syytä ei ole. Itse olen huomannut, että jos keksii jotakin mieluista tekemistä niin silloin vähemmän miettii toisen ihmisen tekemisiä jolloin mustasukkaiset ajatuksetkaan ei niin helposti nouse pintaan. Mustasukkaisten tunteiden tunnistaminen itsessään ja niiden hyväksyminen on käsittääkseni yksi tärkeä pointti ja itsensä rakastaminen noista negatiivisistakin tunteista huolimatta. Uskallanko päästää toisen ihmisen lähelleni?

Ei nmky kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=uax8U7H3DJI

toi tunus piisi meinaan olis just eikä melkein kohdalaan jos perustettais sellanen mustisten oma kerho jossa saa purkaa kaiken tuntemuksensa ja syynsä epäillä.
itsekkin mustiksena olisin yksi osakas heti ja toiveena olis toi piisi tunnariksi todella osuva.

itselläni on takana miesten puolelta pettämistä ja kiinni jäämisiä kestin erästä suhdetta 2v ja aina tulos oli sama kaveri porukka illan jäljiltä nyt onnekkaana pääsin siitä suhteesta pois ja edelleenkin kyseinen mies soittelee ja parkuu mun perään ettei tee enään mulle niin mut mun luottaminen meni samala miehiin.
nykyiselläni on kova työ ollut saada edes luottamustani hieman takaisin parhaillaankin hän on joka viikkoisella sukulais kierroksellaan ja soittelee ja kyselee mun vointia välillä vain mun mieliksi etten saisi mustasukkaisuus kohtausta niin herkästi aluksi se olikin hankalaa mut nyt jo asia alkaa sujumaan pikku hiljaa meillä.
kohta ollaan seurusteltu jo 8kk ja on niin hyviä kuin huonojakin hetkiä ollut.

kiki84 kirjoitti:

toi tunus piisi meinaan olis just eikä melkein kohdalaan jos perustettais sellanen mustisten oma kerho jossa saa purkaa kaiken tuntemuksensa ja syynsä epäillä.
itsekkin mustiksena olisin yksi osakas heti ja toiveena olis toi piisi tunnariksi todella osuva.

itselläni on takana miesten puolelta pettämistä ja kiinni jäämisiä kestin erästä suhdetta 2v ja aina tulos oli sama kaveri porukka illan jäljiltä nyt onnekkaana pääsin siitä suhteesta pois ja edelleenkin kyseinen mies soittelee ja parkuu mun perään ettei tee enään mulle niin mut mun luottaminen meni samala miehiin.
nykyiselläni on kova työ ollut saada edes luottamustani hieman takaisin parhaillaankin hän on joka viikkoisella sukulais kierroksellaan ja soittelee ja kyselee mun vointia välillä vain mun mieliksi etten saisi mustasukkaisuus kohtausta niin herkästi aluksi se olikin hankalaa mut nyt jo asia alkaa sujumaan pikku hiljaa meillä.
kohta ollaan seurusteltu jo 8kk ja on niin hyviä kuin huonojakin hetkiä ollut.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=vfaNCRAFuek
määkiä 80

kiki84 kirjoitti:

toi tunus piisi meinaan olis just eikä melkein kohdalaan jos perustettais sellanen mustisten oma kerho jossa saa purkaa kaiken tuntemuksensa ja syynsä epäillä.
itsekkin mustiksena olisin yksi osakas heti ja toiveena olis toi piisi tunnariksi todella osuva.

itselläni on takana miesten puolelta pettämistä ja kiinni jäämisiä kestin erästä suhdetta 2v ja aina tulos oli sama kaveri porukka illan jäljiltä nyt onnekkaana pääsin siitä suhteesta pois ja edelleenkin kyseinen mies soittelee ja parkuu mun perään ettei tee enään mulle niin mut mun luottaminen meni samala miehiin.
nykyiselläni on kova työ ollut saada edes luottamustani hieman takaisin parhaillaankin hän on joka viikkoisella sukulais kierroksellaan ja soittelee ja kyselee mun vointia välillä vain mun mieliksi etten saisi mustasukkaisuus kohtausta niin herkästi aluksi se olikin hankalaa mut nyt jo asia alkaa sujumaan pikku hiljaa meillä.
kohta ollaan seurusteltu jo 8kk ja on niin hyviä kuin huonojakin hetkiä ollut.

Lue lisää

ks. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000028657409

Mitäs jos se olikin maalia, eikä huulipunaa? Paidan selkämykseen harvemmin huulet osuvat. Pöljää toimintaa..

naikkosilla oli ihan oma nimensä h###a. Sähän kipee oot, olettamuksen perusteella menit sit pettämään?

xxxxx kirjoitti:

naikkosilla oli ihan oma nimensä h###a. Sähän kipee oot, olettamuksen perusteella menit sit pettämään?

Et sinä minusta maksullista naista saa. Teillä maalla kaikki naiset on huoria, mikäli pettää. Huora myy vartalonsa toisen käyttöön tiettyä rahasummaa vastaan. Yleensä huora ei edes nauti toimituksesta.

Itse en ota maksua, lisäksi nautin seksistä. Eiköhän teillä päin ensiksi pistetä käsitteet oikeiksi..

Nti41v. kirjoitti:

Et sinä minusta maksullista naista saa. Teillä maalla kaikki naiset on huoria, mikäli pettää. Huora myy vartalonsa toisen käyttöön tiettyä rahasummaa vastaan. Yleensä huora ei edes nauti toimituksesta.

Itse en ota maksua, lisäksi nautin seksistä. Eiköhän teillä päin ensiksi pistetä käsitteet oikeiksi..

Lue lisää

Moi Neiti!
Miissä päin sä vaikutat?
Olia kiva tutustua sinuun
ja nauttia hyvästä seksistä
usein ja pitkään?
Kun meillä tupaa tois "päänsärky"'
iskemään aina jos siitä puhutaan
Herrasmies hesasta

Nti41v. kirjoitti:

Et sinä minusta maksullista naista saa. Teillä maalla kaikki naiset on huoria, mikäli pettää. Huora myy vartalonsa toisen käyttöön tiettyä rahasummaa vastaan. Yleensä huora ei edes nauti toimituksesta.

Itse en ota maksua, lisäksi nautin seksistä. Eiköhän teillä päin ensiksi pistetä käsitteet oikeiksi..

Lue lisää

vanhenit!!

Aluksi olit Nti 31v. ja nyt Nti 41v. yhtäkkiä IKÄÄ TUPSAHTI MUUATMASSA PÄIVÄSSÄ 10 VUOTTA LISÄÄ!?!
Säpäs oot kumma tapaus, en itselleni ainakaan halua noin käyvän, sustahan tulee vanha kurppa jo parin päivän päästä! Nyt ymmärrän pettämisesi! En itsekään haluaisi vanheta noin nopeasti ja kun vanhana ei sitä enää kykenekään !! HAha

vanhenit!!

Aluksi olit Nti 31v. ja nyt Nti 41v. yhtäkkiä IKÄÄ TUPSAHTI MUUTAMASSA PÄIVÄSSÄ 10 VUOTTA LISÄÄ!?!
Säpäs oot kumma tapaus, en itselleni ainakaan halua noin käyvän, sustahan tulee vanha kurppa jo parin päivän päästä! Nyt ymmärrän pettämisesi! En itsekään haluaisi vanheta noin nopeasti ja kun vanhana ei sitä enää kykenekään !! Haha

Säpäs nopeasti kirjoitti:

vanhenit!!

Aluksi olit Nti 31v. ja nyt Nti 41v. yhtäkkiä IKÄÄ TUPSAHTI MUUTAMASSA PÄIVÄSSÄ 10 VUOTTA LISÄÄ!?!
Säpäs oot kumma tapaus, en itselleni ainakaan halua noin käyvän, sustahan tulee vanha kurppa jo parin päivän päästä! Nyt ymmärrän pettämisesi! En itsekään haluaisi vanheta noin nopeasti ja kun vanhana ei sitä enää kykenekään !! Haha

Lue lisää

Kirjoitusvirhe, pahvi!!!

Miten sinä voit enää pahentua? Haudassa kenties..

Toista se on minuntyyppisellä rotunaisella. Miesten pää kääntyy ohi mennessäni. Kroppa kunnossa, kiitos aktiivisen urheilun ja terveellisten elintapojen.

luottaa mieheesi, kyllä hän varmaan välttelee asiaa hyvin pitkästi jos voi. Olisit varmaan kuullut juttuja jo paljonkin pettämisestä tai edes epäilyistä, koskapa sanoit hänen tehneen keikkaa jo vuosia. Pahat kielet kun tuppaavat laulamaan ennätysajassa.
Ja yritä ottaa joku fanien halaaminen vaikka pr-toimintana, sillä sitä se varmaan pitkältikin on.
Jos mies tulee kotiin ja käyttäytyy sinua kohtaan hyvin ja rakastavasti, ole onnellinen siitä. Toki asiasta voi joskus keskustella jos jokin vaivaa, mutta pyri silti luottamaan häneen, sillä epäily syö suhdetta ja voi jopa johtaa siihen että miehesi lipsuu aidan toiselle puolelle, kun kerta kuitenkin syytellään....
Ajattele niin että jos itse tekisit tuota rokkarin hommaa ja lopulta väsyneenä tulisit kotiin, niin miltä tuntuisi jos siellä toinen rupeaa heti syyttelemään pettämisestä....ei varmaan tule sellainen olo pitemmän päälle että odottaa kotiin pääsyä.
Puhun sillälailla kokemuksesta tässä, että pyrin omassa elämässäni luottamaan mieheeni ja olenkin antanut hänelle vapauden kulkea missä haluaa, kunhan tiedän että on hengissä ja koska suurinpiirtein on tulossa kotiin. Hups, vuosien saatossa tämä samainen mies onkin alkanut viihtyä kotona enemmän kuin kylillä. Hänestä on niin kivaa olla kotona kun saa olla oma itsensä ja koska me emme riitele turhista asioista....
Tsemppiä sinulle ja ole onnellinen rokkarisi kanssa.

hfgjfgjfgj kirjoitti:

luottaa mieheesi, kyllä hän varmaan välttelee asiaa hyvin pitkästi jos voi. Olisit varmaan kuullut juttuja jo paljonkin pettämisestä tai edes epäilyistä, koskapa sanoit hänen tehneen keikkaa jo vuosia. Pahat kielet kun tuppaavat laulamaan ennätysajassa.
Ja yritä ottaa joku fanien halaaminen vaikka pr-toimintana, sillä sitä se varmaan pitkältikin on.
Jos mies tulee kotiin ja käyttäytyy sinua kohtaan hyvin ja rakastavasti, ole onnellinen siitä. Toki asiasta voi joskus keskustella jos jokin vaivaa, mutta pyri silti luottamaan häneen, sillä epäily syö suhdetta ja voi jopa johtaa siihen että miehesi lipsuu aidan toiselle puolelle, kun kerta kuitenkin syytellään....
Ajattele niin että jos itse tekisit tuota rokkarin hommaa ja lopulta väsyneenä tulisit kotiin, niin miltä tuntuisi jos siellä toinen rupeaa heti syyttelemään pettämisestä....ei varmaan tule sellainen olo pitemmän päälle että odottaa kotiin pääsyä.
Puhun sillälailla kokemuksesta tässä, että pyrin omassa elämässäni luottamaan mieheeni ja olenkin antanut hänelle vapauden kulkea missä haluaa, kunhan tiedän että on hengissä ja koska suurinpiirtein on tulossa kotiin. Hups, vuosien saatossa tämä samainen mies onkin alkanut viihtyä kotona enemmän kuin kylillä. Hänestä on niin kivaa olla kotona kun saa olla oma itsensä ja koska me emme riitele turhista asioista....
Tsemppiä sinulle ja ole onnellinen rokkarisi kanssa.

Lue lisää

Kiitos sinulle. :> Yritän antaa hänelle vähän tilaa.
Kohta hän lähtee rundille enkä näe häntä taas pitkään aikaan. :'/ Toki hän on luvannut tulla käymään aina välillä täällä Tampereella, mutta saa nähdä päästääkö muut pojat hänen lähtemään.

Ammppu kirjoitti:

Kiitos sinulle. :> Yritän antaa hänelle vähän tilaa.
Kohta hän lähtee rundille enkä näe häntä taas pitkään aikaan. :'/ Toki hän on luvannut tulla käymään aina välillä täällä Tampereella, mutta saa nähdä päästääkö muut pojat hänen lähtemään.

Lue lisää

Jos kaverit määräävät missä miehesi menee niin huonosti on asiat eli sanoisin että on syytä huoleen. Hänen prioriteettinsa tulisi (ammatin ohessa) olla puoliso ja oma perhe, ei kaverit. Tai sitten miehesi on avuton nössö ilman omaa tahtoa, ja kaverit saavat hänet suostuteltua mihin tahansa.

Itellä on ollut rokkaripuoliso jo vuosia, ja homma on aika kunnossa, vaikka toisinaan tunnen itseni riittämättömäksi ja mustasukkaiseksi. Nuorena olin tolkuttoman mustis, mutta ikä opettaa.

Omasta mielestäni mustasukkaisuus lähtee huonosta itsetunnosta: ei tunne olevansa rakkauden arvoinen ja epäilee aina ensin joutuvansa jätetyksi. Siihen ei auta muu kuin terapia joka selvittää mistä itsetunnon vajaus johtuu, ja samaan aikaan ikä, kun itsevarmuus ja rauhallisuus tuppaa useimmiten iän myötä lisääntymään. Tiedän kokemuksesta.

Tsemppiä vaan kaikille rockpuolisoille. Tiedän että kovaa se on välillä, mutta jos puoliso on oikea niin huolta ei ole.

Mikä siinä on kun viihteelle lähdetään erikseen. Ja itse tullut siihen, että kait se vaan on sitä että halutaan olla "vapaasti" siellä baarissa. Eli saa olla silmäruokana ja tehdä ja käyttäytyä miten huvittaa. Eikä tarvitse olla mustis tai riidellä toisen kanssa kun tullaan juttelee.
Siihen voi myös vaikuttaa se, että ei ole ns. yhteisiä ystäviä joiden kanssa lähteä. Esimerkiksi parettain, tai hyvin lapsuuden ystävien. Huonohan se on lähteä jos lähdet tyttöystäväsi kavereiden kanssa ulos.

Mutta pitäisi lailla kieltää erikseen ulosmenot. Ja varsinkin baareihin, jossa se paha todella tapahtuu :D

että jos miehesi on yhtään katseen kestävä, niin hän on jo pettänyt/suudellut/lääppinyt toisen naisen kanssa. :) - tälläisiä "me" miehet ollaan, joten älä luota liikaa.

Hyvät jatkot sullekin.

Aivan varmasti jokaisesta ihmisestä jolla on tunteita,ettei ole siis aivokuollut.On mustasukkaisuutta,jossain vaiheessa elämässään ei se ole mikään sairaus.

Kyllä meillä se "vika" on miehen puolella.
Hyvä jos ruokakauppaan uskaltaa ilman "vahtia"
Parempi pitää suunsa kiinni vaan ja unohtaa oma
nuoruuskin ;-(

homma on varmaankin niin, että naiset kärsivät mustasukkaisuudesta meitä miehiä enemmän. Oma liittoni päättyi mustasukkaisuuteen jota en enää kestänyt, ja se ei johtunut minusta vaan enemmänkin siitä että tulevan ex-puolisoni ensimmäinen puoliso petti ja huijasi häntä mennentullen ja näin minä jouduin kärsimään näistä jokseenkin syyttömänä.

Jealous ,ihana sana

Jos teillä on ruma/tavallinen mies niin voitte huoletta päästää ne baariin yms. yksin.

Aika harvat niille lämpenee.

Jos teillä taas on ylikomea mies niin asia on toinen,sellaista ei kannata edes ottaa. Pettää taatusti.
mutta niitäpä on tosi harvassa ja näkeekin vain ihan silloin tällöin tosi harvoin.

Huvittavaa kun miehet luulee olevansa hyvännäkösiä, vaikka oikeesti todella hyvännäkösiä miehiä ei juuri ole, muutaman olen nähyt, tampereella kerran yhden ja Stadissa.

Sanna. kirjoitti:

Jos teillä on ruma/tavallinen mies niin voitte huoletta päästää ne baariin yms. yksin.

Aika harvat niille lämpenee.

Jos teillä taas on ylikomea mies niin asia on toinen,sellaista ei kannata edes ottaa. Pettää taatusti.
mutta niitäpä on tosi harvassa ja näkeekin vain ihan silloin tällöin tosi harvoin.

Huvittavaa kun miehet luulee olevansa hyvännäkösiä, vaikka oikeesti todella hyvännäkösiä miehiä ei juuri ole, muutaman olen nähyt, tampereella kerran yhden ja Stadissa.

Lue lisää

mutta naisistakaan hyvin pieni prosentti on sellaisia, joita viitsii edes katsoa, esimerkkinä ne naiset jotka sulloo kaikki läskit 26" farkkuihin ja näin lopputulos on kaamee, plus muut napapaitatypyt. Hyi hitto, missä naisellisuus? Sitten vielä, jos sattuu olemaan jonkun näköinen, niin korvien välissä ei ole mitään.....Ketä kiinnostaa???.............

"Sisäisen lapsen paraneminen, läheisriippuvuudesta paraneminen, muista riippuvuuksista paraneminen ja varsinkaan varjojen kohtaaminen ei ole tavallista. Se ei ole "normaalia". Se on harvinaista. Yleisen "normaaliuden" määritelmän mukaan me olemme "epänormaaleja". Me emme enää tahdokaan piilottaa mustaa ja tulla valituilta kohdin entistä valkoisemmaksi, vaan koko ympyrässä harmaan, valkoisen ja mustan eri sävyiksi. Ennen kaikkea, se on valtavan upeaa, hauskaa, luovaa, riemullista, vapauttavaa - ja välillä tuskallista.

"Jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinenkin poski ... jos joku pyytää takkisi, anna hänelle aluspaitasikin ... jos joku pakottaa sinut kävelemään kanssaan pari kilometriä, kävele neljä." Valon psykologia näkyy esimerkiksi siinä, kuinka näitä Jeesuksen opetuksia usein tulkitaan, ja minkälainen kasvatus näiden tulkintojen perusteella syntyy. Valon psykologia johtaa väistämättä mustavalkoiseen elämään, koska sillä ei ole mitään keinoja kohdata varjoja. Se voi ainoastaan yrittää piilottaa ne, samalla piilottaen kaiken voiman, järkevyyden ja tasapainon joka niiden omistamiseen liittyy. Valon psykologia tekee ihmisistä joko heikkoja ja passiivisia, tai vihaisia ja aggressiivisia. Laittaessaan "pahat" puolet pimentoon, yhteiskuntamme ei opeta meille niihin liittyvän voiman hallitsemista. "

...

"Ihmiset, yhteisöt ja valtiot kokevat taistelevansa toisiaan vastaan saadakseen rajallisista resursseista itselleen mahdollisimman paljon ja voidakseen kokea olevansa turvassa. "Jos joku saa, toinen häviää" on sen keskeinen lause. Tällaisen asetelman mukaisesti hyvä itsetunto on sillä, joka nostaa itseään eniten ja työntää itseään esille eniten, riippumatta siitä, kuinka todellisen kuvan hän antaa itsestään.

Vaikka tämä artikkeli kritisoi joitakin yhteiskuntamme piirteitä, se ei tarkoita sitä että ihailisin jotakin muuta mallia, tai että haluaisin korvata sen jollakin muulla. En myöskään kirjoita analysoidakseni erilaisia yhteiskuntia sen mukaan, miltä ne näyttävät ulospäin tai vertaillakseni niiden paremmuutta. Kirjoitan siksi, että näkisimme, että yhteiskuntamme antaa meille ne eväät, joiden mukaan me elämme, ajattelemme ja tunnemme. Se antaa meille eväät, jotka määrittelevät "hyvän itsetunnon", "onnistuneen ihmissuhteen" ja "elämässä menestymisen". En tiedä, onko kovinkaan paljoa merkitystä sillä, mitä yhteiskuntamme arvot ovat, jos se elää johdonmukaisesti ja ennustetusti niiden mukaan. Mutta vahingollista on se, jos yhteiskuntamme esittää omistavansa yhdenlaisia arvoja, ja toimii käytännössä toisenlaisten arvojen mukaan. Ja kaikkein vahingollisimmillaan tämä suhtautumistapa on silloin, kun päämäärä on "hyvä", mutta keinot joilla siihen pyritään, ovat ristiriidassa päämäärän kanssa. Lutterin mukaan me sokeudumme sitä helpommin, mitä "ylevämpi" päämäärä meillä mielestämme on, ja mikä kiihkoutuneemmin me taistelemme sen puolesta. Poliittisella tasolla tästä yksi ajankohtainen esimerkki on Yhdysvalloissa viime aikoina käynnistynyt kriittinen keskustelu siitä, kuinka se toimii itse juuri sillä tavalla, josta se halveksii muita maita. Sen käyttäytyminen on ristiriidassa sen omien arvojen kanssa.

Politiikassakin sillä on merkityksensä, mutta vielä vahingollisempaa on, että tällaisen yhteiskunnan jäsenet eivät näe, että he toimivat henkilökohtaisissa elämässään ja ihmissuhteissaan yhtä ristiriitaisesti ja tuhoavasti. Meidän "arvomme" ovat meidän mielestämme ylevät, mutta meidän käyttämämme keinot ovat ristiriidassa päämäärämme kanssa, jolloin ne tekevät sen saavuttamisen mahdottomaksi. Me yritämme saada elämäämme jotakin, mutta mitä kovemmin me yritämme, sitä kauemmas me joudumme päämäärästämme. Me vain väsytämme itseämme ja vahingoitamme itseämme ja muita - emmekä tiedä miksi niin käy. Tämä ei ole kovin otollinen alusta itsetunnon kasvulle."

Kaikki oikeudet Kotkansydän 2005

lainaukset tuosta linkistä.
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Mitta5a.html

paulimies kirjoitti:

"Sisäisen lapsen paraneminen, läheisriippuvuudesta paraneminen, muista riippuvuuksista paraneminen ja varsinkaan varjojen kohtaaminen ei ole tavallista. Se ei ole "normaalia". Se on harvinaista. Yleisen "normaaliuden" määritelmän mukaan me olemme "epänormaaleja". Me emme enää tahdokaan piilottaa mustaa ja tulla valituilta kohdin entistä valkoisemmaksi, vaan koko ympyrässä harmaan, valkoisen ja mustan eri sävyiksi. Ennen kaikkea, se on valtavan upeaa, hauskaa, luovaa, riemullista, vapauttavaa - ja välillä tuskallista.

"Jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinenkin poski ... jos joku pyytää takkisi, anna hänelle aluspaitasikin ... jos joku pakottaa sinut kävelemään kanssaan pari kilometriä, kävele neljä." Valon psykologia näkyy esimerkiksi siinä, kuinka näitä Jeesuksen opetuksia usein tulkitaan, ja minkälainen kasvatus näiden tulkintojen perusteella syntyy. Valon psykologia johtaa väistämättä mustavalkoiseen elämään, koska sillä ei ole mitään keinoja kohdata varjoja. Se voi ainoastaan yrittää piilottaa ne, samalla piilottaen kaiken voiman, järkevyyden ja tasapainon joka niiden omistamiseen liittyy. Valon psykologia tekee ihmisistä joko heikkoja ja passiivisia, tai vihaisia ja aggressiivisia. Laittaessaan "pahat" puolet pimentoon, yhteiskuntamme ei opeta meille niihin liittyvän voiman hallitsemista. "

...

"Ihmiset, yhteisöt ja valtiot kokevat taistelevansa toisiaan vastaan saadakseen rajallisista resursseista itselleen mahdollisimman paljon ja voidakseen kokea olevansa turvassa. "Jos joku saa, toinen häviää" on sen keskeinen lause. Tällaisen asetelman mukaisesti hyvä itsetunto on sillä, joka nostaa itseään eniten ja työntää itseään esille eniten, riippumatta siitä, kuinka todellisen kuvan hän antaa itsestään.

Vaikka tämä artikkeli kritisoi joitakin yhteiskuntamme piirteitä, se ei tarkoita sitä että ihailisin jotakin muuta mallia, tai että haluaisin korvata sen jollakin muulla. En myöskään kirjoita analysoidakseni erilaisia yhteiskuntia sen mukaan, miltä ne näyttävät ulospäin tai vertaillakseni niiden paremmuutta. Kirjoitan siksi, että näkisimme, että yhteiskuntamme antaa meille ne eväät, joiden mukaan me elämme, ajattelemme ja tunnemme. Se antaa meille eväät, jotka määrittelevät "hyvän itsetunnon", "onnistuneen ihmissuhteen" ja "elämässä menestymisen". En tiedä, onko kovinkaan paljoa merkitystä sillä, mitä yhteiskuntamme arvot ovat, jos se elää johdonmukaisesti ja ennustetusti niiden mukaan. Mutta vahingollista on se, jos yhteiskuntamme esittää omistavansa yhdenlaisia arvoja, ja toimii käytännössä toisenlaisten arvojen mukaan. Ja kaikkein vahingollisimmillaan tämä suhtautumistapa on silloin, kun päämäärä on "hyvä", mutta keinot joilla siihen pyritään, ovat ristiriidassa päämäärän kanssa. Lutterin mukaan me sokeudumme sitä helpommin, mitä "ylevämpi" päämäärä meillä mielestämme on, ja mikä kiihkoutuneemmin me taistelemme sen puolesta. Poliittisella tasolla tästä yksi ajankohtainen esimerkki on Yhdysvalloissa viime aikoina käynnistynyt kriittinen keskustelu siitä, kuinka se toimii itse juuri sillä tavalla, josta se halveksii muita maita. Sen käyttäytyminen on ristiriidassa sen omien arvojen kanssa.

Politiikassakin sillä on merkityksensä, mutta vielä vahingollisempaa on, että tällaisen yhteiskunnan jäsenet eivät näe, että he toimivat henkilökohtaisissa elämässään ja ihmissuhteissaan yhtä ristiriitaisesti ja tuhoavasti. Meidän "arvomme" ovat meidän mielestämme ylevät, mutta meidän käyttämämme keinot ovat ristiriidassa päämäärämme kanssa, jolloin ne tekevät sen saavuttamisen mahdottomaksi. Me yritämme saada elämäämme jotakin, mutta mitä kovemmin me yritämme, sitä kauemmas me joudumme päämäärästämme. Me vain väsytämme itseämme ja vahingoitamme itseämme ja muita - emmekä tiedä miksi niin käy. Tämä ei ole kovin otollinen alusta itsetunnon kasvulle."

Kaikki oikeudet Kotkansydän 2005

lainaukset tuosta linkistä.
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Mitta5a.html

Lue lisää

Kohta tulee kaksi vuotta avioerosta miehen kanssa, josta olin todella mustasukkainen. Ja se minusta... Olin silloin kaupassa töissä, kävin hänen mielestään nussimassa sovituskopissa vartijan kanssa ja tauoilla miespuolisen työkaverin kanssa pukukaapeilla...!!

Aluksi nauroin sen jutuille, ajattelin että ne on jotain sairasta huumoria, mutta sitten tajusin että se tosiaan luulee niin. Ja sai siitä "oikeutuksen" omille hairahduksilleen. Pettämisille, joita ei KOSKAAN tullut myöntämään, mutta joista olen 100% varma... Olen nimittäin jutellut kahdenkin naisen kanssa, kenen kanssa käynyt hässimässä.

Miehellä oli hokema "vittu mie en ole sinuu ikinä pettäny enkä tule pettämään, et sie nyt saatana tajua..!!" Ja tuon se sanoi aina kun palasi 2-7 vrk:n reissuilta, kun kysyin ihan ystävällisesti että "missä olet ollut?" En siis maininnut pettämisestä sanallakaan, hän ITSE alkoi puhua aiheesta.

Kaikille sukulaisille ja tuttaville kailotti miten sairaalloisen mustasukkainen olen ja nauroi paskaset naurut päälle. Sai siis näyttämään minut ihmisten silmissä HULLULTA. En nimittäin viimesellä jaksanut enää kommentoida sen sanomisia millään lailla. Elämäni kuluttavin ihmissuhde...

Tällä samaisella miehellä, joka vannotti rakastavansa minua ja vain minua, oli netissä seuranhaku-ilmoitus. Kun jäi siitä kiinni, niin vastaus kuului "pitäähän miunkin jostain persettä saada!!" :O Ois kyllä saanu kotonakin... Mutta kun aina piti saada UUTTA.

Tästä tuli nyt tosi sekava sepustus... Tekstiä tulis vaikka miten paljon (jopa ehkä kirjaksi asti) mutta säästän teidät siltä ; )

Loppukaneetti on se, että tuon sairaan avioliiton jälkeen en ole pystynyt luottamaan yhteenkään mieheen. En, vaikka miten yrittäisin ja järki sanoisi, että tyyppi on luottamuksen arvoinen =( Mutta kun on nähnyt miten ihminen osaa valehdella silmiin katsoen... Ei sitä osaa selittää =/
Siksi olenkin päättänyt olla yksin loppuelämäni. Parempi näin, kun epävarmuus sydämessä.

Pettäminen on muuten hyvin yleistä narsistisesti persoonallisuushäiriöisillä... Googletappa sana "narsistinen persoonallisuushäiriö" tai "narsisti..." Voi monelle avautua omasta elämästä tosi asioita.

paulimies kirjoitti:

"Sisäisen lapsen paraneminen, läheisriippuvuudesta paraneminen, muista riippuvuuksista paraneminen ja varsinkaan varjojen kohtaaminen ei ole tavallista. Se ei ole "normaalia". Se on harvinaista. Yleisen "normaaliuden" määritelmän mukaan me olemme "epänormaaleja". Me emme enää tahdokaan piilottaa mustaa ja tulla valituilta kohdin entistä valkoisemmaksi, vaan koko ympyrässä harmaan, valkoisen ja mustan eri sävyiksi. Ennen kaikkea, se on valtavan upeaa, hauskaa, luovaa, riemullista, vapauttavaa - ja välillä tuskallista.

"Jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinenkin poski ... jos joku pyytää takkisi, anna hänelle aluspaitasikin ... jos joku pakottaa sinut kävelemään kanssaan pari kilometriä, kävele neljä." Valon psykologia näkyy esimerkiksi siinä, kuinka näitä Jeesuksen opetuksia usein tulkitaan, ja minkälainen kasvatus näiden tulkintojen perusteella syntyy. Valon psykologia johtaa väistämättä mustavalkoiseen elämään, koska sillä ei ole mitään keinoja kohdata varjoja. Se voi ainoastaan yrittää piilottaa ne, samalla piilottaen kaiken voiman, järkevyyden ja tasapainon joka niiden omistamiseen liittyy. Valon psykologia tekee ihmisistä joko heikkoja ja passiivisia, tai vihaisia ja aggressiivisia. Laittaessaan "pahat" puolet pimentoon, yhteiskuntamme ei opeta meille niihin liittyvän voiman hallitsemista. "

...

"Ihmiset, yhteisöt ja valtiot kokevat taistelevansa toisiaan vastaan saadakseen rajallisista resursseista itselleen mahdollisimman paljon ja voidakseen kokea olevansa turvassa. "Jos joku saa, toinen häviää" on sen keskeinen lause. Tällaisen asetelman mukaisesti hyvä itsetunto on sillä, joka nostaa itseään eniten ja työntää itseään esille eniten, riippumatta siitä, kuinka todellisen kuvan hän antaa itsestään.

Vaikka tämä artikkeli kritisoi joitakin yhteiskuntamme piirteitä, se ei tarkoita sitä että ihailisin jotakin muuta mallia, tai että haluaisin korvata sen jollakin muulla. En myöskään kirjoita analysoidakseni erilaisia yhteiskuntia sen mukaan, miltä ne näyttävät ulospäin tai vertaillakseni niiden paremmuutta. Kirjoitan siksi, että näkisimme, että yhteiskuntamme antaa meille ne eväät, joiden mukaan me elämme, ajattelemme ja tunnemme. Se antaa meille eväät, jotka määrittelevät "hyvän itsetunnon", "onnistuneen ihmissuhteen" ja "elämässä menestymisen". En tiedä, onko kovinkaan paljoa merkitystä sillä, mitä yhteiskuntamme arvot ovat, jos se elää johdonmukaisesti ja ennustetusti niiden mukaan. Mutta vahingollista on se, jos yhteiskuntamme esittää omistavansa yhdenlaisia arvoja, ja toimii käytännössä toisenlaisten arvojen mukaan. Ja kaikkein vahingollisimmillaan tämä suhtautumistapa on silloin, kun päämäärä on "hyvä", mutta keinot joilla siihen pyritään, ovat ristiriidassa päämäärän kanssa. Lutterin mukaan me sokeudumme sitä helpommin, mitä "ylevämpi" päämäärä meillä mielestämme on, ja mikä kiihkoutuneemmin me taistelemme sen puolesta. Poliittisella tasolla tästä yksi ajankohtainen esimerkki on Yhdysvalloissa viime aikoina käynnistynyt kriittinen keskustelu siitä, kuinka se toimii itse juuri sillä tavalla, josta se halveksii muita maita. Sen käyttäytyminen on ristiriidassa sen omien arvojen kanssa.

Politiikassakin sillä on merkityksensä, mutta vielä vahingollisempaa on, että tällaisen yhteiskunnan jäsenet eivät näe, että he toimivat henkilökohtaisissa elämässään ja ihmissuhteissaan yhtä ristiriitaisesti ja tuhoavasti. Meidän "arvomme" ovat meidän mielestämme ylevät, mutta meidän käyttämämme keinot ovat ristiriidassa päämäärämme kanssa, jolloin ne tekevät sen saavuttamisen mahdottomaksi. Me yritämme saada elämäämme jotakin, mutta mitä kovemmin me yritämme, sitä kauemmas me joudumme päämäärästämme. Me vain väsytämme itseämme ja vahingoitamme itseämme ja muita - emmekä tiedä miksi niin käy. Tämä ei ole kovin otollinen alusta itsetunnon kasvulle."

Kaikki oikeudet Kotkansydän 2005

lainaukset tuosta linkistä.
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Mitta5a.html

Lue lisää

Kohta tulee kaksi vuotta avioerosta miehen kanssa, josta olin todella mustasukkainen. Ja se minusta... Olin silloin kaupassa töissä, kävin hänen mielestään nussimassa sovituskopissa vartijan kanssa ja tauoilla miespuolisen työkaverin kanssa pukukaapeilla...!!

Aluksi nauroin sen jutuille, ajattelin että ne on jotain sairasta huumoria, mutta sitten tajusin että se tosiaan luulee niin. Ja sai siitä "oikeutuksen" omille hairahduksilleen. Pettämisille, joita ei KOSKAAN tullut myöntämään, mutta joista olen 100% varma... Olen nimittäin jutellut kahdenkin naisen kanssa, kenen kanssa käynyt hässimässä.

Miehellä oli hokema "vittu mie en ole sinuu ikinä pettäny enkä tule pettämään, et sie nyt saatana tajua..!!" Ja tuon se sanoi aina kun palasi 2-7 vrk:n reissuilta, kun kysyin ihan ystävällisesti että "missä olet ollut?" En siis maininnut pettämisestä sanallakaan, hän ITSE alkoi puhua aiheesta.

Kaikille sukulaisille ja tuttaville kailotti miten sairaalloisen mustasukkainen olen ja nauroi paskaset naurut päälle. Sai siis näyttämään minut ihmisten silmissä HULLULTA. En nimittäin viimesellä jaksanut enää kommentoida sen sanomisia millään lailla. Elämäni kuluttavin ihmissuhde...

Tällä samaisella miehellä, joka vannotti rakastavansa minua ja vain minua, oli netissä seuranhaku-ilmoitus. Kun jäi siitä kiinni, niin vastaus kuului "pitäähän miunkin jostain persettä saada!!" :O Ois kyllä saanu kotonakin... Mutta kun aina piti saada UUTTA.

Tästä tuli nyt tosi sekava sepustus... Tekstiä tulis vaikka miten paljon (jopa ehkä kirjaksi asti) mutta säästän teidät siltä ; )

Loppukaneetti on se, että tuon sairaan avioliiton jälkeen en ole pystynyt luottamaan yhteenkään mieheen. En, vaikka miten yrittäisin ja järki sanoisi, että tyyppi on luottamuksen arvoinen =( Mutta kun on nähnyt miten ihminen osaa valehdella silmiin katsoen... Ei sitä osaa selittää =/
Siksi olenkin päättänyt olla yksin loppuelämäni. Parempi näin, kun epävarmuus sydämessä.

Pettäminen on muuten hyvin yleistä narsistisesti persoonallisuushäiriöisillä... Googletappa sana "narsistinen persoonallisuushäiriö" tai "narsisti..." Voi monelle avautua omasta elämästä tosi asioita.

p.s. yksi syy siihen, miksi itse olen mustis, juontaa varmasti juurensa siitä, että olen niiiiin monta kertaa baarissa ollessa nähnyt miten varatut miehet ovat vapaiden naisten kimpussa. Minuakin on moni "onnellisesti" naimisissa oleva mies tullut lääppimään. Ja minähän annan sellasille lähdöt..!!!

tullut kirjoitti:

Kohta tulee kaksi vuotta avioerosta miehen kanssa, josta olin todella mustasukkainen. Ja se minusta... Olin silloin kaupassa töissä, kävin hänen mielestään nussimassa sovituskopissa vartijan kanssa ja tauoilla miespuolisen työkaverin kanssa pukukaapeilla...!!

Aluksi nauroin sen jutuille, ajattelin että ne on jotain sairasta huumoria, mutta sitten tajusin että se tosiaan luulee niin. Ja sai siitä "oikeutuksen" omille hairahduksilleen. Pettämisille, joita ei KOSKAAN tullut myöntämään, mutta joista olen 100% varma... Olen nimittäin jutellut kahdenkin naisen kanssa, kenen kanssa käynyt hässimässä.

Miehellä oli hokema "vittu mie en ole sinuu ikinä pettäny enkä tule pettämään, et sie nyt saatana tajua..!!" Ja tuon se sanoi aina kun palasi 2-7 vrk:n reissuilta, kun kysyin ihan ystävällisesti että "missä olet ollut?" En siis maininnut pettämisestä sanallakaan, hän ITSE alkoi puhua aiheesta.

Kaikille sukulaisille ja tuttaville kailotti miten sairaalloisen mustasukkainen olen ja nauroi paskaset naurut päälle. Sai siis näyttämään minut ihmisten silmissä HULLULTA. En nimittäin viimesellä jaksanut enää kommentoida sen sanomisia millään lailla. Elämäni kuluttavin ihmissuhde...

Tällä samaisella miehellä, joka vannotti rakastavansa minua ja vain minua, oli netissä seuranhaku-ilmoitus. Kun jäi siitä kiinni, niin vastaus kuului "pitäähän miunkin jostain persettä saada!!" :O Ois kyllä saanu kotonakin... Mutta kun aina piti saada UUTTA.

Tästä tuli nyt tosi sekava sepustus... Tekstiä tulis vaikka miten paljon (jopa ehkä kirjaksi asti) mutta säästän teidät siltä ; )

Loppukaneetti on se, että tuon sairaan avioliiton jälkeen en ole pystynyt luottamaan yhteenkään mieheen. En, vaikka miten yrittäisin ja järki sanoisi, että tyyppi on luottamuksen arvoinen =( Mutta kun on nähnyt miten ihminen osaa valehdella silmiin katsoen... Ei sitä osaa selittää =/
Siksi olenkin päättänyt olla yksin loppuelämäni. Parempi näin, kun epävarmuus sydämessä.

Pettäminen on muuten hyvin yleistä narsistisesti persoonallisuushäiriöisillä... Googletappa sana "narsistinen persoonallisuushäiriö" tai "narsisti..." Voi monelle avautua omasta elämästä tosi asioita.

Lue lisää

Ja ei siinä mitään jos et pysty luottamaan keneenkään ja tahdot olla yksin. Suosittelisin sinua kuitenkin tutustumaan lähettämiini linkkeihin, varsinkin jos tunnet olosi koskaan yksinäiseksi, epävarmaksi, ahdistuneeksi tai muuten vaan tyytymättömäksi.

ps.

(Kuulostat sellaiselta ihmiseltä jonka kanssa olis mielenkiintoista keskustella enemmänkin. Voit heittää vaikkapa mun s-postiin tarinaa jos tahdot avautua enemmänkin.
En tule missään vaiheessa pyytämään sulta minkäänlaista luottamista, jos niin tahdot. Anonyymejä s-posti osotteita on helppo luoda, kuten varmaan tiedät.)

Hänet hakemaan apua.Vaikka mitä sanoisin aina on vastaus;ei se auta mitään,turha mennä???
Kärsin itse siitä kun aina epäillään jostain(hän on tosi mustasukkainen)

apukaija kirjoitti:

Hänet hakemaan apua.Vaikka mitä sanoisin aina on vastaus;ei se auta mitään,turha mennä???
Kärsin itse siitä kun aina epäillään jostain(hän on tosi mustasukkainen)

Aikuisilla ihmisillä on vapaa tahto ja he ovat vastuussa itse omista teoistaan. Parasta mitä voit tehdä on parantaa itsesi.
Tulemalla vahvaksi, miettimällä millaista käytöstä aiot ja tahdot sietää ja pitämällä siitä kiinni saatat antaa hänelle alku sysäyksen itsensä parantamiseen. En ole alan ammattilainen, mutta kaiken kokemani ja oppimani perusteella sanoisin ihmisen itsensä olevan ainut mahdollinen ja paras itsensä parantaja tällaisista 'taudeista'. Muut voivat vain tarjota tukea ja apua paranemiseen, jos ovat itse 'terveitä' ja vahvoja.

Lue vaikkapa tuo Monican tarina. Uskoisin sen selvittävän asiaa. Itselleni ainakin selvensi. Linkki on tässä
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/i_feel_guilty.html

Se kuvaa luultavasti paljon rankempaa tilannetta kuin useimmilla, mutta antanee useimmille lukutaitoisille, jonkinlaisen kuvan mitä voi saada itsensä tekemään ja miten 'saada' kumppaninsa tekemään jotain...

Totuus.

Jos parisuhteessa oleva osapuoli lähtee yksin baariin/ei halua mukaansa kumppaniaan niin totta helvetissä se menee sinne hakemaan seuraa.

Suurin osa naisista jotka ovat mua tulleet iskemään seurustelevat/ovat naimisissa.

Sanon aina niille suoraan että ei vois vähempää kiinnostaa, mee ukkos luokse täältä pyörimästä.

Kuulostat tekstisi perusteella läheisriippuvalta. Arvelen näin, koska olisin voinut vielä vuosi sitten kirjoittaa aivan samankaltaisen tekstin.

http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/coinfor.html
http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Relationship.html

Ei se mitään, se on hyvin yleistä. Enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Mielenterveys ei ole dualistista. Ei ole olemassa hulluja ja 'terveitä', vaan laaja kenttä eri tavoilla rikkinäisiä ihmisiä, yksi enemmän toinen vähemmän..

Lopuksi viisaampien kirjoituksia:

http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/ego_self.html
...
"[
Itsehillintä koskee kaikkia

Dr. Irene

Syyttäminen on nykyään helposti pinnalla. Erityisesti meidän kyseenalaisessa yhteiskunnassamme "joku" on aina syytetyn penkillä. Tuo joku "sai" sinut tekemään jotakin - tämä on yleinen sanonta, ja se paljastaa tavan, jolla useimmat meistä ajattelevat ja toimivat. Mutta meidän ei tarvitse. Ellemme ole syyttäviä asianajajia, syyttämisessä ei ole juuri järkeä.

Kristin on nuori nainen joka rakastaa Peteä. Kummatkin ovat paranevia addikteja. Kummatkin ovat läheisriippuvia. Molemmat ovat vihaisia. Pete on vihaisempi ja hallitsevampi.

Hän on hyvä Kristinin provosoimisessa. Kristin ei tunnista provosointia. Mutta hän tulee vihaiseksi. Hyvin vihaiseksi. Itse asiassa niin vihaiseksi, että hän räjähtää. Hän voi olla hyvin, hyvin, paskamainen Peteä kohtaan: äänekäs, ilkeä, syyttävä, jne., jne., ja hän saattaa pysyä sellaisena monta päivää, silloinkin kun Pete yrittää parhaansa.

Ikävää että hän reagoi Peten provosointiin. Hän vain pilaa asiat ja antaa Petelle tilaisuuden näyttää hyvältä - koska hän itse näyttää niin pahalta. Kristin ei voi kontrolloida Peteä, mutta hänellä on vaihtoehtoja oman käyttäytymisensä suhteen. Hän voi vahingoittaa Peteä esimerkiksi seuraavilla tavoilla...

Kirkua ja huutaa hänelle.
   
Itkeä ja pahoitella itseään oman kohtalonsa takia.

Puolustella ja selitellä itseään, mikä ei saa aikaan juuri muuta kuin alentumista.

Tuhlata aikaansa ja energiaansa selittämällä jokaiselle joka haluaa kuunnella, kuinka ilkeä ja kiusallinen Pete on.

Vältellä häntä ja olla jääkylmä.

Saada migreeni ja maata vuoteessa.

Jne., jne., jne.

Tai hän voi tajuta, että vaikka hänellä ei ole valtaa Peten suhteen, hän voi kontrolloida itseään:

   

Hän voi rauhallisesti tunnustaa Peten tunteet, mitä tahansa ne ovatkin, ottaa vastuunsa käyttäytymisestään, ja esittää haluamansa toiveen tai vaatimuksen. Hän saattaisi sanoa esimerkiksi, "Ymmärrän, että olet minulle hyvin vihainen, ja koska olen käyttäytynyt niin kuin olen, en voi moittia sinua siitä. Mutta tarvitsen sitä, että lakkaat tekemästä (mitä tahansa), koska se satuttaa minua. Kerro minulle kun olet valmis keskustelemaan kanssani."
]"

http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/selfcontrol.html

"[
Pahimmat vaikeudet, sokeat pisteet ja väärinymmärrykset keskittyvät seuraavaan viiteen alueeseen:

1. Itsetunto
2. Rajat
3. Oman todellisuutemme hyväksyminen
4. Omien tarpeidemme ja halujemme täyttäminen
5. Oman todellisuutemme ilmaiseminen kohtuullisesti

Läheisriippuvuus on oikeastaan kesken jäänyttä ihmiseksi kasvamista. Vanhempien tehtävänä on kasvattaa lapsensa ja opettaa heille, että he ovat arvokkaita omana itsenään, heidän tulee kunnioittaa omia ja muiden ihmisten rajoja, heillä on oikeus kaikkiin sisäisen maailmansa kokemuksiin, heillä on oikeutettuja välttämättömiä tarpeita ja oikeutettuja vähemmän tärkeitä haluja, ja heidän tulee ilmaista sisäiset kokemuksensa kohtuullisesti ja muita kiusaamatta. Jos kukaan ei opeta meille näitä asioita, me joudumme rakentamaan ne tyhjästä. Jos me olemme oppineet vahingollisia asenteita ja tapoja, meidän on opittava uusia.

Pia Mellodyn mukaan kahden ensimmäisen - itsetunnon ja rajojen - tervehtyminen on elinehto muiden tervehtymiselle. Niin kauan kuin itsetuntomme ei ole kunnossa, kokemamme vahvat emotionaaliset reaktiot pitävät meitä vankinaan, ja me olemme voimattomia muuttumaan. Niin kauan kuin rajamme eivät ole kunnossa, emme osaa erottaa itseämme, ajatuksiamme tai tunteitamme muista ihmisistä, yritämme muuttaa muita kuin itseämme, tai eristäydymme siten että emme voi kasvaa.

Me lepäämme elämässä, jos kaksi asiaa toteutuu:

1. turvallinen juurtuminen omaan henkilökohtaiseen todellisuuteemme yhtenä ihmisen todellisuutena.
2. sen ymmärtäminen, että on vain Yksi Oikea Suuri ja Muuttumaton Todellisuus, jossa me kaikki elämme ja jonka näemme eri tavoilla.

Kun nämä toteutuvat, me uskallamme vierailla muiden ihmisten todellisuuksissa ilman, että kokisimme omamme vaarantuvan. Me uskallamme hetkeksi heittää menemään oman todellisuutemme ja astua ihmetellen toisen ihmisen maailmaan. Tullessamme sieltä takaisin, me palaamme omaan todellisuuteemme, kenties hieman rikastuneena, mutta emme koskaan köyhtyneenä. Mutta jotta voisimme edes kuvitella vierailevamme jonkun toisen ihmisen todellisuudessa, meidän itsetuntomme tulee kestää eroavaisuudet, ja meidän rajojemme tulee suojella meitä itseämme ja toista ihmistä. Se, mitä tulee näiden jälkeen, on taitoa liikkua oudoissa todellisuuksissa, ihastella niitä, oppia niistä ja uskallusta antaa oman todellisuutemme loistaa oudossakin paikassa.

Koska tästä näyttää tulevan pitkä luku, jaan sen osiin:

1. Itsetunto
2. Rajat
3. Oman todellisuutemme hyväksyminen
4. Omien tarpeidemme täyttäminen
5. Oman todellisuutemme ilmaiseminen kohtuullisesti

Kaikki oikeudet Kotkansydän 2005


Parantaja, paranna itsesi ]"
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Mitta5.html

Sori kun tuli näin pitkä. Vaikeaa tiivistää selkeästi näin mullistavaa asiaa..

pauli

Olen mies ja tiedän mistä puhun.Voit kyllä antaa hänelle anteeksi,jo se että hän yleensä kertoi tapahtuneesta siellä tanssilattialla, kertoo luottamuksesta ja rakkaudesta sinua kohtaan.Me miehet olemme vain miehiä 8/10 nestä olisi jo lähtenyt tytön mukaan,itse kuulun noiden 2 den joukkoon niinkuin ystäväsikin,eläkää ihmisiksi.T:Esko

kaikki mitä et voisi tehdä toiselle ihmiselle / toisne ihmisen kanssa kun seurustelukumppanisi seisoo ja katsoo vieressä. Se on pettämistä.

Kuule hyvä veli,
olen suhtkoht samoin ajatteleva ja kokenut samoin. Olen itse tunnustanut itselleni, että saatan olla mustasukkainen, mutta on sitä syytä vastapuolellakin: Halaillaan kuin etelässä ja hymyillään jos jollekin vastaantulijalle, vaikka ovat ventovieraita. Kaikenlaista on sattunut.
Mutta paljon on myös yliherkkyyttä puolisossani ja luulottelua, että olisin muka sairaalloisen mustasukkainen, vaikka se ei mielestäni kyllä täytä tunnusmerkkejään. En ole ikinä käynyt käsiksi, enkä käy. Kerran vain olen hermostunut eräästä ulkomaalaisen kuvasta ja sanoin, etten usko hänen selityksiään "ettei me menty pidemmälle". Pahaksi minulle sikäli, että kyseinen tapaus oli sattunut ennen minua, noin vuotta aikisemmin ja silloin hän oli sinkku. Kyseinen tyyppi soitti tänne Suomeen vielä. Satuin olemaan maisemissa kun soitto tuli. Perkele, että kävin kierroksilla. Pidin pintani ja soitin mehmetille takaisin. Mehmetti teki elämänsä parhaan päätöksen ja lopetti "suhteen" naiseni kanssa siihen. Perkeleen nahkahousukauppias.
Mutta väärinkäsityksiäkin on ollut: Oltiin kahvilassa ja valintatiskillä naiseni vaihtoi muutaman sanan erään miehen kanssa. Pöydäsä sitten kysyin, että kuka tuo mies oli ja siitäkös hän sai vettä myllyynsä ja syytti minua taas mustasukkaiseksi! Ei ollut mielessäni pientä häivääkään mustiksesta! Ei auttanut selitykset. Päivä pilattu, jne.
Olen muinoin syyllistynyt kännykän ratsaukseen ja syytä olisi ollut sanoa tuloksista, mutta en puhunut mitään. Seurasin tilannetta vain "etäämpää" ja tilannehan kuihtui kokoon omalla painollaan. Hyvä niin.
Neuvoksi: Jos näitä entisiä miesystäviä ottelee yhteyttä, niin heille on tehtävä selväksi, että suhde heihin päättyy nyt. Ja se toimii. Ilmoitus menee parhaiten perille kun sinä mies itse kerrot tilanteen heille, mies miehelle, ystävällisesti.
Jokaisella naisella on entiset jutut. Ne kyllä rassaa, mutta parempi unohtaa ne ajoissa. Ja niistä ei kannata puhua enää.
Ja jokainen nainen flirttaa. Vaikka miehensä seurassa. Hymyjä jaellaan. Siedä se. Ei se nainen lähde niin luotasi.
Ja lopuksi: Ole mies ja turvaa selustasi. Sotaväessä jo on opittu, että sotilas tarvitsee näitä: Ruokaa, ammuksia ja tiedon vihollisesta.
Eläkää sovussa.

Samassa jamassako? kirjoitti:

Kuule hyvä veli,
olen suhtkoht samoin ajatteleva ja kokenut samoin. Olen itse tunnustanut itselleni, että saatan olla mustasukkainen, mutta on sitä syytä vastapuolellakin: Halaillaan kuin etelässä ja hymyillään jos jollekin vastaantulijalle, vaikka ovat ventovieraita. Kaikenlaista on sattunut.
Mutta paljon on myös yliherkkyyttä puolisossani ja luulottelua, että olisin muka sairaalloisen mustasukkainen, vaikka se ei mielestäni kyllä täytä tunnusmerkkejään. En ole ikinä käynyt käsiksi, enkä käy. Kerran vain olen hermostunut eräästä ulkomaalaisen kuvasta ja sanoin, etten usko hänen selityksiään "ettei me menty pidemmälle". Pahaksi minulle sikäli, että kyseinen tapaus oli sattunut ennen minua, noin vuotta aikisemmin ja silloin hän oli sinkku. Kyseinen tyyppi soitti tänne Suomeen vielä. Satuin olemaan maisemissa kun soitto tuli. Perkele, että kävin kierroksilla. Pidin pintani ja soitin mehmetille takaisin. Mehmetti teki elämänsä parhaan päätöksen ja lopetti "suhteen" naiseni kanssa siihen. Perkeleen nahkahousukauppias.
Mutta väärinkäsityksiäkin on ollut: Oltiin kahvilassa ja valintatiskillä naiseni vaihtoi muutaman sanan erään miehen kanssa. Pöydäsä sitten kysyin, että kuka tuo mies oli ja siitäkös hän sai vettä myllyynsä ja syytti minua taas mustasukkaiseksi! Ei ollut mielessäni pientä häivääkään mustiksesta! Ei auttanut selitykset. Päivä pilattu, jne.
Olen muinoin syyllistynyt kännykän ratsaukseen ja syytä olisi ollut sanoa tuloksista, mutta en puhunut mitään. Seurasin tilannetta vain "etäämpää" ja tilannehan kuihtui kokoon omalla painollaan. Hyvä niin.
Neuvoksi: Jos näitä entisiä miesystäviä ottelee yhteyttä, niin heille on tehtävä selväksi, että suhde heihin päättyy nyt. Ja se toimii. Ilmoitus menee parhaiten perille kun sinä mies itse kerrot tilanteen heille, mies miehelle, ystävällisesti.
Jokaisella naisella on entiset jutut. Ne kyllä rassaa, mutta parempi unohtaa ne ajoissa. Ja niistä ei kannata puhua enää.
Ja jokainen nainen flirttaa. Vaikka miehensä seurassa. Hymyjä jaellaan. Siedä se. Ei se nainen lähde niin luotasi.
Ja lopuksi: Ole mies ja turvaa selustasi. Sotaväessä jo on opittu, että sotilas tarvitsee näitä: Ruokaa, ammuksia ja tiedon vihollisesta.
Eläkää sovussa.

Lue lisää

...vässykkä!

Tännehän voi aloittaa keskustelun aiheita kuka tahansa. Tähän keskusteluun osallistuneiden määrä on osoittanut, että tälläisellekin keskustelulle on tarvetta. Jos jotakin voi auttaa tälläinen keskustelu vapautumaan mustasukkaisuudesta ja omistushalusta tai ainakin helpottaa oireita silloinhan tästä on ollut suorastaan hyötyä. Toivottavaa vain olisi ettei kukaan ainakaan lisäisi tahallisesti kenenkään mustasukkaisia ajatuksia täällä. Toivottavasti meillä kaikilla on sen verran vastuuta itsestämme ja toisistamme.

ja sen verran piti vielä jatkaa että vaikka minusta tuntuu että tiedän mieheni todelliset tunteet (vaikka hän ei selvänä kerrokaan minua rakastavansa) niin yritän tehdä hänestä mustasukkaista (esim kertomalla jos joku mies on kehunut minua tai yrittänyt lähennellä) yritänkö tällä käyttäytymisellä hukuttaa oman mustasukkaisuuteni? ennen tätä nykyistä avomiestäni minulla oli 4 kk suhde toisella paikkakunnalla asuvaan mieheen (150 km välimatkaa) jonka jätin osittain siksi että hän oli sairaalloisen mustasukkainen minusta. Ja olen myös ollut 2 vuoden suhteessa jossa mies hakkasi minua ja oli mustis.

Kuka muu kuin naapuri.....

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=682&posting=22000000027854912

Hei,
voisitko kertoa omasta tapauksestasi hieman lisää? Olisin kiinnostunut kuulemaan, koska olen tilanteessa, että mustasukkaisen ja omistushaluisen mieheni takia tunnen voimieni loppuvan välillä, mutta lasten takia en voi olla voimaton.

Olin aimmemmin 20 v.avoliitossa,jossa tavallaan
totuinkin siihen,että mies pettää,vaikka kielsikin asian.Suhde oli silkkaa hulluutta näin jälkikäteen ajateltuna:milloin oli kaula syöty,milloin kortsuja taskussa,pitkiä hiuksia vaatteissa.Kerran heräsin yläkerrasta siihen, että hänellä oli täysi touhu päällä miesystävänsä
tyttöystävän kanssa.Olisin jo silloin lähtenyt,jos olisi ollut varaa,mutta suurten takausvelkojen(hänen firmansa -meni konkurssiin)takia en kyennyt.Lopulta kuitenkin sain tarpeekseni.Kaikkeen kuitenkin tottuu.

Olemme seurustelleet n.1v.Aina kun olemme yhdessä,on miesystävälläni puhelin äänettömällä.Tiedän hänen katselevan deittiohjelmia välillä ja kerran laitoin häntä varmasti houkuttelevan ilmoituksen sinne ja jo nappasi kala koukkuun.Kipin kapin hain kioskilta pre paid-liittymän ja vastasin.Heti muutaman viestin jälkeen jo ehdotteli tapaamista ja kun kysyin, tekstailenko mahdollisesti ihka vapaan miehen kanssa,vastaus oli että ihan on vapaa mies täällä. Onkohan joku muukin tekstaillut sen vapaan 48v nuorekkaan raumalaismiehen kanssa:-)???