Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa pari vuotta. Asumme eri paikkakunnilla, joten emme voi muuttaa yhteen, vielä vähään aikaan.. Olen kuitenkin sitä mieltä, että suhde voi edetä hyvinkin, vaikka nähdä pystyy vain vkl:sin.
Meillä kuitenkin junnataan paikoillaan. Olemme kuin vanha aviopari, vaikka eikö meidän pitäis olla nuoria, rakastuneita ja tehdä kaikkea mukavaa yhdessä, varsinkin, kun ollaan vielä näinkin tuore pari eikä nähdä jatkuvasti. Kyllästyykö miehet samaan naiseen? Olen yrittänyt keksiä kaikkea kivaa, mutta ei. Hänelle omat harrastukset ja oluella käyminen on tärkeämpää kuin rahan laittaminen asioihin, joita me tekisimme yhdessä.
Tuntuu myös, että hän haluaisi aina vain enemmän omaa tilaa. Olen alkanut miettiä suhteesta lähtemistä -ja lämpimämmän kumppanin etsimistä.. Hän ei kuitenkaan haluaisi erota. En ymmärrä, miksei..
Meillä kuitenkin junnataan paikoillaan. Olemme kuin vanha aviopari, vaikka eikö meidän pitäis olla nuoria, rakastuneita ja tehdä kaikkea mukavaa yhdessä, varsinkin, kun ollaan vielä näinkin tuore pari eikä nähdä jatkuvasti. Kyllästyykö miehet samaan naiseen? Olen yrittänyt keksiä kaikkea kivaa, mutta ei. Hänelle omat harrastukset ja oluella käyminen on tärkeämpää kuin rahan laittaminen asioihin, joita me tekisimme yhdessä.
Tuntuu myös, että hän haluaisi aina vain enemmän omaa tilaa. Olen alkanut miettiä suhteesta lähtemistä -ja lämpimämmän kumppanin etsimistä.. Hän ei kuitenkaan haluaisi erota. En ymmärrä, miksei..
Vastaukset 4
Vanhimmat
tavallaan roikkumassa siinä, mutta muista että itse teet omat päätökset eikä niihin saa kukaan muu vaikuttaa. Koska nyt on jo tollasta niin itse lopettaisin koska kerran se vaan kirpaisee. Kaukosuhteessa ikävän luulisi olevan suurta ja näkemisen yhtä riemua ja jos näin ei ole, ei se ainakaan sitten muutu paremmaks jos joskus asutte vieläpä saman katon alla.
Näin olen itsekin ajatellut. Tuntuu vaan niin pahalle, että se jolle kerran oli kaikki kaikessa, ei enää arvostakaan niin kuin ennen. Tosin hänen käytöksensä on saanut minut epäröimään, onko hän itse arvostuksen arvoinen. Enkä enää oikein jaksa löytää hyvää suhteestamme.
Tiedän, että lähteä täytyy, mutta miksi se on niin vaikeaa.. Kai sitä haluaa pitää toivoa, että jos kuitenkin kaikki muuttuisi. Mutta ei muutu, on se jo nähty. Kiitos vastauksestasi!
Olen ihan sitä mieltä, että parisuhdetta täytyy pitää yllä jatkuvasti niin kuin sinäkin olet yrittänyt kivoilla jutuillasi joita olet miehellesi järjestänyt.
Muistakaa nähdä vähän vaivaa rakkaanne eteen, laittautukaa kauniiksi kun näette viikon jälkeen, yrittäkää olla riitelemättä kun kerran näette niin harvoin.
Pienet jutut tekee ihmeitä suhteelle.
En usko että miehesi on kyllästynyt sinuun, mutta hänelle on varmasti mukava yllätys kun viikon jälkeen vastassa on kaunis nainen joka on oikeasti iloinen nähdessään häntä.
Jos hän ei osaa arvostaa sinun yrittämistäsi, niin siinä tapauksessa laita mies kävelemään. :)Tässä maailmassa on varmasti sellainen mies joka arvostaa niitä kivoja juttuja joita häntä varten järjestät.
Olen oman mieheni kanssa onnistunut säilyttämään suhteemme "tuoreena" vuosikausia sillä että me MOLEMMAT näemme vaivaa suhteemme eteen. Toivottavasti saatte asianne selvitettyä.
Tsemppiä!
Totta on, että iloisuus j itsestään huolenpitäminen edstää suhteen toimivuutta. Ehkä olen sortunut siihen, että en ole tarpeeksi iloinen hänet nähdessäni (kieltämättä olen alkanut ennakoida näitä tylsiä vkl:ja), ja joskus huomaan olevani hieman tiukkapipoinen, kun hän tulee luokseni. Johtunee siitä, että vietän viikot itsekseni omilla säännöilläni ja vkl:na en aina muista ja osaa ottaa miestäni huomioon. Eli peiliin on katsominen minullakin.
Huolta kyllä pidän itsestäni. Olen liikunnallinen ja laittaudun kyllä niin, että haluan näyttää hänen silmissään kauniilta.
Eli niuhotus pois ja hymy tilalle :)