Sydäntä tulee rasittaa. Ei tietenkään suruilla eikä rasvantäytteisellä verellä, vaan kuormittamalla sitä kuntoilemalla.
Sydämestä voi erottaa kaksi eri kehittymismallia. Sen tilavuus voi harjoittelun myötä kasvaa, kuten käy kestävyysurheilussa, tai sitten sydämen seinämä paksuuntuu ja vahvistuu, kuten käy ns. painetyössä, esim. voimailulajeissa.
Tilavuuden kasvaminenhan edesauttaa suuren verimäärän pumppaamista mahdollisimman vähillä lyönneillä, jolloin sydänlihaksella on enemmän aikaa levätä lyöntien välillä.
Seinämän vahvistuminen puolestaan antaa voimakkaamman paineen verelle.
Hyväkuntoinen sydän säätelee pumpattavaa verimäärää kahdella tavalla: se voi tapahtua lyöntisykkeen tai sydämen tilavuutta muuttamalla. Aloitettaessa kuormittamaan lihaksistoa sydämen syke tietysti ensi alkuun alkaa nousemaan, mutta jo varsin alhaisilla kuormilla sydän alkaa myös laajeta, jolloin tietysti syketaajuuden nousu hidastuu. Kun kuormitusastetta nostetaan, laajenee sydän äärimmilleen ja sen jälkeen lihaksiin virtaavaa verimäärää lisätään syketaajuutta nostamalla.
Mainitut toiminnot sydämessä, siis laajeneminen ja sykkeen nousu, ovat osittain yht'aikaisia tapahtumia. Järjestys on kuitenkin se, että ensin säädellään sydämen sykenopeutta ja tilavuutta ja kuormituksen ylärekisterissä sydän on laajimmillaan ja sykkeen vaihtelulla vaikutetaan virtaavaan verimäärään.
Ihmisillä, jotka eivät harrasta kuntoliikuntaa, puuttuu sydämestä laajenemis/supistumissäätö, eli säätö tapahtuu ainoastaan syketaajuutta muuttamalla. Tilavuussäätö kehittyy ainoastaan kuntoliikunnan avulla.
------- B M I ----------
Tunnetaan myös käsite BMI. BMI-mittapuu kuvaa nyky-yhteikunnan fyysisiä vaatimuksia, ja sen seurauksen rasvaylipaino ja lihasylipaino niputetaan samaan kastiin. Syystä että lihaksikkuus ja voima eivät ole nykyään eloonjäämisen tai menestymisen vaatimuksia.
BMI kertoo ylipainosta sydämen perspektiivistä katsottuna. Johtuu ylipaino sitten rasvasta tai lihaksista, sydämen kannalta katsoen ylimääräiset kilot ovat ylimääräista huollettavaa, jota ilmankin tulisi hyvin toimeen. Ylimääräisten huoltokohteiden takia sydän joutuu joka minuutti tekemään muutaman ylimääräisen lyönnin.
Tuota sanomaani ei missään nimessä pidä käsittää niin että lihakset ovat tarpeettomia. Lihaksista johtuva ylipaino on kaikesta huolimatta tervettä ylipainoa ja joskus jopa tavoiteltava asia, ja työ jonka sydän tekee huoltaessaan lihaksia on oikeasti tarpeellista. Toisin kuin läskin huoltaminen.
Lihaksikkuus yleensä myös kertoo näkyvästi siitä että ihminen pitää huolta tomumajastaan edes jollain tavalla. Mutta itsekkäästi sydämen kannalta katsoen ylimääräistä painoa ei tarvita edes lihasten muodossa.
BMI-mielipiteeni ei ole virallista tietoa. Sen olen muodostanut keskustellessani liikunta-alan ihmisten kanssa. Sitä sietää kommentoida, haluaisin lisää näkemyksiä asiasta.
Sydämestä voi erottaa kaksi eri kehittymismallia. Sen tilavuus voi harjoittelun myötä kasvaa, kuten käy kestävyysurheilussa, tai sitten sydämen seinämä paksuuntuu ja vahvistuu, kuten käy ns. painetyössä, esim. voimailulajeissa.
Tilavuuden kasvaminenhan edesauttaa suuren verimäärän pumppaamista mahdollisimman vähillä lyönneillä, jolloin sydänlihaksella on enemmän aikaa levätä lyöntien välillä.
Seinämän vahvistuminen puolestaan antaa voimakkaamman paineen verelle.
Hyväkuntoinen sydän säätelee pumpattavaa verimäärää kahdella tavalla: se voi tapahtua lyöntisykkeen tai sydämen tilavuutta muuttamalla. Aloitettaessa kuormittamaan lihaksistoa sydämen syke tietysti ensi alkuun alkaa nousemaan, mutta jo varsin alhaisilla kuormilla sydän alkaa myös laajeta, jolloin tietysti syketaajuuden nousu hidastuu. Kun kuormitusastetta nostetaan, laajenee sydän äärimmilleen ja sen jälkeen lihaksiin virtaavaa verimäärää lisätään syketaajuutta nostamalla.
Mainitut toiminnot sydämessä, siis laajeneminen ja sykkeen nousu, ovat osittain yht'aikaisia tapahtumia. Järjestys on kuitenkin se, että ensin säädellään sydämen sykenopeutta ja tilavuutta ja kuormituksen ylärekisterissä sydän on laajimmillaan ja sykkeen vaihtelulla vaikutetaan virtaavaan verimäärään.
Ihmisillä, jotka eivät harrasta kuntoliikuntaa, puuttuu sydämestä laajenemis/supistumissäätö, eli säätö tapahtuu ainoastaan syketaajuutta muuttamalla. Tilavuussäätö kehittyy ainoastaan kuntoliikunnan avulla.
------- B M I ----------
Tunnetaan myös käsite BMI. BMI-mittapuu kuvaa nyky-yhteikunnan fyysisiä vaatimuksia, ja sen seurauksen rasvaylipaino ja lihasylipaino niputetaan samaan kastiin. Syystä että lihaksikkuus ja voima eivät ole nykyään eloonjäämisen tai menestymisen vaatimuksia.
BMI kertoo ylipainosta sydämen perspektiivistä katsottuna. Johtuu ylipaino sitten rasvasta tai lihaksista, sydämen kannalta katsoen ylimääräiset kilot ovat ylimääräista huollettavaa, jota ilmankin tulisi hyvin toimeen. Ylimääräisten huoltokohteiden takia sydän joutuu joka minuutti tekemään muutaman ylimääräisen lyönnin.
Tuota sanomaani ei missään nimessä pidä käsittää niin että lihakset ovat tarpeettomia. Lihaksista johtuva ylipaino on kaikesta huolimatta tervettä ylipainoa ja joskus jopa tavoiteltava asia, ja työ jonka sydän tekee huoltaessaan lihaksia on oikeasti tarpeellista. Toisin kuin läskin huoltaminen.
Lihaksikkuus yleensä myös kertoo näkyvästi siitä että ihminen pitää huolta tomumajastaan edes jollain tavalla. Mutta itsekkäästi sydämen kannalta katsoen ylimääräistä painoa ei tarvita edes lihasten muodossa.
BMI-mielipiteeni ei ole virallista tietoa. Sen olen muodostanut keskustellessani liikunta-alan ihmisten kanssa. Sitä sietää kommentoida, haluaisin lisää näkemyksiä asiasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.